Mutta hetkeksi vielä raportoimattomiin vauhtikohtiin. Tammikuussa olin työn puolesta seminaarissa, joka jatkui KlausK:ssa tarjotulla illallisella ja stand up esityksellä Aleksanterin teatterissa. Stand up on vaikea laji. Illan aloitti Tommi Mujunen, joka sai hartiavoimin lämmitellä aika jähmeää yleisöä. Illan päätti Jaakko Saariluoma, joka oli aivan älyttömän hauska. Aion mennä joskus uudestaankin katsomaan stand upia. Kiva kokemus!
Illallisena oli välimerellinen buffet, jonka lohipastrami oli mielettömän hyvää.
Pääruokana oli ylikypsää possua pekoni-sipulikastikkeessa.
Lapset ovat aloittaneet myös laskettelukauden. Keskimmäinen ja kuopus käyvät laskettelukoulua Talmassa. Sunnuntaina oli minun vuoroni kuskata poikia. Olin sunnuntaiaamuna väsynyt passiepisodistani ja raskaasta paluumatkasta, enkä olisi jaksanut lähteä. Kylläpä raitis ilma teki hyvää! En ollut itse suksilla, mutta olin katsomassa poikien harjoituksia. Kuopus oppi sunnuntaina tekemän siistejä aurakäännöksiä. Keskimmäinen on lasketellut aikasemminkin, joten hänelle opetellut asiat ovat jo tuttuja.
Hiihtokoululaisia
Vauhdin hurmaa on koettu myös päiväkodin jäisellä pihalla. Kuopus haluaa haettaessa esitellä uudet laskutyylit :)
Melkein kokonainen työpäivä paloi siihen, että hain itselleni expresspassin. Toki olen siitä etuoikeutetussa asemassa, että lentokenttä on reilun puolen tunnin ajomatkan päässä, joten expresspassi on aivan mahdollista hakea.
Yhden päivän suhasin Hollannissa. Koneeni oli reilusti etuajassa, mutta silti myöhästyin junasta. Story of my life on viime päivinä ollut kulkuvälineistä pois jääminen :( Amsterdamissa alkoi jotkut messut ja jonot junalippuautomaateille olivat aivan järkyttävät. Suurimmalla osalla asiointi automaatilla kesti vielä tuskaisen kauan. Onneksi emme olleet tiukalla aikataululla liikkeellä. Ehdimme juoda rauhassa kahvit ennen tapaamista.
Kuvaan mahtui vain vajaa puolet jonosta
Hollannissa aina jaksan hämmästellä kanavajärjestelmää. Alla on oiva esimerkki siitä. Parkkipaikka on kanavan vieressä, mutta muutaman metrin sen alapuolella. Pitää kiivetä portaat ylös, jotta pääsee kanavanrantaan. Työkaverini ajaa aina Hollannissa navigaattorilla ja etenkin näillä nurkilla kyttään navia silmä tarkkana. En tiedä saako missään muualla maailmassa ohjeita, että käänny tielle, joka menee 5m merenpinnan alapuolella :)
Cappucino ja kanavanäkymä
Päivän Eurooppakeikat ovat työmatkustamisen tuskakategoriaa. Lennot lähtevät viimeistään klo 8, usein jo klo 7 paikkeilla. Parhaimmillaankin lähtö kotoa on hiukan ennen 7. Paluulennot tulevat takaisin siinä klo 23 paikkeilla. Kotona olen yleensä puolilta öin. Päivän olen viettänyt notkuen lentokentällä, istuen koneessa ja yleensä vielä lisäksi junassa/bussissa/taksissa, toimistolla valmistautuen tapaamiseen, tapaamisessa ja päälle jälleen juna/bussi/taksi+lentokone ja odottelut. Päivä menee yleensä kahvin ja epämääräisten sämpylöiden voimalla. Hyvällä tuurilla paluumatkalla kentällä ehtii syömään jonkun rasvaisen pizzapalan tai nahistuneen salaatin riistohintaan. Nykyisinhän sen varaan ei voi laskea, että lennolla saisi jotain ruokaa :(
Tässä päivän ateriani:
Ehdimme syödä asiakkaan toimitilan kahvilassa juuri ennen sulkemista. Jäljellä oli kalkkunapatonkeja ilman voita (miksi ilman voita/margariinia??) ja jugurttia.
Kanavoileipä. Ilman voita :) sen sijaan oli rutkasti Dijon-sinappia.
Näin kehnoja eväitä piti täydentää pähkinämarjapatukalla, suklaapatukalla ja cociksella. Aikaa olisi ollut ostoksiinkin ja vakaassa harkinnassa oli hollantilaisten puukenkien malliset huopaiset sisätossut :D mutta koska meillä ei kukaan käytä tossuja, niin palasin sitten järkiini. Vaikka hauskat nuo oranssit töppöset olisivat olleet.
Oranssit ovat huopaa
Nyt siirryn hitaampaan elämään. Poteroidun toimistolle ja kotiin. Harrastan ainoastaan kävelyä ja ehkä hiukan talvilajeja. Poteroitumista edes auttaa se, että Hollannin reissulla minulle puhkesi flunssa. Tänään olen viettänyt petipäivää.
Tällä kertaa et tainnut jäädä Amsterdamiin pidempään. Jos keväällä tai kesällä tulee mahdollisuus, kenties sitten. :) Kanavat ovat mielestäni huikeita ja oli kivaa asua Ruoholahdessa kanavanvarrella useita vuosia. Rakastan sitä että vesi on lähettyvillä. : )
VastaaPoistaHmmm. mikähän tuo voi homma on tai voin puute? Eri maissa eri tavalla. Aloitin itse syömään leipiä levitteellä vasta noin. 27v siihen asti ilman voita, en kaivannut sitä. No kun 27-vuotiaana voitelin tuoreen sämpylän voilla, se oli menoa ja kilojahan siitä tuli.
Aurinkoisia päiviä. <3
Minulla on niin lomapäivät kortilla, että se torppasi ajatukseni pitää vapaapäivä Amsterdamissa :( Päätin viettää senkin päivän sitten ensi viikolla kotona, kun pojilla on hiihtoloma. Saa kyll olla aika kekseliäs, että saa 5 viikon lomalla edes jotenkin katettua noita koululaisten lomia. Toivottavasti ensi kesänä on mahdollisuus palkattomaan vapaaseen.
PoistaMinäkin nuorena söin leipäni ilman levitettä. Silloin minulla oli kyllä yleensä aina kurkkua leivällä, joka tuo mukavaa kosteutta. Sitten siirryin Floraan ja muutama vuosi sitten Oivariiniin. Nyt ei ole enää paluuta edes Floraan. Varmasti on meikäläisen vyötäröllä jokunen sentti Oivariinistakin. Niiden suklaa ja liian iso annoskoko senttien kaverina :(
Mukavaa loppuviikkoa!
Hyvänen aika, onpas täällä ehtinyt tapahtua. Täytyy tulla lukemaan myöhemmin paremmalla ajalla lisää.
VastaaPoistaMä olen muuten haaveillut siitä, että pääsisin katsomaan Saariluomaa, ja nyt innostuin entistä enemmän. Siinä on mies mun makuuni. :-D Niin, ja varmaan myös hyvä stand-up-koomikko. ;-)
Amsterdamin navigaattoriohjeet kuulostavat vähintäänkin mielenkiintoisilta.
Parempaa vointia sinulle!
Tässä on ollut taas aika lailla kaikenlaista hädelliä :) Jotenkin tuo Azerbaijanin reissun paluumatka tuntui sotkevan koko pakan ja en ole vieläkään oikein normaalirytmissä ja -fiiliksissä. Nyt on ehkä paras aika sairastaa tuo flunssa, tuntuu siltä, että kaikki lepo on tervetullutta. Kunhan vaan nyt perhe säästyisi flunssalta, koska ensi viikolla on lapsilla ja Hra Kepposella hiihtoloma ja poikien odotukset ovat aikamoiset sille, että mitä kaikkea hiihtolomalla tehdään. Ei mitään isoja juttuja, mutta jos listalla on lasketteluretki, luistelu, uimahalliretki, leffa, leipominen ja dioraama-askartelu niin riittäähän noissakin tekemistä.
PoistaSaariluoma oli todella hauska. Hänellellä on muuten keväällä soolo-stanup-kiertue, Espoossa 28.3. Mietin juuri, että pitäisiköhän ostaa lippu sinne vai odotella kiertueen päätöstä Finlandia-talolle. Jaakolla on aivan älyttömän hyviä juttuja, joissa hän kuvailee itseään keski-ikäisenä. Voin kuvitella, että Saariluoma on mies muutaman muunkin naisen makuun ;)
Voi kun pääsisi joskus katsomaan HYVÄÄ stand up:ia. Mutta mistä sen tietää etukäteen, onko tiedossa hyvä ilta vai vaivautunutta hymistelyä... :).
VastaaPoistaSinun viimeaikaiset työmatkakertomuksesi saavat minut vakuuttumaan tämän kotielämän plussapuolista. Siitäkin huolimatta, että käteeni on kasvanut tiskirätti. ;)
Voisin melkein luottaa siihen, että Jaakko Saariluomalla on hyvä setti. Kannattaa katsoa, josko hänen keväinen kiertue tulisi lähelle sinua.
PoistaMinä tykkään, että on menoa ja meininkiä, mutta nyt on osunut aivan liikaa kaikkea yhteen menoon. Tarvitsisin sellaisen vähintään parin viikon rauhallisen jakson, jossa olisi kevyitä toimistopäiviä ja iltaisin lasten kanssa kokkailua ja vaan oleilua. Tiskirätti saisi kasvaa minun käteeni, koti on kaaoksessa ;)
Paljon kivoja juttuja, vaikka tosiaan niitä mutkiakin.
VastaaPoistaHitaus on hyvä, syvään hengittely on hyvä! Nautitaan tästä ihanasta kevättavlesta!
Minulla on ollut niin vauhdikas vuodenalku, että nyt on aika hidastaa ja hengitellä syvään. Flunssaisena petipotilaana hidastaminen on onnistunut huomattavan hyvin :) Toivottavasti hiihtolomalla olisi ihanaa säätä talviurheilusäätä.
Poista