Sivut

5. toukokuuta 2023

Rähjäinen Kairo ja Egyptimuseo

Kairolla on todellakin monet kasvot. Kairossa on upeita historiallisia nähtävyyksiä, kauniita paikkoja ja sitten paljon rähjäisiä alueita. Voisi sanoa Kairon olevan pääosin roskainen, likainen ja kulunut.

Ajomatkan aika lentokentältä Gizan hotelliin ehdimme kokea aikamoisen muutoksen ympäristössä ja tien kunnossa. Aluksi ajelimme hyvää asfalttitietä, jonka reunassa oli kapeat jalkakäytävät. Siellä täällä kasvoi palmuja ja liikenneympyrässä oli palmuja ja kukkia. Katselin, että kylläpä on siistin näköistä. Autokantakin näytti toimivalta ja tältä vuosituhannelta. Harmillisesti en saanut tuosta osuudesta kuin yhden melkein onnistuneen kuvan.

Kiinnitä huomiota: priimakuntoinen tie, valaistus, jalkakäytävät, liikennevalot ja kasveja tien reunalla

Mitä pidemmälle matka eteni, sitä rujommiksi kävi tienvarret ja tie muuttui varsin kuoppaiseksi. Perheautot vaihtuivat toinen toistaan erikoisempiin kuljetuksiin. Avolavoilla loikoili ihmisiä tai ne olivat lastattu äärimmilleen.

Tässä on kyydissä kokonainen katukeittiö, tosin todennäköisesti ilman pöytiä. Lähimpänä ohjaamoa on aikoinen pino muovituoleja, hyllyssä astioita ja myös iso kaasukeitin.

Ei houkuttele nämä nurkat iltakävelylle

Paikalliset odottelevat aamulla pikkubussia

Tämä väki purkautui takana näkyvästä valkoisesta minibussista

Lisää pikkubusseja ja paikallisasutusta

Tie on tällä kohtaa vielä suhteellisen hyvässä kunnossa :)

Gizan puolella liikenteen seassa näkyi aasi- ja hevoskärryjä. Bongasimme yhden tien varrelta myöskin kameliparkin. Saattoi olla, että kamelit olivat matkalla töihin kuljettamaan turisteja. 


Gizan pyramidien läheisyyteen on rakenteilla uusi ja uljas Egyptimuseo. Sen avaaminen on lykkääntynyt jo muutamaan kertaan. Tälle vuodelle povataan taas avajaisia, mutta nähtäväksi jää. Nykyinen museo sijaitsee Kairon keskusta-alueella.

Museoon mennessä on monen monta läpivalaisua. Museon piha-alueella oppaat tarjoavat palveluitaan maksua vastaan. Koska olimme edellisenä päivänä viettäneet pitkän päivän oppaan kanssa, olimme päättäneet kierrellä Egyptimuseota kahdestaan. Minulla oli kännykässä pari eri sivustoa, jossa esiteltiin museon merkittävämpiä esineitä. Yritimme bongata ne kaikki ja onnistuimme n. 90%. Muutamaa esinettä emme löytäneet. Hyvin opastin Hra Kepposta museossa :)

Tutankhamon
Museon ehdottomasti hienoin kokonaisuus on Tutankhamonin hauta-aarteet. Minua on alakoululaisesta saakka kiehtonut todella paljon faaraoiden Egypti ja olihan se vähän sykähdyttävä hetki päästä näkemään Tutankhamonin hauta-aarteet. Nykyisin tosin makuni alkaa kallistumaan enemmän luontonähtävyyksien puoleen. Egyptimuseossa on nähtävillä Tutankhamonin kuuluisa maski, sarkofageja, patsaita ja hautaan asetettuja koruja ja käyttöesineitä. Korut etenkin tekivät minuun suuren vaikutuksen -etenkin skarabeet eli koppakuoriaiset. Tutankhamon osastolla ei saanut kuvata ja se oli ainoa paikka, jossa oli tungosta. Yritin googlailla tähän muutamia kuvia, mutta yllättävän heikosti löytyy muita kuvia kuin pari tunnetuinta korua. Olisi pitänyt ostaa se kuvaluettelokirja.

Kuolinnaamio





Narmer Palette
Museon toiseksi suurimmaksi aarteeksi on listattu useinmiten Narmer Palette. Ilman nettiä olisin kävellyt museon muuhun esineistöön nähden aika vaatimattoman kivitaulun ohitse. Narmer Palette on maailman vanhin historiallinen dokumentti. Siinä kuvataan Ylä- ja Ala-Egyptin yhdistämistä. Se on ajalta 3100 eaa.



Erittäin merkittävien esineiden lista on toistakymmentä, esittelen niistä pikaisesti muutaman

Djoserin patsas
Se on vanhin luonnollista kokoa oleva Egyptistä löydetty patsas. Postauksessani Saqqakarasta vierailimme Djoserin porraspyramidillä. Patsaalla on ikää noin 4600 vuotta.


Hatshepsut patsaan pää
Hatshepsut oli ensimmäinen Egyptiä hallinnut naisfaarao. Hän oli faaraon tytär ja perinteiden mukaisesti meni naimisiin velipuolensa kanssa. Puolisolla on Hatshepsutin kanssa tytär ja toisen vaimon kanssa poika. Puolison kuollessa hänen poikansa oli liian nuori hallitsemaan, joten Hatsephutista tuli sijaishallitsija. Hän teki lakimuutoksen ja sitä myöden itsestään faaraon. Hatshepsut eli vuosina 1507–1458 eaa.


Rahotepin ja Nofretin patsaat
Luonnollista kokoa olevat, realistiset pariskunnan patsaat ovat myöskin museon parhaimmistoa. He ovat kuvattu patsaisiin nuorina, jollaisina he toivoivat elävänsä tuonpuoleisessa. Rouvalla on päässään iso peruukki ja muhkea kaulakoru. Hänen vaalea ihonsa kuvastaa ylhäistä elämää, jossa aurinko ei päässyt paahtamaan hänen ihoaan. Patsaat ovat olleet hautakammion ulkopuolella. Kerrotaan, että haudan löytäneitä oli pelottanut, koska patsaiden silmät vaikuttivat niin aidoilta. Silmiin on käytetty kiviä.



Vielä muutama satunnainen kuva museosta



Varvastossut ovat aika vanha keksintö :)

Minä olen harmitellut sitä, että britit sekä ainakin saksalaiset ryöstivät muinaismuistoja urakalla Egyptistä. Kohtuullinen oikaisu olisi ollut palauttaa ne kaikki takaisin. Katsellessani museon järjestelyitä aloin ajattelemaan, että ehkäpä se on hyvä, että aarteita säilytetään muutamassa paikassa, jotta niiden tulevaisuus voidaan turvata. Egyptimuseossa on paljon patsaita, joita pääsee koskettelemaan. Ainakin paikalliset käyvät niin taputtelemassa, nojailemassa niihin ja istuipa jonkun perheen lapset patsaan jalkojenkin päällä valokuvauksen aikana. Pien esineistöä säilytetään vanhanaikaisissa vitriineissä, joissa ne eivät taatusti ole suojassa pölyltä. Eikä välttämättä varkailtakaan. Museossa on hiljaisia huoneita ja huonoja lukkoja.

The turvajärjestelmä

Meidän Kairon matkasta on nyt kulunut kolmisen kuukautta. Pari viikkoa sitten kyselin Hra Kepposelta, että jäikö yhtään polttelemaan Luxor, jossa olisi lukemani perusteella vieläkin hienommat historialliset nähtävyydet? Tai peräti Niilin risteily, joka mahdollistaisi muitakin kohteita kuten Abu Simbelin. Hra Kepponen oli sitä mieltä, että eiköhän tämä makupala Kairosta riitä. Minussa itää vielä haave ainakin Luxorista.

Sen lisäksi, että alan olla vanha niin juttunikin ovat vanhoja. Alla olevasta linkistä pääset kurkistamaan 10 vuotta vanhaan postaukseen British Museumin Egypti-osastolle. Siihen aikaan kuvat postattiin pieninä ja kuvaa klikkaamalla pystyi katselemaan kuvat isompina. Yhtään ei ole ikävä tuota ominaisuutta.
https://pikkukepponen.blogspot.com/2013/06/suuri-muumioraportti.html

8 kommenttia:

  1. Minulle riittää tämä kuvien katselu ja etäihannointi kouluaikaisiin jännittäviin kertomuksiin ja kuviin. Nuo lähiökuvat eivät välttämättä ole kovin kutsuvia.
    Merkillistä tuo esineiden koskettelu ja säilytys täältä näkökulmasta.
    Mahtoikohan tuon ajan naishallitsijalla olla tarkempi seuranta tekemisissä ja enemmän odotusta teoista, kuten nykyään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ihmetytti suuresti se, että niin montaa asiaa sai koskea ja silloin kun meillä oli opas, niin hän monessa kohtaa sanoi, että kokeilepas miltä esim. sarkofagin pientä tuntuu. Itse olen tottunut, että mihinkään ei kosketa.
      Ei minuakaan nuo lähiöt houkutelleet seikkailemaan 😆 katselin sujuvasti auton ikkunasta.

      Ainakin naishallitsija rakennutti kaikenlaista urakalla, ilmeisesti osoittaakseen että kyllä nainenkin pystyy.

      Poista
  2. Kylläpä on mukavaa tehdä kuvamatkoja näin taitavan matkaoppaan seurassa.
    Joten en yhtään ihmettele, että päätitte kierrellä museota kaksin. Kiitos kuvista, me emme museossa ole käyneet - en tiedä mikä fobia minulla on mennä sisätiloihin, mutta nuo syrjäiset katukuvat kiehtoo tutkimaan... näen meidät juuri tuolla, hih!! Pidä vain kiinni Luxorista - Kuninkaan laakso ja muut Egyptin kätketyt salaisuudet avautuivat aivan käsittämättömässä mittakaavassaan (ja ulkona) meille vuonna 2005. Eli odotan kuviasi, miten kaikki onkaan muuttunut....
    Miten nämä vuodet tuntuvat vierivän vain entistä nopeammalla vauhdilla!!??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, minua ei puolestaan tuo lähiön tutkiminen kiinnostanut lainkaan 😆 Minä tykkään museoista ja suurimmalla osalla kaupunkireissuista tulee käytyä vähintään yhdessä museossa. Etenkin maalaustaide on lähellä sydäntäni.

      En nyt sitten vielä luovu Luxorista. Jos vaikka joskus. Vuodet tosiaan vierii niin nopeasti, että tuntuu hurjalta. Olisi vielä niin paljon nähtävää, koettavaa ja tehtävää.

      Poista
  3. Itsellänikin iski todella nuorena kiinnostus Egyptiin, kun luin kirjaa Tutankhamonista, sen jälkeen mystiseltä vaikuttava kulttuuri on jäänyt elämään sisälleni. Viimeksi perjantaina tuli opiskelujen yhteydessä esille egyptiläinen jumalatar, joka oli kuin kruunu päähän työlle jota olimme suunnittelemassa :)

    Ehkä minullekin jäi Kairosta sellainen fiilis, ettei sinne tehnyt mieli mennä uudestaan. Mutta Luxoriin ja sen läheisyyteen olisi vielä ihana palata. Eli älkää vielä sanoko lopullista eitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Egyptin muinainen kulttuuri on tosi kiehtova ja Tutankhamonin hauta Upea löytö. Haaveilin jopa vuosia Egyptin lumoksen yhteydessä arkeologin urasta 😆
      Täytyy nyt vielä pitää kiinni Luxor-haaveesta 👍

      Poista
  4. Vannoutuneen Egypti-fanina olisin ollut tuolla museossa ihan liekeissä. Rajallinen aika ja todella paljon katsottavaa/koettavaa. Kaikki lähti siitä kirjasta lapsuudenkodissani, joka kiinnosti minua ja kirjan upeista kuvista. Minäkin ole haaveillut joskus arkeologin urasta mutta sitten muut tuulet veivät mukanaan. Kairosta ovat tutu pitäneet ja jotkut inhonneet joten taitaa jakaa ihmiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Museossa on todella paljon nähtävää, mutta siellä on aina kehnot opasteet ja osasta näyttelystä on hyvin vähän tietoa. Mutta on se hurjan mielenkiintoinen silti! Toivottavasti uudesta museosta tulee paremmin jäsennelty ja hyvät tekstit nähtäville. Sillä määrällä historiallisia esineitä olisi mahdollista tehdä maailman mielenkiintoisen museo ja todellinen aikamatka historiaan. Nyt haaveilen taas, että olisinkin egyptologi ja pääsisin mukaan suunnittelemaan ja tekemään tuota museota :D

      Poista