Sivut

5. toukokuuta 2014

Hiiriä!

Joskus meidän lemmikkivalintamme aiheuttaa kummastusta: "Mitä iloa on kilpikonnasta?" Tai "kilpikonnat eivät ole kauniita tai suloisia." Todennäköisesti ystäväni lemmikit aiheuttaa samankaltaista ajoittaista kummastusta.

Heille tuli hiiriä.


Ystäväni tytär otti kaksi hiiristä näytille häkistä. Kuvaaminen ei millään meinannut onnistua, koska hiiret ovat liikkeissään aivan älyttömän vikkeliä, eivätkä juuri olleet paikallaan.

Hiirikäsi :)

Aikamme katseltuamme hiiriä, ne alkoivat kiinnostamaan minua ja kuopusta yhä enemmän. Hiiret olivat itseasiassa ihan söpöjä ja niin ketteriä. Kuopuksen kanssa aloimme toivoa, että pääsisimme vähän kokeilemaan hiirten käsittelyä, niinpä menimme koko porukka hiirten kanssa kylpyhuoneeseen. Istuimme lattialle tekemään tuttavuutta hiirien kanssa.

Istuin lattialla jalat suorana edessä. Yllätys oli aikamoinen, kun vilkkain ruskea hiiri löysi oikoreitin. Jalkani olivat todellakin lötköinä lattialla, mutta polvilumpion kohdalle jäi sen verran tilaa, että sieltä mahtui hiiri juoksemaan. Eivät kovin suurta rakoa tarvitse mahtuakseen.


Kun hiiri oli aikansa juossut jalkojeni alta, se uskaltautui juoksemaan myös jalkojeni päältä.


Sitten hiiret tutkivat kuopuksen lahkeita


Lopuksi saimme kuopuksen kanssa pitää hiirtä kädessä ensimmäistä kertaa. Kuopus tosin pudotti hiiren, kun hiirulainen lähti juoksemaan hänen käsivarttaan pitkin. Onneksi ei käynyt mitään, hiiri teki hallitun laskeutumisen kaverini syliin.

Hiiri kuopuksen kämmenien päällä

Ihan vekkuleita lemmikkejä tuollaiset ihmisen käsittelyyn tottuneet hiiret. Ei noista silti ole Nopalle kilpailijoiksi ;) Paitsi nopeudessa ;)

Noppa on onneksi palannut takaisin omaksi itsekseen ja terraariosta kuuluu tasaisesti Nopan kolistelua ja kilppari on jälleen naama kiinni lasissa, kun jotain tapahtuu. Vielä toistaiseksi Noppa on hiukan aiempaa arempi.

Noppaakin on hoidettu. Vuorossa oli kylpy. Yleensä Noppa tykkää kylpeä pitkään, mutta nyt Noppa teki kylpyprotestin. Noppa tosiaan osaa protestoida. Aikansa tallusteltuaan kylpylaatikossa, Noppa keskitti kaiken tarmonsa kylpylaatikosta poispääsyyn. Noppa on ilmeisesti unohtanut, että kylpy päättyy kilven perusteelliseen harjaukseen hammasharjalla, mitä Noppa ei todellakaan arvosta.

"Haloo Kepposka! Jos et tajua tulla ottamaan minua täältä pois, niin tulen itse!"

11 kommenttia:

  1. Meilläkin on ollut kilpikonna, joten minä en kummastele yhtään! Veikeitä otuksiahan ne on:)
    Meidän Niko nukkui "talviunta" pakastimen takana, joutui muutaman kerran koiran suuhun ja aiheutti pienoisen härdellin kun sairastui; eläinlääkäri uhkasi ilmoittaa poloisesta virkavallalle, koska se oli laiton maahanmuuttaja...silloin 70-80-luvun taitteessa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mummin koira on tuntenut suurta kiinnostusta Noppaa kohtaa. En ole uskaltanut päästää niitä samaan tilaan, pelkään juurikin, että konna päätyy koiran suuhun. Uskoisin Nopan tajuavan vetäytyä kilpeensä.

      Mihin teidän Niko sairastui? Selvisikö sairaudesta?

      Vielä 80-luvulla taisi olla iso osa kilpikonnista laittomia maahanmuuttajia. Kaverillakin oli lomamatkalta eläinkaupasta ostettu vesikilpikonna. Meillä Noppa tuli papereiden kera eläinkaupasta, mutta mulla on tietenkin konnan paperit jossain varmassa tallessa. Toivottavasti ei tule sen suhteen ikinä ongelmaa, jos tulee vaikka äkkilähtö eläinlääkärille.

      Poista
    2. Muistan vain että sairaus oli sitä luokkaa että eläinlääkäriin piti mennä.Paranemisesta ei ollut toivoa,koska kilpparille oli vaikea antaa mitään lääkettä pistoksena:(
      Niko taisi tulla meille Australiasta?Tunisiassa myivät myös maakilpikonnia,mutta toivottavasti kukaan ei enää tuo niitä luvatta!

      Poista
  2. Mieluummin kilpikonna kuin hiiriä, vaikka sehän on jokaisen oma asia mistä pitää, mutta kun täällä maalla tahtoo noita hiiriä olla enemmän kuin vähemmän.

    Paljon terveisiä Nopalle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se varmaan niin, että jos käy taistelua sitä vastaan, että hiiret eivät pääse rakennuksiin pesimään, niin ei ehkä ensimmäiseksi tule mieleen lähteä ostamaan hiiriä lemmikkikaupasta häkkiin :)

      Kerroin Nopalle terveisiä, se nyökytteli takaisin päin :)

      Poista
  3. Kun olin pieni olin aina kateellinen kavereilleni joilla oli (tanssi)hiirià. Mà oon aina tykànnyt vain kissoista ja koirista...tosin kokemustakin on vain niistà

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olisin kanssa koiraihminen. Joku sellainen pienehkö sohvalla viihtyvä malli olisi hyvä. Harmi vaan, että allergiani estää koiran hankinnan. Toistaiseksi meidän lajimme on nelivarvaskilpikonna. Jos meillä olisi enemmän tilaan, niin harkitsisin myös afrikan kääpiösiilin hankkimista. Ne ovat niin söpön oloisia.

      Poista
  4. Meillä on ollut koirien lisäksi hamstereita, marsuja, rottia, kani, undulaateja ja mun lapsuudessa akvaario:) Kissaa vielä kaipaisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on ollut ihanan paljon erilaisia lemmikkejä! Meidän esikoinen on varsin eläinrakas ja pettymys siitä, että ei voida ottaa karvaisia elukoita on ollut iso. Onneksi on Noppa ja mummilla on koira :)

      Poista
  5. Onko kilppareilla aina salmonellaa ja miten estää sen leviäminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matelijoilla voi olla salmonellaa.

      Pesemättömien käsien kautta salmonella voi tarttua ihmisen limakalvojen kautta, jos hieroo silmiään tai laittaa käden suuhunsa. Leviämisen estämiseen riittää käsien pesu. Kädet on pestävä aina, jos on käsitellyt kilpikonnaa tai koskenut kilpikonnan tavaroihin tai terraarion sisäpuolelle. Aikuisella ja koululaiselle salmonella riski on helppo minimoida. Pienempien lapsien kanssa tilanne on hankalampi, koska heillä ne kädet voivat lipsahtaa suuhun tai nenään ennen pesua.

      Poista