Täydellinen kesäpäivä toukokuussa

Aivan ihana oli se äkillinen helle, joka ehti helliä ainakin Uudellamaalla meitä suurimman osa viimeviikosta. Puitten lehdet kasvoivat melkein silmissä ja järvivedet lämpenivät jäätävästä viileäksi päivissä. Aivan mahtavaa! Sade on tehnyt luonnolle hyvää, mutta tuo ihana lämpö saisi palata!

 

Valkovuokko mökillä

Ihan pelkkää riemua ei ole helle ollut. Helle on saanut kukkien lisäksi koivut pölyttämään rajusti. Ilmeisesti tänä vuonna on muutenkin keskimääräistä pahempi siitepölyvuosi, viime vuonnahan siitepölyn määrä taisi olla elämäni vähäisin. Olen valitellut sitä, että etten voi juurikaan olla ulkona. Hra Kepponen kehotti kokeilemaan ulkoilua hyvän FFP2-maskin kanssa. Oman kokemukseni mukaan maski päällä voi ulkoilla pidempään! Suosittelen kokeilemaan, jos kärsit koivun siitepölyn aiheuttamista hengitystieoireista. 

Pitkästä ulkoilusta saan hengitystieoireiden lisäksi iho- ja silmäoireita, joihin maski ei auta. Olen tietysti jo miettinyt pirkkaniksiä, jossa ulkoiluun maskin ohella yhdistetään uimalasit vahvuuksilla. Kylläpä melkein harmittaa etten ole tullut niitä hankkineeksi :D

Nautiskelimme ihanasta kesäsäästä sunnuntaina mökillä. Maskin turvin kävin kartoittamassa kaikki tontin kukkivat metsäkukat. Niitähän riitti! Samaan aikaan kukki valkovuokot, loput sinivuokot, ensimmäiset ketoorvokit, rentukat, käenkaali eli ketunleipä, ensimmäiset lemmikit sekä aivan ensimmäinen metsämansikkakin. Samaan aikaan kuuntelin linnunlaulua. Luonnon konsertti ja taidetta siis!

Keski-ikäisen riemua: kukkivat orvokit ja rentukat

Suurimman läikähdyksen sydämessä sai aikaan ihanasti kukkivat ketunleivät. Ne kasvavat isoina ryppäinä ja ovat herkän kauniita. Kuin keijukaisten juhlamekkoja.

 

Täydelliseen kesäpäivään kuuluu tietysti hyvä ruoka. Meillä oli tarpeet sekä alkupaloihin että pääruokaan mutta päätimme yhdistää. Maha ei olisi vetänyt perunoita. 

Illalla saunoimme ja uimme. Edellisestä uimakerrastani oli kulunut reilut kaksi viikkoa. Silloin merivesi Matinkylän uimarannalla oli 3,5 astetta. Mökkirannan veden lämpötilan mittaus jäi kuopuksen tehtäväksi ja aivan selvää lukemaan emme saaneet. Mutta vesi oli ainakin 15-asteista, saattoi olla jopa asteen tai kaksi enemmänkin. 

Talviuintikauden jälkeen 15-asteinen järvivesi tuntui yllättävän lämpöiseltä. Siellähän pystyi uimaan ihan kunnon lenkkejä. Kuopus oli ensin sitä mieltä, että vesi on liian kylmää. Kun minä olin aikani siellä kauhonut, niin kuopus päätti alkaa uimaan kanssani.

Sellaiseen kehitysvaiheeseen on päädytty, että mökkisaunassa poikien toiveesta käytetään uikkareita. Kiva on että kuitenkin kelpaan sauna- ja uimakaveriksi. 

Uidessa kuulimme käen kukkuvan useasti. Monta vuotta on mennyt niin, ettei ole käkeä kuulunut. Viime kesänä kuului kukunta jälleen.

Enää ei kukaan vietä biitsipäivää meidän perheestäämme alaosattomissa kuten vuonna 2010 vietettiin

Kylläpäs teki mahtava kesäpäivä hyvää ihmiselle!
Lisää niitä kiitos!