Vuosi 2023

Vuoden 2022 lopulla päätin, että yritän tehdä vuodesta 2023 pienten retkien ja kotimaan kohteiden vuoden sekä kuntoilun vuoden. Valitettavasti retkeily onnistui kuntoilua paremmin. Mitenkäs tässä taas kävi näin? Ensi vuonna on pakko onnistua ratkomaan näitä terveysongelmia ja myös lisäämään liikuntaa. Mennyt vuosi on tarjonnut paljon ikimuistoisia yhteisiä hetkiä, elämyksiä ja kokemuksia. Usein pieni haikeus nakertaa takaraivossa, että nämä kaikki yhteiset hetket koko perheen kesken tulevat vähenemään, kun nuoret lähestyvät aikuisuutta. Se kuuluu elämän kiertokulkuun, että nuorilla on koko ajan enemmän ja enemmän omia menojaan ja haaveet opiskelupaikasta ja yksinasumisesta nousevat säännöllisesti keskusteluihin. Ollaan mekin jo Hra Kepposen kanssa vähän vanhoja ja väsyneitä ja tulevaisuuden kevyempi huoltovastuu tuntuu myös mukavalta. Ja onhan tässä vielä meillä aikaa kypsyä tilanteeseen.

Vuoden parhaita juttuja ovat olleet lähipiirin yhteiset tapaamiset ja juhlapyhien vietot,  mökkeilyt sekä Kirkkonummella että Torniossa sekä tietenkin matkat. Vuoden urotyöksi nimeän kesän mökkiprojektit. Ne olivat ehkä aikaan ja fyysiseen kuntoon nähden ylimitoitetut, mutta tulipahan tehtyä. Ensi kesälle jää hieman niistä viimeistelyä ja ensi kesänä aiomme pitää välivuotta isommista mökkirempoista. Agendalla on rannan viimeistelyä ja kaappisängyn hankinta. 

Toivotan sinulle onnellista ja tasapainoista uutta vuotta!

Tammikuu
Heti vuoden ensimmäisenä päivänä aloitin pienellä retkellä. Kävimme vaarin ja Hra Kepposen kanssa eväskahveilla Talvipuutarhassa. Siellä oli vielä joulukukat lähes täydessä loistossaan. Hieman pidemmälle retkelle ponnistimme poikien kanssa laskettelemaan Himokselle. Luvattu kova pakkanen jäi onneksi toteutumatta ja meillä oli tosi onnistunut pikkulomanen. Tammikuussa vietimme jälkijoulun. Meille kävi niin jouluviikolla 2022, että ensin kuopus sai positiivisen koronatestin ja sitten keskimmäinen sairastui oksennustautiin. Yllättäen olimme kaikki jouluna terveitä, mutta vieraat peruuttivat tulonsa. Jälkijoulu oli oikein mukava. Tammikuussa teimme teatteriretken Lahteen Ilonan ja Sirpan kanssa ja lahtelainen ystäväni Anna liittyi mukaamme. Teatterin jälkeen kävimme syömässä juustofonduetä. Tammikuussa juhlimme toki reilusti jälkijunassa esikoisen 18v synttäreitä hänen kummiensa kanssa. Tammikuu oli varsin aktiivinen kuukausi ja oli kivan lumista säätäkin. Nämä vuosiraportit osoittavat, että tammikuu ei ole mikään tylsä kuukausi vaan sekin voi olla täynnä kaikkea kivaa.

Ilon vastapainona oli tammikuussa surua. Setäni vaimo menehtyi.

Meinasin tulla nettihuijatuksi ihan huolella tammikuussa. Olin varaamassa kallista majoitusta suoraan hotellin omilta sivuilta, mutta olinkin huijaussivustolla.

Ylärivi vasemmalta: Vaarin ja puolison kanssa retkellä Talvipuutarhassa, Vaarin luona kahvittelemassa, Tammikuussa oli kauniita talvipäiviä
Keskirivi: Pöytä on katettu esikoisen 18v kummisynttäreitä varten, Valmiina jälkijouluun suvun kesken, Sirpa Lahdessa syömässä juustofondyytä teatterin päälle
Alarivi: Minä avaan avantokauden, Lahdessa kävimme katsomassa Rouva C näytelmän, Kuopus laskettelemassa Himoksella   

Helmikuu
Kärsin kroonisesta matkakuumeesta ja olin odottanut kovasti vuoden ensimmäistä matkaa Kairoon. Egyptin nähtävyydet ovat olleet pitkään haavelistallani. Luxoriin saakka en päässyt vieläkään, mutta Kairokin tarjosi paljon upeita historiallisia kohteita. Me emme ole juurikaan matkustelleet Hra Kepposen kanssa kahdestaan viimeisen 18 vuoden aikana, joten oli ekstra luksusta päästä tälläiselle eksoottisemmalle matkalle kahdestaan.  

Helmikuussa vietimme herkutellen ystävänpäivää oman perheen kesken. Seuraavana päivänä vietin ystävänpäivää Ilonan, Otilian ja Sirpan kanssa Yrjönkadun uimahallissa. Meillä oli paikat ylimpään kerrokseen, jossa saa lepohytin ja voi käyttää ravintolapalveluita. Ihana ilta! Hiihtolomani typistyi taas yhteen päivään, jolloin kävimme Hra Kepposen ja kuopuksen kanssa Messilässä laskettelemassa. Lasketteluhirmu keskimmäinen oli hiihtolomalla lasketteluriparilla Pyhällä isosena. Hiihtolomaviikolle lainasin Ilonalta raglettegrillin ja herkuttelimme lihalla, sienillä ja juustoilla. Kuukauden lopuksi vietimme Ilonan, Sirpan ja Otilian kanssa meillä kylpyiltaa. Kävimme ensin venekerhon avannossa ja sitten istuimme meillä poreissa. Olipas mahtava helmikuu!

Helmikuussa osallistuimme setäni vaimon hautajaisiin. Reissu otti vaarilla voimien päälle kovasti, mutta olimme kaikki tyytyväisiä siitä, että hänkin pääsi mukaan meille läheisen ihmisen viimeiselle matkalle. Yhteys setään ja hänen puolisoonsa oli vahva, koska isäni suku jakoi yhteistä kesämökkiä vuosikymmenet. Minäkin olen mökkeillyt yhdessä sukulaisten kanssa melkein parisenkymmentä vuotta.

Ylärivi vasemmalta: Otilia ja Sirpa Yrjönkadun uimahallin lepohytissä, Vaari ja Hra Kepponen raclettegrillin äärellä, Yrjönkadun uimahalli
Keskirivi: Ystävänpäivänä syötiin sushia ja leivottiin herkkuja, Uimaseuran avanto-poreiltaan osui komea auringonlasku, Uimaseuran naiset menossa avantoon
Alarivi: Racletteherkkuja, Hra Kepponen laskettelemassa Messilässä, Otilia menossa avantoon

Ylärivi vasemmalta: Sfinksi Kairossa, Hotellimme Niilin rannalla Kairon keskustan tuntumassa, Gizan pyramideillä
Keskirivi: Näköala hotellin parvekkeella Gizan alueella, Hotellimme Gizassa, Ramses II patsas
Alarivi: Näkymä keskustahotellista Niilille, Hautakammion koristeltu seinä, Egypti-museossa

Maaliskuu
Kuukauden alussa kävin ystävieni Lauran ja Sannan kanssa herkuttelemassa Bistro Bardotissa. Tämä oli toinen kerta siellä ja jälleen minusta ruoka oli epätasalaatuista. Aina joku annoksista on kehno. Koska hinnat ovat niin korkeat, kolmatta kertaa tuskin tulee. Ihana ilta joka tapauksessa. Tapasimme Sädehtivien keksiäkäisten naisten kanssa Tialla. Tapaamisesta ei jäänyt yhtään kuvaa, mikä oli kyllä sääli. Kävin katsomassa stand upia. Lavalla esiintyi vuorotellen Krisse Salminen ja Heli Sutela. Oli aika yllätys minulle, että tykkäsin Krissestä livenä enemmän kuin Helistä. Hra Kepposen kanssa kävin katsomassa Ismo Leikolaa.

Sairastelujen vuoksi poikien serkkupojan synttäreitä vietettiin vasta maaliskuussa. Kuvia katsellessani joudun toteamaan, että maaliskuu on ollut aktiivinen avantokuukausi minulle. Maaliskuusta on myös kertynyt paljon aurinkoisia talvikuvia, yhdessä kuvassa sorsa on hiihtoladulla :D

Maaliskuun lopulla lähdimme Ilonan kanssa etätöihin hänen isänsä mökille Tornioon. Lunta riitti ja säät olivat kaikinpuolin hyvät. Olimme reissussa kaksi viikkoa. Ehdimme hiihtää, tehdä lumikenkäretken, käydä Aavasaksalla laskettelemassa ja Haaparannan puolella kylpylässä. Säät olivat hienot ja pohjoisessa oli niin valoisaa, lumista ja kaunista. Iltaisin aurinko laski torniossa maaliskuun lopulla puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä, joten hirveästi ei tarvinnut ponnistella että ehti töiden jälkeen joelle hiihtelemään. Joku naapurostosta oli tehnyt koneella ladutkin. Maaliskuukin oli loistokuukausi.

Ylärivi vasemmalta: Ilona Cape East kylpylässä Haaparannassa, Auringonlasku Tornionjoella, Kukkolankoski
Keskirivi: Hra Kepposen veljenpojan synttärit, Ilonan kanssa lumikenkäilemässä Matkakoskella, Ilonan kanssa laskettelemassa Aavasaksassa
Alarivi: Kepposka hiihtelemässä Tornionjoella, Stand upia a la Krisse Salminen ja Heli Sutelia, Isko Leikolan keikalla oli myynnissä Leikolan kirjoja

Huhtikuu
Huhtikuun alkuun osui Tornion reissu "vapaa viikonloppu" eli se jolloin ei ollut ajoa välillä Helsinki-Tornio. Lähdimme pienelle laskettelureissulle Ilonan kanssa. Kotimaan kohteiden sijasta valitsimme Ruotsin Dundretin, joka sijaitsee Gällivaressa joka suomalaisittain Jällivaara. Viikonloppu Dundretissa onnistui yli odotusten. Sää oli mahtava. Laskettelukeskus on aika pieni, mutta ruuhkaton ja tehty ihan oikealle tunturille. Rinteet olivat kivat ja väljät. Ostimme molemmille päiville kolmen tunnin liput ja se oli aivan riittävästi. Tämän päivän kunnolla kolme tuntia rinteessä kuulostaa mahdottomuudelta.

Pitkäperjantaina minut oli kutsuttu ystäväni Katin 50v synttäreille. Hän oli järjestänyt komeat juhlat. Pieni discoilu otti pahasti jalkojen päälle, toipumiseen meni päiviä. Olimme kutsuneet sukulaiset meille pääsiäsilounaalle. Noissa aktiviteeteissä se meidän pääsiäinen hurahti nopeasti, etenkin kun meidän piti hakea keskimmäinen Messilän hiihtoreissultaan kotiin. 

Pojat saivat vaarilta musikaaliliput joululahjaksi ja kävimme katsomassa Something rotten Lahdessa. Tykkäsimme todella paljon siitä koko perhe. Teatterireissu huipentui vierailuun serkullani ja siellä meitä odotti aikamoiset herkut. Herkkuhomma jatkui seuraavaksi ystäväni Leenan luona yökyläilyni yhteydessä. Söimme japanilaisen aterian, kantarellirisoton, kotimaisen kasvissosekeiton, suklaakakkua ja juustoleipälakkaherkkua. Toki välissä hieman askartelimme. Ystäväni Katin kanssa kävin lounaalla kaupungilla ja sen jälkeen istuin puhelinpalaverini Talvipuutarhassa. Se oli varsin piristävä kokemus. Vaarin kanssa kävimme kevään ensimmäisillä ulkokahvilakahveilla. Hyvä, että kävimme, koska ne jäivät ainoiksi, koska vaari poti säärihaavaa koko kesän. Aloittelimme vapun viettoa jo etukäteen. Piti juhlia silloin, kun nuoriso oli paikalla. Oli hyvä huhtikuukin. Tässähän alkaa jo kohta nolottamaan listata kaikkia kivoja juttuja, kun niitä on niin paljon.

Ylärivi vasemmalta: Katin 50v synttärit synttärisankari oikealla, Talvipuutarhassa etätöissä, Leenalla yökyläilemässä ja pöytään on katettu kotimainen lounas ja ekat paperikukat ovat jo valmiina
Keskirivi: Kantarellirisottoa Leenalla, Japanilainen lounas Leenalla, Ilona rinteessä Dundretissa
Alarivi: Vaari kahvilla Håkansbölessä, Pääsiäisateria meillä kotona, Serkun luona Lahden teatterireissun yhteydessä.

Toukokuu
Kuukausi alkoi tietenkin vapunvietolla. Söimme vaarin kanssa yhteisen kevään ensimmäisen grilliruuan jo 29.4. 30.4 valmistin pikkuherkkuja minulle, Hra Kepposella ja kuopukselle. 1.5 teimme Hra Kepposen kanssa minipiknikin loppujen herkkujen kanssa. Ihan huolella tuli vietettyä vappuakin.

Kuukauden kohokohta ja yksi koko vuoden kohokohdista oli perheen yhteinen pitkä viikonloppu Pariisissa. Kävimme nähtävyyksillä, museossa, puistoissa ja notkuimme kahviloissa. Söimme hyvin, erityisesti se varaamani bistroreissu oli menestys hummereineen ja etanoineen. Jälkikäteen selvisi, että pojat arvostivat suuresti hotellin kattoterassilla syötyjä aamiaisia, jotka Hra Kepponen kävi jonkun pojan kanssa hakemassa jostain lähikahvilasta. Vuoden aikana fyysinen kuntoni on ollut välillä kehno. Onnekkaasti Pariisiin osui vuoden paras kävelykunto.

Pariisin lumosta pääsin melkein suoraan kirsikankukkien lumoon. On se hienoa aikaa. Sen verran kiireistä oli toukokuussa ja allergiat päällä, että magnoliat jäivät harmillisesti bongaamatta. Yhtenä perjantaina ajoin hakemaan Leenan ja jatkoimme matkaa Tampereelle katsomaan Anastasia-musikaalia. Se oli todella, todella upea! Jäin Leenalle taas yöksi ja vähän askartelimme ja söimmekin. Ajelin Leenalta kotiin lauantaina ja sunnuntaina olikin äitienpäivä. Perhe valmisteli minulle kortin ja ruuat. Tykkäsin!

Helatorstain vietimme Hra Kepposen ja apen kanssa puunkaatohommissa mökillä. Perjantaina teimme etätöitä mökillä ja tietysti saunoin ja uin. Ystävämme Ivalo tuli mökille talkoohommiin poikien kanssa lauantaina. Kuvista huomasin, että sää on ollut hyvä. Talkoita on tehty t-paitasillaan. Ystäväni Hanna kävi tyttöjensä kanssa meillä kylässä, katselimme valokuvia lasten naperoajoilta, jolloin olimme paljon tekemisissä. Olin suunnitellut pientä juhlallisuutta vaarin synttäreiksi, mutta niiden sijasta päädyimme Lahteen vaarin veljen luokse. Hän sairastui aiemmin äkillisesti ja hengenlähtö oli hiuskarvan varassa. Kunto olikin sitten kääntynyt nousuun ja tapasimme setääni hänen kotonaan. Kuun lopussa kävimme Ilonan ja Sirpan kanssa katsomassa Lyonin modernin baletin vierailua Tanssin talossa. Jopas oli menoa ja tapahtumaa toukokuussa.

Ylärivi vasemmalta: Tapaamassa juuri sairaalasta kotiutunutta setääni ja hänen poikiaan, Leenan kanssa tulossa teatterista Anastasiaa katsomasta, Roihuvuoren kirsikkapuisto
Keskirivi: Hannan tytöt ja meidän pojat, Vapun juhlintaa jo ennakkoon, Mökkillä hommissa
Alarivi: Vietiin esikoisen kanssa hänen tekemäänsä juustokakkua vaarille, Hra Kepposen kanssa vapunpäivän piknikillä rannalla, Ensimmäinen vierailuni Tanssin taloon katsomaan Lyonin modernia balettiseuruetta.

 

Ylärivi vasemmalta: Tuiliersin puisto Pariisissa, Hra Kepponen ja etanapannu, Kävin tutustumassa Opera Garnierin överipalatsiin
Keskirivi: Keskimmäinen Eiffeltornissa, Se ihana bistro jossa söimme kuopuksen kanssa hummerit, Esikoinen Pariisin katakombeissa
Alarivi: Parsiisin herkkuja, aamiainen hotellin kattoterassilla ja takana näkyy Sacrecouerin kirkko, Louvressa tunkemassa katsomaan Monalisaa

Kesäkuu
Koulut päättyivät ja keskimmäisemme pääsi peruskoulusta. Todistus oli oikein hyvä ja hän onnistui pääsemään haluamaansa lukioon ja kesätyötkin alkoivat heti loman aluksi. Omien lasten lukuvuoden päättymisen lisäksi kävimme juhlimassa ystäväni Tiinan pojan lakkiaisia.

Alkukuuhun mahtui sairasteluakin. Flunssa ja kova yskä kiersivät perheessämme. Blogistani selvisi, että lopulta lääkäri määräsi minulle 80€ edestä lääkkeitä ja yskä päättyi siihen. Parannuin niin, että pystyimme pitämään meillä etsiväpelitreffit serkkuni kanssa. Kävimme myös kaupungilla illallisella. Ilonan kanssa kävimme Levainilla aamiaisella ja ihastelemassa Espan kukkaistutuksia, ne olivat upeat. Vaarin, kuopuksen ja Hra Kepposen kanssa kävi Haagan alppiruusupuistossa. Se on upea paikka! Mökillä jatkui halkovaraston rakentaminen viikonloppuisin juhannukseen saakka. 

Juhannusta vietimme apen kanssa mökillä hyvässä säässä herkkuja notkuvien pöytien äärellä. Oli ihana juhannus. Harmillisesti vaari ei päässyt säärihaavan vuoksi mukaamme juhannuksen viettoon. Pian juhannuksen jälkeen palasin mökille kuopuksen ja hänen ystävänsä kanssa. Sain mökille vieraakseni ystäväni Kirsin ja ystäväni Marjukan, joka asuu Australiassa.

Ylärivi vasemmalta: Etsiväpelin peluuta serkunni ja hänen vaimonsa kanssa, Espan upeat kukat, Haagan alppiruusupuisto
Keskirivi: Australian Marjukka ja Kirsi meidän mökillä, Ilonan kanssa aamiaisella Levainissa, Juhannussoutelulla
Alarivi: Marjukka, raksahommia mökillä, Vaari Haagan alppiruusupuistossa

Heinäkuu
Heinäkuu oli minun lomakuukauteni, pidin lomaa 3 viikkoa. Hra Kepposella oli aika lailla lomaton vuosi koko 2023 ja taisi lomailla kesällä päivän tai kaksi. Sain lomalla inspiraation vielä ylimääräisiin mökkihommiin. Maalasimme Ivalon kanssa koko terassin ja saimme aurinkorantani pohjat tehtyä - tämä siis sen halkoliiterin lisäksi. Lomalla oli hieman vaikeuksia rauhoittua, jotenkin kävin ylikierroksilla ainakin ensimmäisen lomaviikon. Onnistuin kipeyttämään remppahommissa selkäni niin, että se haittasi lomailua ja lopulta ihan perusoleiluakin. 

Heinäkuuhun mahtui paljon kivoja juttuja. Kävimme Sirpan kanssa Naantalin Rymättylässä sijaitsevassa Herrankukkarossa savusaunomassa ja majoituimme siellä ihanassa linnunpöntössä. Juhlimme synttäreitäni päivää etukäteen shamppanjalla merimaisemia ihaillen. Synttäripäivänä ajelin kotiin suoraan kakkukahvipöytään. Esikoinen oli tehnyt juustokakun minulle lahjaksi. Ystäväni Tiinan kanssa kävin Kaivarin puistossa Mamma Mia-musikaalia katsomassa ja sitä ennen illallisellla. Osallistuimme serkkuni pojan rippijuhliin. Teimme kesän aioan mansikkakakun, kun Hra Kepposen veli tuli mökille kyläilemään. Kävimme keskimmäisen ja kuopuksen kanssa Högebergetin luolassa. Tapasimme Sveitsin serkun vaimoa Elenaa, minä jopa kahdesti. Teimme myös kuusi mottia halkoja.

Ylärivi vasemmalta: Tiinan kanssa katsomassa Mamma Miaa Kaivopuistossa, Serkkuni pojan rippijuhlissa, Elena ja hänen tyttärensä
Keskirivi: Yövyimme tuossa linnunpöntössä Herrankukkarossa savusaunatapahtuman yhteydessä, Meidän kuopus ja hänen serkkunsa mansikkakakulla mökillä, Serkkuni vaimon valmistamia leivonnaisia heidän poikansa rippijuhlissa
Alarivi: Högbergetin luola, Halkotalkoot menossa, Jopas oli urakka hioa vanha kylläste pois terassin lattiasta vaikka oli tuollainen hiomalaitekin

Elokuu
Aivan kuun alussa kävimme Hra Kepposen kanssa tutustumassa Laila Pullisen veistospuistoon Vantaalla. Sitten koitti ensimmäinen elokuun kohokohdista eli reissu Tornioon. Lähdin selkävaivaisena, joka aamuinen lyhyt avovedessä tehty vesijuoksu uudet särkylääkkeet toivat helpostusta selkään.  Kävimme retkellä Luulajan kirkkokylässä, Ilonan isä vei meidät hiekkasärkille nauttimaan loppukesän auringosta, kävimme ihailemassa vaaramaisemia Aavasaksalla ja Ruotsin puolella Luppiovaaralla. Tokihan Kukkolankoskella poikettiin ainakin kahdesti. Päästiin näkemään siianjakoakin. Kuukauden lopussa matkustimme esikoisen kanssa kahdestaan Vilnaa. Se oli meille molemmille ensimmäinen kerta Vilnassa. Pyörimme kaupungilla, kävimme "KGB-museossa" sekä Trakain linnassa. Vilnassa oli aikamoinen helle ja hotellissa kehno ilmastointi. Reissu oli mukava ja rento, mutta olisi voinut taas olla viileämpi ja lennot paremmin aikataulussa. Elokuussa minulla oli sairauksieni kanssa ongelmia, lääkitykseni lakkasi toimimasta ja ihan loppu. Nopeasti taas palauduin uudella lääkityksellä. Elokuu oli hyvä kuukausi, vaikka terveysongelmani pelästyttivät. 

Ylärivi vasemmalta: Iltauinnilla Torniossa Ilonan kanssa, Luulajan kirkkokylä, Vierailulla Laila Pullisen patsaspuistossa
Keskirivi: Vaarin luona kahvittelemassa (kuvasta leikkautui pois se ihana lakoilla päällystetty pullaviipale), Kukkolankoski Ruotsin puolelta, Tornionjoen hiekkasärkillä
Alarivi: Ilonan isän savustamat siiat, Siianjakoa Kukkolankoskella, Purkutaidetta Torniossa

Ylärivi vasemmalta: Trakain linna, Pyhän Annan kirkko Vilnan vanhanssa keskustassa, Vilnan tuomiokirkko
Keskirivi: Pyhän Annan kirkko, Trakain linna, Esikoinen KGB-museossa vankien ulkoilupihalla
Alarivi: Trakain linna, KGB-museo, KGB-museo

Syyskuu
Syyskuu oli tupaten täynnä kaikkea ihanaa. Elo-syyskuun vaihteessa teimme ystäväni Sirpan kanssa matka Sloveniaa. Ihastuimme maahan välittömästi. Matkan jälkeen alkoikin hektiset juhlajärjestelyt kuopuksen rippijuhlia varten. Vaarin jalka parantui niin, että pääsimme viettämään mökkipäivän. Sieltä jatkoin suoraan blogiystäväni Tarun railakkaisiin ja iloisiin 50v juhliin. Syyskuussa en ehtinyt sienestämään, mutta ostin muilta sienestäjiltä sieniä. Kuun lopussa lähdimme Hra Kepposen kanssa kahdestaan viikoksi Santorinille. Tämä viikon loma olikin sitten Hra Kepposen ainoa kokonainen lomaviikko. Muutaman irtopäivän hän on pystynyt lomailemaan tuon viikon lisäksi. Ei ole herkkua tuo start up yrittäjän elo. Pojat olivat keskenään koko viikon ja pärjäsivät oikein hyvin. Palatessamme lokakuun puolella kotona oli siistimpää kuin lähtiessä ja kukaan pojista ei ollut edes myöhästynyt koulusta. Koko perheen kanssa ehdimme käydä teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintyttären. Nuorison mielestä se oli lapsille tarkoitetu, Hra Kepposen kanssa koimme olevamme kohdeyleisöä :D

Ylärivi vasemmalta: Predjuma vuoreen louhittu linna Sloveniassa, Ljubljana Slovenian pääkaupunki, Tarjoiluvati kuopuksen rippijuhlissa
Keskirivi: Basso-ostosilla kuopuksen kanssa, Vaarin kanssa mökkiretkellä vihdoinkin, Vaari kehitteli uuden kahviyhdistelmän muikkukahvit
Alarivi: Taru 50v, Kuopus rippijuhlissa, Kansallisteatterissa katsomassa Ronjaa

Ylärivi vasemmalta: Auringonlasku ilallinen Santorinilla, Uima-allas lomapäivä Santorinilla, Upea Lake Bled Sloveniassa
Keskirivi: Auringonlasku Firassa, Toinen auringonlasku Santorinilla, Snorklausta Santorinilla
Alarivi: Postojnan luolat Sloveniassa, Sirpan kanssa kahvilla Bledin linnalla Sloveniassa, Hra Kepponen Santorinin tulivuoren kraaterinreuna saarella

Lokakuu
Lokakuun ensimmäiset päivät olivat vielä lämpimät, kun vietimme niitä Santorinilla. Sitten koitti paluu arkeen. Vaarin kanssa ajelimme Lahteen tapaamaan hänen veljeään ja samalla tapasimme serkkuni ja kävimme äitini haudalla. Ilonan kanssa menimme mökille etätöihin. Ehdimme sienimetsään kerran ja iltaisin saunoimme. Yksi viikonloppu meni mökillä syystöihin koko perheeltä. Yritimme silloin sienestää kuopuksen kanssa, mutta joku oli ehtinyt putsaamaan meidän sienipaikat tyhjäksi. Puotilan kartanolla aukesi lokakuussa upea Halloween-puisto. Suurin osa kuukauden kuvista on sieltä. Vielä lokakuun lopussa ehdimme toistamiseen mökille Ilonan kanssa. Sillä reissulla satoi ensi lumikin. Mökillä kävi sienestämässä jäisiä suppiloita ja löysin ensimmäistä kertaa elämässäni mustatorvisieniä. Mökkielämä, sienestys ja aurinkoiset syyspäivät olivat kivan kuukauden parasta antia.

Ylärivi vasemmalta: Ilonan kanssa valmistettu mökkibrunssi ja ihana aamupäivän aurinko, Puotilan kartanon Halloween-puisto
Keskirivi: Elämäni ensimmäinen mustatorvisienilöytö, Halloweenpuisto, Näin upeaa auringonlaskua ihailimme Ilonan kanssa mökkisaunalta
Alarivi: Mökkihomma viikonloppu, Kuopus ja Roihuvuoren kirsikkapuisto lokakuussa, Ilona menossa illan pimeydessä saunomaan

Marraskuu
Heti marraskuun alkuun osui Dekkariristeily. Aikamoinen aallokko osui matkapäivälle, mutta oli oikein mukava ja antoisa risteily. Vuosaaren uimahallin kynttiläuinti ihastutti minua kovasti. Marraskuussa juhlimme tietenkin isänpäivää hyvällä ruualla. Hra Kepponen sai isänpäivälahjaksi suklaajoulukalenterin. Seuraavaksi juhlimme lähipiirin kanssa esikoisen 19v ja kuopuksen 15v synttäreitä. Tämäkin on omalla tavallaan merkkipaalu, kaikki pojat ovat nyt rikosoikeudellisessa vastuussa. Loppukuusta liukastuin ja polvi vääntyi ja jouduin turvautumaan kyynärsauvoihin. Jouduin sompailemaan lääkäriin polveani näyttämään Uberilla, koska samaan aikaan Hra Kepponen ja kuopus jonottelivat röntgeniin ja lopulta kipsaukseen Lastensairaalassa. Kuopukselta murtui koululiikunnassa sormi. Sauvoista huolimatta kävin katsomassa Annan ensimmäistä lentoa Föönissä. Ehdin myös käydä Amos Anderssonin kotimuseossa, josta en olekaan blogiin ehtinyt kirjoittamaan mitään. Marraskuussa satoi lumi jo ajoissa ja oli paljon tavallista marraskuuta valoisampaa. Tokihan lumi aiheuttaa lisätöitä, mutta minä tykkään niin lumesta. Tosin tänä vuonna ei ole tarvinnut näiden terveysongelmien vuoksi edes haaveilla hiihtokauden avaamisesta. On meillä ollut parempiakin kuukausia, mutta eihän tämäkään huono ollut.

Ylärivi vasemmalta: Isänpäivän juhlistamista vaarilla, Yhteikuva suosikkidekkaristini Satu Rämön kanssa dekkariristeilyllä, Hra Kepponen ja thaimaalaista noutoruokaa isänpäivänä
Keskirivi: Supersienestäjä Ilona poimi isälleni sieniä ja tässä kuvassa olen kuvannut isän ja sienet, Serkukset kippistävät kahvilla 15v+19v synttäreillä, Amoksen kotimuseon kappeli
Alarivi: 15v+19v synttärikakku, Anna lentää, Vuosaaren uimahallin kynttiläuinti

Joulukuu
Joulukuu meni kuin siivillä. Ensimmäistä adventtia juhlistin kahteen kertaan, ensin oman perheen kanssa ja sitten Ilonan luona. Seuraavaksi kokkailtiin jo itsenäisyyspäivän illallista. Toisena adventtina juhlimme ystäväni Jonnan tyttären lakkiaisia. Kolmatta adventtia vietin Sirpan kanssa Turussa. Sitten piti ottaa vähän hidastusta joulukuuhun murtuneen varpaan muodossa. Jouluateria söimme yhdessä isoisien kanssa. Kaikkea muutakin kivaa on mahtunut jouluun. Kävimme ajamassa autoradalla kilpaa, minä kävin joulusaunassa ja avannossa venekerholla ja tapasimme Sveitsin serkkuja kahvilassa. Elenan suurta herkkua on lohikeitto, joten tapaamispaikka kannattaa valita sen mukaan että saako sieltä lohikeittoa :D Tässä vuoden viimeisinä päivinä iski vielä uusia yllättäviä terveysongelmia ja etälääkärini Ukrainassa on sitä mieltä, että tämä tilanne on ratkaista pian ennenkuin terveyteni rapautuu kokonaan. Suomalaisessa terveydenhuollossa ketään ei kiinnosta, että työikäinen alkaa lähestyä työkyvytöntä. Ei kuulu työterveyteen, terveyskeskus hoitaa soittamalla konsultaatioita erikoisterveydenhuollosta ja kahden kuukauden välein tuskaillaan, että miksei tilanne vieläkään käänny paremmaksi. Ensi vuoden agedana on vihdoin löytää hoitotasapaino vaikka väkisin. Kuukaudessa oli paljon ihania juttuja ja vielähän tässä meikäläinen könkkää eteenpäin jotenkin - vaikka kepeillä ja välillä pitää maata vuorokausi ja sitten taas jaksaa jatkaa.

Ylärivi vasemmalta: Yo-juhlissa, Jouluaattona isoisien kanssa, Ilonalla ensimmäisenä adventtina
Keskirivi: Turussa kolmantena adventtina, Itsenäisyyspäivän illallinen, Ensimmäisen adventin kalaherkkuja
Alarivi: Tapaninpäivänä ajoimme kilpaa ystävien luona, Tämän vuoden ainoa jouluinen askartelu oli tämä havukranssi pöydälle, 1.12 syötiin Runebergin tortut kun niitä oli kaupassa laatikoittain

Onnistunut joulu

Liian nopeasti hurahti joulun vapaapäivät ohitse. Onneksi nämä välipäivät ovat sentään vähän kevyempiä töiden osalta. Olimme kaikki terveenä jouluna ja saimme isoisät kanssamme yhteiselle jouluaterialle. Se olin joulun suurin toive ja tavoite ja se toteutui erinomaisesti.

Joulun kuvat ovat kaikki pikaisia räpsyjä, mutta tässä tunnelmia meidän joulustamme.

Parhaiten onnistuneena #jouluöverit vuotena ostamani joululautaset kyllä ilahduttavat suuresti.
Aaton joulupöydässä oli ensin kala-alkupalat: savulohta, graavilohta, savulohimoussea, sienisalaattia, saaristolaisleipää ja rosollia.

Saimme keskimmäisemme tyttöystävältä ja hänen äidiltään lahjaksi erinomaisen sienisalaatin ja saaristolaisleivän. Tuollaisilla lahjuksilla pääsee heti meidän suosioon ;)

Esikoinen leikkaa vaarin paistamaa joulukinkkua. Vaarin kinkku on legendaarisen hyvää!

Ukki toi joulupöytään lohjalaisen St. Honore konditorian ihanan kakun ja pullakranssin. St Honoresta on hankittu jo vuosikymmenten ajan kakut ainakin jouluksi ja juhannukseksi. 

Ihana moussesisusta kakussa rapean pohjan päällä

Huomasin ruokailun jälkeen, että en ollut itse yhdessäkään kuvassa. Kännykän etukamerassa on jotain vikaa, kun kuvat ovat niin epätarkkoja. Pariskuntaselfieheen tulee kyllä eloisuutta, kun ihan joka kuvassa photo bomberilla on erilainen ilme :)

Meillä annetaan lahjoja aika vähäisesti. Aikuisten lahjat ovat yleensä suklaata tai alkoholia. Nuoriso sai hieman rahaa, tuoksut, musikaaliliput, kalvosinnapit, keilausturnauksen ja OK Boomer pelin. Ok boomer korkattiin heti jouluaattona. Nuoriso oli hieman pettynyt meidän boomerius-asteesta. Olen koittanut sanoa heille, että ihan turha huudella meikäläistä boomeriksi. Se selvisi, että milleniaalien musiikista eli räpistä emme tiedä mitään. Opimme nopeasti, että aina kannattaa vasta Kanye West.

Joulupäivä meni levätessä. Aloitin lukemaan Rönnbackan Hautalehto-sarjaa. Tapaninpäiväksi meillä oli kutsu tulla ajamaan autoradalla. 

Ruokailutilasta on nostettu pöytä ja tuolit pois. Isäntä on nikkaroinut "valeseinän" ja laskusysteemin, jolla autoradan saa seinälle ja alas.

 

Minulle oli varattu autoksi tämä pinkki Porsche. Autorata oli ihan meikäläisen juttu. Hakkasin perheen miehen nopeimmalla kierroajalla ja pysyin radallakin erinomaisesti. Isäntä on tietysti aivan omaa luokkaansa. Oli kyllä kivaa kaahailua!

Autoratailusta menin suoraan saunomaan ja avantoon. Koska pelkäsin liukastuvani, niin köpöttelin kepeillä pukukopista saunalle ja saunasta avantoon. Kukaan ei kummastellut lainkaan sitä, että Kepposka tuli kepeillä saunomaan ja avantoon. Otin kolmet kunnon löylyt ja kävin kolme kertaa avannossa. En muista milloin minulla olisi ollut niin rento olo kuin Tapaninpäivän illalla. 

Eilen oli todella komea kuutamokin

Tapaniniltana oli pakkasta -6. Kyllähän sitä pikkupakkasessa tarkenee ottaa parit selfiet avannossa käynnin päälle.

Ihan liian nopeasti meni joulunpyhät. Minulla ei riittänyt välipäiviin lomaa, tarkoituksena on pitää kaksi viikon lomapätkää vielä ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Onneksi töissä on hiljainen ja lyhyt viikko ja ensi viikkokin on vajaa viikko.

Sellainen kiva uutinen on kerrottavaksi, että murtunut pikkuvarvas on sen verran paranemaan päin, että saan nastakengän siihen. Jalalla ei vielä ulkoilla, mutta pääsen autoon ja pienille asioille.

Täytyy pikkuhiljaa alkaa kokoamaan vuosikatsausta. Kiva muistella oikein antaumuksella vuoden kohokohtia. Meillä joulukoristeet ja kuusi ovat esillä Loppiaiseen saakka. Välipäivinä yritämme ehtiä pelailemaan yhdessä ja tapaamaan läheisiä ja nauttimaan tietysti hyvästä ruuasta. 

Kolmas adventti ja melkein jouluaatto

Tätä kirjoittaessa on melkein puoliyö ja kohta on jouluaatto. Kaikenlaista on tapahtunut sitten edellisen blogipostauksen - myös ikävämpiä juttuja.

Keskimmäisen ja kuopuksen flunssa olikin sitten influenssa. Hämmästyttävää kyllä, se ei tarttunut kenenkään muuhun perheessä. Keskimmäinen lähti ehkä vähän liian nopeasti kouluun ja kylillä ja jälkitaudiksi on jäänyt yskää.

Kolmantena adventtina polvi oli sen verran parempi, että päätin tehdä kepittömän koekävelyn Puotilan kartanon joulumyyjäisiin. Myyjäisten valikoima ei puhutellut minua, mutta tunnelma oli ihana.

Puotilan Kartanon joulumyyjäiset 

Myyntikokuja oli sekä ulkona että sisällä. Myyjinä oli pienyrityksiä ja yksityishenkilöitä

Koekävely meni erinomaisesti ja vahvisti sen, että pystyin lähtemään seuraavana päivänä ystäväni Sirpan mukana Turkuun.

Ensimmäiseksi pysähdyimme Kasvihuoneilmiöön. Olen joskus löytänyt sieltä sopivia lahjoja, mutta nyt ei löytynyt mitään

Sirpa meni hoivakotiin katsomaan äitiään ja minä kiersin sillä välin Turun joulumarkkinat ja kävin opastetulla kierroksella Qwenselin talomuseossa. Siellä esiteltiin säätyläisten jouluperinteitä 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta. Olen käynyt Qwenselin talossa aikaisemminkin myös joulun aikaan. Olin varustautunut väärin matkaan. Turussa oli selvästi vähemmän lunta kuin Helsingissä ja nastakenkäni raapivat jäätöntä ja lumentonta jalkakäytävää. Kengillä on todella ikävä kävellä paljailla kaduilla ja se kipeyttää nopeasti jalkani ja selkäni.

Joulumarkkinoilla

Sitten Qwenselin talomuseoon, kuvassa museokahvilan sisäänkäynti

Mikä ihana tunnelma!

Muodin mukaisessa joulupöydässä oli kalahyytelöä, kasvishyytelöä, makkaraa, kinkkua ja jälkiruuaksi kondiittorin tekemä kakku, jossa oli oman pihan omenoita ja marsipaaniherkkuja. Tuohon aikaan joulun juoma oli olut tai sitten Kupittaan lähdevesi

Kävimme Sirpan kanssa syömässä. Tarkoituksenamme oli kävellä, mutta polveani särki niin, että yhteinen kävelulenkki jäi haaveeksi. Paluumatkalla pysähdyimme Design Hillissä jouluostoksilla.

Maanantaina jalkani olivat niin kankeat ja kipeät Turun reissusta. Sama homma tiistaina. Tiistaina joku pojista oli jättänyt roskapussin pahaan paikkaan ja kompastuin siihen. En kaatunut taaskaan, mutta iskin pikkuvarpaani keittiön ja ruokatilan väliseen kantikkaaseen tolppaan. Se mokoma murtui ihan huolella. Pikkuvarvasta särkee edelleen niin, että syön säännöllisesti särkylääkettä. Ainoa jalkaan käyvä jalkine on Hra Kepposen sporttisandaali.

Mustelmainen varvas teipattuna toiseen varpaaseen

Varvas oli niin kipeä, että kävin näyttämässä sitä työpaikkalääkärille. Hän sanoi, että ainoa hoito on tosiaan teipata varpaaseen. Kävin samalla toimistolla yksissä läksijäisissä ja palavereissa. Asusteeni lumisateisena päivänä oli aika eksoottinen.

Mekkopäivä

Jalassa pitkät villasukat, eikä sukkahousuja ja sitten nuo sporttisandaalit. Ystäväni Otilia tiesi, että minulla on uudet silmälasit, mutta ei huomannut niitä lainkaan, kun villasukka-sandaali yhdistelmä oli niin eksoottinen

Jouluvalmisteluita olemme helpottaneet tilaamalla ruuat kotiin. Ihan ei mennyt tilaus putkeen, koska niistä jäi puuttumaan lähes kaikki jouluaaton ruuat. Hra Kepponen on joutunut hoitamaan kaikki kauppa-asiat. Meillä on jouluvalmistelut melkein tehty. Huomenna syödään pitkän kaavan mukaan isoisien kanssa ja seuraavat kaksi päivää rötväillään.

Sitten vielä kuva joulun ainoasta askartelustani. Työkiireiden vuoksi kortit jäivät tekemättä, mutta havukranssin sain aikaiseksi. Halusin tehdä pöytämallin kynttilöille. Kuusen oksat ovat mökiltä.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua!

Itsenäisyyspäivä- ja yo-juhlat

Meidän oli tietenkin tarkoitus viettä #jouluöverit osa kaksi toisena adventtina. Ehdimme ottaa sen verran juhlintaa jo ennakkoon, että adventtisunnuntai meni ihan vaan toipuessa.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi päätimme valmistaa kolmen ruokalajin illallisen. Ensiksi suunnitelmana oli tehdä jotain jouluista ruokaa vaikkapa kokeeksi kalkkuna, mutta sitten päädyimme ei-jouluiseen menuun.

Alkupalaksi tein bruschettaa ja päärynä-aurajuustopiiraita. Bruschetan tein kaupan paistopatongista, sellaisesta leveämmästä versiosta. Jäin hippasen kaipaamaan sitä paahtopintaa leipäviipaleisiin, mutta  toimi ilmankin. Päärynä-aurajuustopiiraat tein voitaikinaan eli niihin joulutorttupohjiin. Pääruuaksi oli lampaanfilettä ja valkosipuliperunoita.

Jälkiruuaksi esikoinen oli tehnyt jo ennakkoon Baskimaan juustokakun. Tällä kertaa annoimme sen vetäytyä jääkaapissa melkein vuorokauden ja se oli juuri sopivaa syötäväksi.

Lauantaina oli hyvän ystäväni Jonnan, jonka kanssa olemme reissanneet paljon yhdessä, tyttären lakkiaiset. Olen tuntenut Jonnan tyttären ihan vauvasta saakka. Meidän esikoisella ja Jonnan tyttärellä on reilu kuukausi ikäeroa, samoin meidän kuopuksella ja Jonnan pojalla. Monet kerrat olemme olleet yhdessä lasten kanssa liikkeellä. Tutustuimme Jonnan kanssa töissä reilu 20 vuotta sitten ja ystävystyimme nopeasti. Parinkymmenen vuoden ystävyyden aikana olemme tehneet laskujeni mukaan 15 yhteistä reissua. Välillä on ollut mukana puolisot, lapset, osa lapsista, Jonnan äiti, Jonnan siskon poika ja jopa Jonnan naapurin tyttö. 

Juhlasankari ja meidän esikoinen ja keskimmäinen. Kuopus jäi kotiin, koska kipsi ei mahtunut mihinkään paitaan.

Viihdyimme lakkiaisissa ennätykselliset neljä tuntia. Viihtymistä varmaan lisäsi se, että isäntä tarjosi nuorisolle drinkit baarissaan, juhlissa vilisi nättejä luistelijatyttöjä ja siellä oli myös ruokatarjoilu.

Isännän baari

Sunnuntaina olin ajatellut, että viettäisimme toista adventtia jouluherkuilla. Itsenäisyyspäivän ja lakkiaisten syömisen jäljiltä päätimme tyytyä helppoon ja kevyeen ruokaan. Oli meillä sentään glögiä ja pipareita saatavilla. Minä olen joutunut jättämään glögin juomisen minimiin, kun siinä on niin paljon sokeria ja sokeriton glögi on niin kitkerää.

Minulla on kohta kolme viikkoa "polvionnettomuudesta" ja se alkaa vihdoin parantua. Tai ainakin siltä tuntuu, en ole vielä kävellyt polvella kuin ihan lyhyitä matkoja. Pääsen kohta vesijuoksemaan ja kävelemään ja aloittamaan avantokauden. Mahtavaa! Portaissa kyllä huomaan vielä, että polvi ei ole täysin parantunut. Meillä on ollut keskimmäinen ja kuopus flunssassa. Pojilla on kuume jopa noussut yli 39 asteen. Onneksi noin korkeaa kuumetta on kestänyt vain vuorokauden verran. Testit näyttävät koronalle negaa. Jos pysyn terveenä, niin olen ajatellut juhlistaa kolmasta adventtia joulumarkkinoilla. Töissä on ollut raskasta, joten voihan tässä käydä niin, että koko viikonloppu menee levätessä. Tässä hetkessä on parasta, että enää päivä töitä ja sitten on viikonloppu.