.jpg)
Vauvakonna on oppinut karkaamaan kylvystä :)
Riidan syynä oli ruoka. Noppa meinasi isomman oikeudella, että pienellä ei ole mitään asiaa ruokakupille. Riita ratkesi sillä, että pikkukonna ruokittiin toisessa päätä terraariota tai matkaterraariossa.
Ajoittain Noppa saattaa tunkea pienen ruokapaikalle ratsaamaan tarjoilun ja verottamaan kuppia. Enää Noppa ei yleensä pure vaan työntää pienen pois. Kun esikoinen käy napakasti sanomassa "EI" Nopalle, konna selvästi huomaa jääneensä rysän päältä kiinni ja peruuttaa pois pienen ruokapaikalta. Ein sanominen riittää saamaan Nopan kääntymään myös kesken suunnittelemansa ruokaryöstöretken. Minä en voi vieläkään uskoa, että Noppa osaa reagoida noin. Toisaalta en tiedä montako kymmentä kertaa esikoinen on nostanut Nopan pois ryöstöretkeltä eitä hokien :)
"Apua, putoan ruokavuorelta!!!"
Myös ruokakupin ankeutettu sisältö on helpottanut sopua. Valtaosa konnien ruuasta koostuu nykyisin matelijoille tarkoitetuista heinäpelleteistä, lisukkeena tuoretta vihreää eli tähän aikaan vuodesta pihalta löytyviä kasvia. Sitten joskus herkkupäivänä romainea ja vielä harvemmin vähän hedelmää. Pelletteihin siirtyminen kävi loppujen lopuksi helposti, vaikka Nopalla on ollut tapana nirppanokkailla ruuan suhteen. Nykyisin pelletit voi aivan hyvin laittaa myös yhteiseen kuppiin. Jos Noppa on sitä mieltä, että hän syö ensin, niin Noppa makaa kupin päällä syödessään :) Pellettejä jää aina pienelle syötäväksi.
Ruokailun ulkopuolella konnat puuhailevat omiaan. Konna kävelevät ja kiipeilevät sillalla ja Noppa seisoo lasia vasten. Sitten kun lötkötyttää, niin konnat usein makoilevat lämpölampun alla kilpi kilvessä. Kesälomalla yllätin konnat lämpölampun alta niin, että Noppa piti päätään vauvan kilven päällä.
.jpg)
Välillä ollaan sovussa. Söpöläiset konnat!
Pikkukonna menee ensin nukkumaan ja yleensä Noppa menee myöhemmin johonkin lähettyville nukkumaan.
Pikkukonnalle ison kapulasillan kiipeäminen on välillä ollut vaikeaa. Niinpä ostimme pientä varten pienen kapulasillan. Vauvakonna on ajoittain tykännyt olla pikkusillan alla. Tietenkin isomman hönöläisenkin on pitänyt käydä kokeilemassa. Sillä seurauksella, että Nopalla on sitten ollut silta selässään kiinni :D
"Moi mä oon Noppa. Kilven lisäksi minulla on selässä tälläinen kätevä silta"
Taisi olla ilkikurinen kuopus, joka kävi sujauttamassa terraarioon muovisen kilpikonnan. Noppa ei noteerannut sitä mitenkään. Vauvakilppari yhtenä päivänä rekisteröi muovikilpparin. Ensin muovikilpparia piti tuijottaa kaula pitkänä. Sitten sen luokse piti mennä. Sitten töniä sitä päällä, että kukas oot. Muovikonna ei tietenkään tuttavuuden hierontayrityksiin vastannut mitenkään. Aikansa pieni yritti tuttavuutta.
Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Vauvakonna meni puraisemaan muovikonnaa takajalasta!
.jpg)
Niin se käy helposti siirtyminen konnakiusatusta konnakiusaaksi. Hyi, hyi!
hauskaa seurata teidän konnaelämäänne; en olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että konnaelämä on noin kiinnostavaa, ja että tuollaisella ikiaikaisella matelijalla on ihan oikea persoonallisuus (vai onko se konnallisuus?)
VastaaPoistaNopalla ainakin on selvästi oma persoonallisuutensa :) Vauvakonnasta ei vielä tiedä, että minkälainen siitä kasvaa. Nyt se on keskittynyt lähinnä olemaan ihastuttavan pieni. Joskus noita konnia laiskottaa ja ne mokomat makailevat koko päivän lämpölampun alla. Sitten välillä on taas konnatohina käynnissä. Kyllä ne ihan selvästi reagoivat puuheeseen, toisiinsa, tavaroihin ja ruokaan ja tietenkin ruuan puuttumiseen. Paljon iloa on noista kahdesta puupäästä ollut. Hämmästyttävää kyllä konnat tuntuvat perheenjäseniltä! Konnien eduksi pitää mainita, että päivittäiset huoltotoimet ovat vähäiset :)
PoistaOn noi kyllä hauskoja vesseleitä! KOmppaan Marikaa :)
VastaaPoistaOn ne välillä todella hupaisat elikot. Meillekin on ollut yllätys, kuinka konnat seuraavat terraarion ulkopuolista elämää ja sille päälle sattuessaan ovat varsin mukana menossa. Välillähän niitä ei jaksa kiinnostaa mikään muu kuin lepo. Tarpeeksi kun Noppaa huutelee, niin yleensä konna vaivautuu ainakin toisen silmänsä avamaan :D
PoistaOlen muutaman kerran meinannut tikahtua nauruun, kun pojat ovat beybladanneet terraarion toisen pään kohdalla hirveällä metelillä, niin Noppa seisoo lasia vasten yleisönä.
Nää konnapostaukset on ihan huippuja päivän piristäjiä! :D
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaIhanat konnat! Olipa kiva tarina! Noppa ja vauvakonna yllättivät minut seurallisuudellaan. En ole kilpikonniin koskaan oikein tutustunut!
VastaaPoistaKiitos Tuulia :)
PoistaMeidätkin yllätti se, että kilpikonnallakin on oma persoonansa. Jotenkin ajattelimme, että matelijoilla persoona ei näkyisi.
On ne kyllä mainioita vesseleitä. Ja sä/te jaksatte niitä myös ihanasti seurailla ja huolehtia. Pakkohan se on uskoa, että niilläkin on järkeä ja tunnetta, kun noin toimivat. Vaan miksei olisi, onhan kisutkin ihan hemmetin fiksuja ja tunteellisia otuksia. Nää on kyllä mainioita tarinoita!
VastaaPoistaYläkuvasta mä katsoin ensin, että hui, miten te uskallatte antaa sen olla pöntön reunalla :-D
Kilpikonnat ovat minun ja esikoisen yhteinen harrastus. Silloin kun konnat ovat aktiivituulella on hauska seurata, että mitä siellä terraariossa tapahtuu. Tuollaiset pienipäiset (=pieniaivoiset) matelijat eivät ole ihan välkyimmästä päästä eläimiä, mutta kyllä niilläkin on oma ajattelunsa ja tunteensa. Noppahan myös selvästi tunnistaa ihmiset (en tiedä miten) ja edelleen ylläpitää rankingia. Toisten kanssa kaveerataan ja toisille sähistään :)
PoistaHauskoja otuksia ja toi Noppa on kyllä pieni suuri persoonallisuus! :D
VastaaPoistaKiitos :) Noppa on ihan oma persoonansa. Tuo pienempi näyttää paljon säyseämmältä ja joustavammalta tapaukselta. Olen sitä naureskellut, että sehän sopii kuvaan, koska vauvakonna on ruotsalainen :) Noppa taas Uzbekhistanista.
PoistaHahhah! No enpä olis uskonut kilppareiden puhetta ymmärtävän ja siirtyvän kiusatusta kiusaajaksi. Niin se maailma avartuu. :D
VastaaPoistaJotain rahinaa siellä kilppareidenkin pääkopassa tapahtuu ;)
PoistaVälillä ne on kyllä varsinaisia pölkkypäitä. Noppa on useamman kerran käynyt kapulasillan reunalta kurkkimassa ja hilaamassa itseääni enemmän ja enemmän reunalle, kunnes on tipahtanut sieltä. Aika monta kertaa piti konnalaisen käydä putoamassa ennenkuin meni oppi jakeluun. Noppa myös yritti mökillä kaivautua päiväkaupalla oven alta puulattian lävitse :) Homma ei varmaan loppunut sen takia, että joku välillä jätti oven auki, eli homma tavallaan toimi. Ovi kun jäi auki, niin konna sai pikanelivedon alleen ja häipyi heti tutkimaan paikkoja.
No enpä olisi uskonut tätä sanovani, mutta että voikin kilpikonna olla suloinen. :-D Ihana tarina! En ole konnien sielunelämään ennen sinun kirjoituksiasi perehtynytkään. :-)
VastaaPoistaOn ne omalla tavallaan suloisia. Koko vaikuttaa söpöyteenkin. Vauvakonna on erityisen söpö -etenkin silloin kun käy kämmenelle nukkumaan :)
PoistaMeilläkään ei ollut mitään kokemusta kilpikonnista ennenkuin ostimme esikoisen hirvittävään lemmikuumeeseen ensimmäisen konnan. Nyt ainakin tuntuu, että konnat olivat meille paljon sopivampi vaihtoehto kuin akvaario. Konnat elävät vankeudessa keskimäärin 50-70 vuotta, jossain vaiheessa elinkaarta voi tuntua siltä, että akvaario olisi ollut parempi vaihtoehto. Esikoista muistuttelen, että vanhainkotipaikka pitää varata sitten kolmelle: hänelle ja konnille :D
Voi vitsit, onpa hauskoja pikkuotuksia. Vauvakonna on kyllä hellyyttävä :)
VastaaPoistaVauvakonna oli minustakin niin ihana, kun se mahtuu käteen niin hyvin ja todella kesy :)
PoistaOnpa hauskat konnat, niiden puuhia on varmaan hauska katsella ja toi pikkukonna on kyllä tosi suloinen.
VastaaPoistaKiitos :) Konnista on ollut yllättävän paljon meille iloa. Pikkukonna on ihana, kun sitä on niin helppo käsitellä ja se on kovin luottavainen ja saattaa vaan pötkötellä kämmenellä :)
PoistaIhan samalla lailla minä olen todella yllättynyt näistä suurista persoonallisuuksista (konnallisuuksista), ja siitäkin, että oppivat erottamaan eri ihmiset (ja vielä tykkäävät/eivät tykkää heistä). Aivan älyttömän kivaa, kun konnien tarinoita kertoilet meille muillekin! Ihania ovat!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaKonnat ovat tosiaankin osoittautuneet personaallisiksi pöhköläisiksi :D Nehän tuntuvat jo perheenjäseniltä :)