Kreppipaperikukkia

Ystäväni Leena oli netissä katsellut kreppipaperikukkia ja miettinyt, että niitä voisi olla kiva askarrella. Minut saa aina yllytettyä mukaan. Aloituspakkauksen kannessa oli komea kimppu ja netissä sanottiin, että valmistusaika on 2-4 tuntia. Innostuin ja ajattelin, että tekaisempa isälleni synttärilahjaksi koko kimpun.

Kuva ja pioni by Leena

Kovin pitkää ei tarvinnut askarrella, kun tajusin, että aikaa kuluu 2-4 tuntia per kukkatyyppi. Jos olisin vaivautunut katsomaan netistä etukäteen ohjeita ja miettimään asiaan, olisin tajunnut sen jo aikemmin. Samassa ajassa tekee vaikka kolme unikkoa tai sitten yhden pionin. Homma lähti mukavasti käyntiin unikoilla. Valmispakkauksen tumma väri hieman häiritsi, minusta unikot ovat peruspunaisemmat. Valmispakkaus oli sinänsä kätevä, kun siellä oli oikeastaan kaikki, paitsi sakset, joita kukkien tekoon tarvitsee. Jos innostus iskee, niin askartelukaupoista voi hankkia lisää värillisiä kreppipapereita ja muita tarvikkeita. Pakkauksessa oli myös liima, mutta me käytimme Erikeeperiä sekä kuumaliimaa (ei kuulu pakkaukseen). Kaavat ohjeineen kuuluivat pakkaukseen ja Sinellin verkkosivuilla on lisää kaavoja ja videoita.

Tälläiset valmispakkaukset ostimme Sinellistä

Askartelu käynnissä

Ensimmäiset unikot valmiina, kellertävä Leenan ja punainen minun. Tämähän sujuu!

Nämä hempeät unikot sekä kuva ovat Leenan. Kaunis asetelma.

Leenan unikot takan reunuksella, kuva Leenan

Kolmen unikon jälkeen lisäsimme haastetta ja aloimme tekemään paketin isointa kukkaa pionia. Leikkelevaihe sujui hyvin, tosin lehtiin ei tullut sellaista toivomaani aaltoilevaa reunaa.

Pionin lehtiä kahdesta eri vaaleanpunaisen sävystä. Niitä on monta :)

Suurin piirtein tässä kohtaa tajuan, että kukan terälehdet ovat kerros kerrokselta valahtaneet alaspäin ja heteet tulevat jäämään liiaksi näkyviin ja pionin kukan ihana pulleus tulee puuttumaan.

Kuten kuvatekstistä yllä käy ilmi, niin onnistuin mokaamaan kokoamisvaiheen. Lisäksi minusta ohjeessa oli yksi aivan turha kerros terälehtiä. Kun huomasin kokoamisen epäonnistuvan, tajusin myös, että leikkaamani heteet olivat liian leveät. Tuplavahinko alkoi olla liikaa hermoilleni. Verensokeri oli pahasti laskussa ja nälkäkin kurni. Kokosin pionin loppuun kiroilun voimalla :D Leenaa ei haitannut. Pyhästi lupasin, että en tee pioni enää ikinä. Noh, en ainakaan seurassa.

Seuraavan kerran, kun olin Leenalla yökylässä Anastasia-teatterireissun yhteydessä, oli paha mieli jo unohtunut. Tehtiin taas kukkia. Valitsin helpon kuuden terälehden pikkukukan. Jotain tuli opittua edellisestä edellisestä kerrasta siis. Vaarin synttäreille ei valmistunut koko kimppu, mutta sain sentään pienen kimpun aikaiseksi.

Meillä välillä viljellään mustaa huumoria. Vaarille sanoin, että olisi nyt parempi pysyä hengissä, kun viisikymppinen tyttäresi pusaa naama Erikeeperissä ja sormet nahattomina kuumaliimasta sinulle lisää kreppikukkia juhlapäiviksi. Paketista on alla puolet tehtynä :) Vaari varmaan arvostaisi enemmän konjakkia, mutta vanhemman tehtäviin kuuluu ottaa vastaan jälkikasvun taiteelliset tuotokset. Myös silloin kun jälkikasvu on itse keski-ikäinen ;) 

Synttärikukat vaarille

Viimeisimpinä tekemäni pikkukukat. Ohjeen mukaan ovat verenpisaroita. Minun näkemäni verenpisarat ovat erinäköisiä ja ennenkaikkea erivärisiä.

Vaari täytti viime viikolla 86v ja sai lahjaksi paperikukkia. Olin suunnitellut perheen kesken vaarin synttäreiksi kakkua ja kuoharia hänen kotonaa. Juhlat muuttuivat pullakahveiksi vaarin veljen luona. Setä joutui sairaalaan pahan tulehduksen vuoksi ja tilanne näytti hetken aikaa hyvin kriitiseltä, ennenkuin antibiiotit alkoivat tepsimään. Setä oli juuri päässyt sairaalasta kotiin ja menimme moikkaamaan häntä. Sedän lapset eli serkkuni tulivat myös kahvittelemaan. Samalla reissulla kävimme haudoilla. Nautiskellaan synttärikakku sitten jälkijunassa.

Äitini ja äidin vanhempien hauta