Synttärilahjaksi retkipäivä Strömforsiin ja Kotkaan

Takana on ihana pohjoisen reissu ja ensimmäinen työviikko. Ennenkuin kirjoittelen Lapista, niin palaan vielä heinäkuuhun ja kivaan kotimaan retkipäivään.

Pitkäaikainen hyvä ystäväni, esikoisemme kummitäti Tiina täytti hiljattain 50v. Harmillisesti en päässyt juhliin, koska olin juuri silloin matkoilla. Sovimme jo ennakkoon, että juhlimme synttäreitä myöhemmin kahdestaan. Sain ajatuksen, että voisin järjestää Tiinalle retkipäivän lahjaksi. Valitsimme yhdessä kohteeksi Strömforsin ja Kotkan.

Aloitimme päivän pienellä toisella aamupalalla Strömforsissa. Tiina bongasi kahvilan kylmäkaapista hieman erikoisempia Fentimans limuja, joita hän oli maistanut jo ennenkin. Pitihän niitä kokeilla minunkin. Minäkin ihastuin kovasti ruusulimonadiin. Tykkäsin siitä, että limut olivat tavallisia limuja vähemmän makeita. Naureskelinkin, että jatkossa minäkin voisin aina juoda perjantaina työviikon päätteeksi jotain kuplivaa eli ruusulimpparia.

Strömfors on minusta erittäin kaunis paikka. Olimme siellä heinäkuisena tiistaina ja silloin siellä ei ollut tungosta, vaikka vierailijoita olikin kivasti paikalla. Turvavälejä oli helppo pitää. Alue on aika pieni, mutta hyvin kuvauksellinen. Vanhoissa rakennuksissa toimii pieniä kauppoja, lisäksi on työnäytöksiä ja pieni museo sekä kaunis kirkko. Ravintoloita ja kahviloita on useampia. Lähellä on myös hyvä uimaranta, jossa on pukukopit ja uimaan pääsee myös laiturilta. Jos alueella haluaa viettää enemmän aikaa, niin tarjolla on ainakin vuokrattavia kajakkeja, kanootteja ja sup-lautoja.

Seppä työssään

Sepän kanssa samassa rakennuksessa on pienen pieni museo

Strömforsissa voi myös yöpyä bed and breakfastissa. Huoneita on saatavilla kuvien punaisesta isosta talosta veden puolelta. Aloin heti haaveilemaan yöstä Strömforsissa. Jos ensi kesänä Strömforsissa on kesäteatteri avoinna, niin voisin jäädä teatterin jälkeen yöpymään ja nautiskella paikan kauneudesta illalla.

 Tässä rakennuksessa on sekä ravintola että bed and breakfast

Lounastimme Strömforsissa aika myöhään, jolloin ulkoterassillakin oli jo mukavan väljää. Jos ei kauhean tarkkaan tutkiskele putiikkien valikoimaan Strömfors on aika nopeasti nähty. Toki ruokailuun ja kahvitteluun saa kulumaan aikaa. Tiina valitsi lisäkohteeksi Kotkan ja erityisesti Sapokan vesipuiston. Minä en ollut aikaisemmin kuullutkaan Sapokasta saatikka siitä, että Kotka on viime vuosina satsannut runsaasti puistoihin ja markkinoi itseään puistokaupunkina.

Jätimme auton parkkiin viehättävään venesatamaan ja lähdimme kävelemään kohti Sapokan vesipuistoa. Ensimmäisen näkymät kohti sapokkaa oli suloiset.

Kohti Sapokkaa

Haikaranpesä Sapokassa

Sapokka on laaja ja monipuolinen puisto. Siellä on paljon hienoja kukkaistutuksia, puita ja muuta kasvillisuutta, eläinpatsaita ja komea vesiputous. Puisto on muotoiltu merenlahdesta työntyvän poukaman ympärille. Ylhäälle vesiputouksen luokse vie portaat ja pienen kapuamisen vaivan palkitsee kivat näkymät.

Minä tykkäsin Sapokasta, suosittelen!

 

Tiina ruusutarhassa

Komea vesiputous

Vesiputouksen yläosa

Meillä oli tarkoituksena tutustua myös muihin Kotkan puistoihin, kuten patsaspuistoon, mutta siirtyminen illalliselle houkutteli enemmän. Lähdimme ajamaan kohti Porvoota syömään. Emme ehtineet kunnolla päästä Kotkasta ulos, kun näin viitan Langinkoskelle. Minun piti kysyä Tiinalta jo ennakkoon, että sopisiko käynti Langinkoskella, mutta unohdin Langinkosken täysin. Päätimme sekunnissa kurvata Langinkoskelle. Sekin oli meille molemmille uusi paikka.

Langinkoskella sijaitsee Kansallismuseolle kuuluva keisarillinen kalastusmaja. Venäjän keisari Aleksanteri III vieraili ensimmäisen kerran Langinkoskella 1880 ja innostui muhkeista kalasaalista ja kauniista koskesta. Langinkoski on aikoinaan ollut yksi Suomen parhaista lohikoskista. Astuttuaan valtaan hän antoi käskyn rakentaa keisarillisen kalastusmajan ja siirsi samalla kosken hallintaansa. Keisariperhe vietti majalla rentoa lomaelämää ja irrottautui tarkasta hovietiketistä. Keisariperhe tuli keisarillisella laivallaan Langinkoskelle. Päivät vietettiin koskella ja öiksi palattiin takaisin jahdin luksukseen.

Kalastusmaja toimii nykyisin museona. Harmillisesti se sulkeutui juuri nenämme edessä. Olisimme halunneet nähdä rakennuksen sisäänkin. Koskessa ja erittäin suuressa kalatusmajassa riitti meille ihailtavaa ulkopuoleltakin.

 Portti alueelle

Keisarillinen kalastusmaja

Kotka osoittautui niin kivaksi ja monipuoliseksi kohteeksi, että meillä olisi kulunut helposti kokonainen päivä Kotkassa. Pitäisi palata vaikka ensi kesänä ajan kanssa Kotkaan.

Langinkoskelta jatkoimme Porvooseen illalliselle. Tuhdin illallisen jälkeen kävelimme autiossa vanhassa kaupungissa ja ihastelimme upeaa auringonlaskua. En ole ikinä ennen ollut illalla myöhään  tyhjässä vanhanssa kaupungissa, minusta tunnelma siellä oli ainutlaatuinen.

Uskon, että Tiina tykkäsi lahjastaan! Minusta oli ihanaa antaa retkipäivä lahjaksi. Koko päivä aikaa ystävän kanssa kivoissa kohteissa ja hyvää ruokaa.

Öinen Porvoo