Blogistani löysin postauksen Tavallinen päivä 26.2 x 12 vuotta. Jäin siihen jumiin. Sairauslomallani olin valinnut kuva-arkistoistani päivältä 26.2 kuvan. Jos juuri tuolta päivältä ei ollut kuvaa, niin olin valinnut mahdollisimman läheisen päivän. Aloin tuntemaan suurta vetoa päivittää postausta. Sellainen oikein pika-pikakatsaus siihen, miten elämä muuttuu välillä ihan hirveästi vuodenkin aikana ja sitten taas välillä tuntuu, että elämä kulkee yllätyksettömänä eteenpäin.
Tässä siis viidellä uudella vuodella päivitetty tavallinen päivä 26.2.
24.2.2004
Laskettelureissulta Itävallassa. Miehellä oli työmatka ja yhdistimme
siihen rinneviikonlopun. Lapseton pariskunta huvittelee, esikoinen
syntyy 11/04. Vuoden päästä on ihan eri meininki ;)
23.2.2005
Esikoisemme, joka on oppinut kääntymään mahalleen. Lapsiperhe-elämme on alkanut.
26.2.2006
Vauvapötkylästä on tullut reipas taapero. Kuvassa siis esikoinen ja mummin koira. Koira oli loputtoman kärsivällinen esikoisen kanssa. Tippa menehtyi lokakuussa 2018.
17.1.2007
Sohvapäikkärit.
Vaari hoitaa sairasta esikoista.Kuva on ajanjaksolta, jolta on hyvin vähän valokuvia. Pieni lapsi, työt ja hirvittävä raskauspahoinvointi selittävät kuvattomuutta. Keskimmäinen syntyy 05/07.
Vaari hoitaa sairasta esikoista.Kuva on ajanjaksolta, jolta on hyvin vähän valokuvia. Pieni lapsi, työt ja hirvittävä raskauspahoinvointi selittävät kuvattomuutta. Keskimmäinen syntyy 05/07.
9.2.2008
Mikä ero vuoden takaiseen. Lapsia on nyt kaksi. Pojat leikkivät mummilassa.
Esikoinen on lintuhäkissä. Meno kiihtyy loppuvuotta kohden. Kuopus syntyy 11/08.
18.2.2009
Hyväntuulinen kuopuksemme n 3kk. Näköjään tässä vaiheessa kuopukselle iski atopiavaihe.
24.2.2010
Esikoinen ja kuopus. Iloista, ihanaa ja raskastakin kotielämää kolmen kanssa.
28.2.2011
Naapurin poika leikittää meidän kolmikkoa. Oli aivan mielettömän luminen talvi!
Minä olin tässä vaiheessa jo palannut takaisin töihin
20.2.2012
Onni on oma maja ja Mäkkäri ruokaa. Majassa kuopus.
Kuopuksella on ollut aivan erilaiset etuudet :) Esikoinenhan ei saanut pienenä karkkia eikä Mäkkäriruokaa.
24.2.2013
Keskimmäinen 5,5v hiihdonopettajan kanssa Talmassa. Hänen ensimmäinen kertansa rinteessä.
26.2.2014
Jos ei tuolla nälkä lähde, niin jo on kumma!
Sairastellessani askartelin pojille minecraftkuutioita ja -hahmoja.
Esikoisen 11v kanssa retkeilemässä kahdestaan Aurinkolahdessa ja Uutelassa.
Toivon niin, että esikoinen haluaisi pitkästä aikaa tehdä jotain kanssani kahdestaan.
5.3.2017
Koko perhe Vuokatissa laskettelemassa ja hiihtämässä. Kaikki olivat hyvin sujuvasti suksilla, mukava ja helppo perhereissu! .
Syömässä thaimaalaista ruokaa Lemon Grass ravintolassa Hra Kepposen ja esikoisen 13v kanssa.
26.2.2019
Aamulla oli vesiputki haljennut ja näky oli ollut hurja. Sen kerran kun kotikadulla on tuollainen tapahtuma, niin tietenkin missasin sen :D Kuvassa näkyy melkein kahden miehen pituinen railo asfaltissa, josta vesisuihku nousi ylös.
Olen ollut työnantajan järjestämällä kurssilla. Kouluttajat olivat kaksi vanhempaa brittiladya, jotka sinänsä olivat kyllä hyvät. Olen saattanut ottaa kuvan siksi, että siinä on yksi kohta joka ärsytti minua.
25.2.2021
Hiihtoloma on kulunut kotona. Minä olen sairastellut puolitoista viikkoa eikä loppua näy vieläkään. Otin kuvan jo päivää aikaisemmin 25.2, koska odotusarvo on että 26.2. aamupäivällä ei tapahdu mitään merkittävää. Jos flunssa antaa myöten, niin se on normityöpäivä ja sen jälkeen lepoa. Toki päivän kuvaksi olisin voinut valita uutisotsikon, että hallitus määräsi. Mutta mieluummin muistan myöhemmin tämän päivän lumikengistä. Sotasuunnitelmanani on että tarvon niillä sitten vaikka takapihallani, jos lumet katoavat ennen tervehtymistäni.
Aika kuluu nykyisin aivan liian nopeasti. Esikoinen on 16v, keskimmäisellä on reilun parin kuukauden päästä 14v synttärit ja kuopus on 12v ja käy ala-asteen viimeistä luokkaa. Minulla on ajoittain ikävä, noita pieniä sulopalleroita ja menneitä vuosia. Toivon, että yhteisiä koko perheen talvilomamuistoja tulisi vielä lisää ja toivon, että joskus tulevaisuudessa voisimme olla Hra Kepposen kanssa Alpeilla ihan kahdestaan.
Kivaa alkavaa viikonloppua!
Tsemppiä kaikille, jotka elävät kohta tiukempien koronarajoitusten keskellä!
melkoinen määrä elämää <3!
VastaaPoistaToivottavasti pääset pian lumikenkäilemään, täällä rannikolla hanget katoavat aivan silmissä.
Iloa alkavaan kevääseen!
Eikös vaan olekin. Ajan kuluminen on outo ilmiö, ihan kuin se ei kuluisi lineaarisesti. Välillä päivät ovat niin pitkiä ja sitten yhtäkkiä kokonainen vuosi tai vuosikymmen hujahtaa kuin kiitäen. Ei tässä aina pysy perässä.
PoistaAion lumikenkäillä vaikka väkisin, kun sorruin ostamaan nuo kengät :D Toivottavasti pääsisi pian mökille.
Kivan näköinen poikatrio sinulla. Kuvistahan sen ajankulun huomaa, kun muuten tuntuu, että mihin se katosi.
VastaaPoistaTuli mieleeni tuosta kuopuksesi kuvasta (3kk), että molemmilla lapsillani oli samannäköinen iho muutaman kuukauden ikäisinä ja se oli ns. vauvarokko.
Mukavaa kevään odotusta ja toivotaan parempia aikoja.
Kiitos :) Trio on ihana ja välillä ihan kamala ja aina kuitenkin niin rakas.
PoistaKuopuksella jatkui useamman kuukauden ihottuma ja en meinannut saada sitä kuriin millään. Käytiin allegiasairaalassa maitoallergia altistustesteissä ja ihotautilääkäreillä. Kävi tuuria ja ihottuma sitten jossain välissä katosi kokonaan eikä enää tullut takaisin.
Meillä on muuten kyllä sairasteltu kaikki tarjolla olleet rokot. Jopa vesirokko rokotteesta huolimatta. Mutta se oli ihan eeppinen voitto kategoriaa, koska poika ei ollut oikeasti yhtään kipeä, mutta piti olla useampi päivä pois koulusta :D
Kivaa kevättä!
Kiva kuvakavalkadi! Aika menee tosi nopeasti noin taakse katsoen. Tuo lintuhäkkikuva oli paras ;D
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMarikalle jo yllä kirjoitin, että ajankulua on välillä vaikea ymmärtää. Yksittäinen päivä saattaa tuntua tuskaisen pitkältä ja välillä on loputtoman pitkän tuntuisia viikkoja ja sitten yhtäkkiä tajuaa että vuosi ellei jopa vuosikymmen vaihtui.
Lapset ovat taitavia ottamaan kaikki tarpeettomat ja välillä tarpeellisetkin tavarat leikkikaluikseen. Ylimääräisestä lintuhäkistä oli todella paljon iloa :D
Paljon on vuosiin mahtunut tapahtumia! Ja lasten kasvusta jos mistä näkee ajan kulumisen...
VastaaPoistaLasten kasvamisesta huomaa ajan kulumisen todella hyvin. Tosin tässä iässä alkaa jokainen vuosi näkyä myös naamasta ja vyötäröltäkin ;)
PoistaKiitoskuvaelmasta vuosien varrelta, oi että pojat ovat jo isoja. Yritetään pärjäillä rajoitusten kanssa, minä jo seniori-ikäinenkin olen pystynyt.Kaupassa olen käynyt edelleen ysin maskin kanssa kylläkin, yritän kiertää kaikki muut kaukaa. Muutaman kerran naapurit ja tutut ovat auttaneet kun lunta oli niin paljon etten jaksanut autoa kaivaa lumien alta. Mutta yllätys, yllätys, lähtipä eilen käyntiin kahden kuukauden jälkeen:-)) Pysytään kaikki terveinä jatkossakin:-))) terv Hilkka
VastaaPoistaHirveän nopeasti ovat pojat kasvaneet :)
PoistaKiva kuulla, että olet tarvittaessa saanut naapuriapua.