Meillä piti olla sukujoulu, yhteiseen joulupöytään oli kutsuttuna isoisät ja Hra Kepposen veli perheineen. Kaikki odottivat yhteistä joulua.
Jouluviikon maanantaina kävimme vaarin kanssa ostamassa ison kinkun koko porukalle. Kun tulin kinkun hakureissulta kotiin, oli kurkkukipuiselle kuopukselle noussut kuume. Teimme ihan varmuuden vuoksi koronatestin ja näytti positiivista. Joulukiireet loppuivat kuin seinään, kun vieraat peruuttivat tulonsa. Kuopukselta jäi väliin koulun bändin kanssa esiintyminenkin. Jäimme odottelemaan seuraavia koronapotilaita.
Seuraava potilas tuli torstaina, mutta ei koronapotilas. Keskimmäinen alkoi yöllä oksentamaan rajusti. Akuuttivaihe kesti melkein 12 tuntia ja sen jälkeen nousi kunnon kuume. Tässä kohtaa viimeinen rohkein vieraskin sanoi, ettei tule meille. Poika nukkui 26 tuntia, välillä kävi vessassa ja silloin yritimme nesteyttää häntä. Jouluaattona puolen päivän jälkeen sängystä kuului, että voisiko joku tehdä minulle voileivät.
Yllättäen istuimme koko perhe joulupöydässä. Se, että oma isäni vietti joulun yksin, oli niin harmittava juttu. Olen päättänyt, että meillä joulu ei ole kerran vuodessa vaan kahdesti. Uusintajuhlat pitää pitää!
Joulupäivänä teimme Hra Kepposen kanssa kinkun sulatuskävelyn keskustassa ja piipahdimme Itäkeskuksen vieressä Stoassa katsomassa joulunajan valotaideteosta. Meillä on hieman erilainen jouluperinne. Meillä syödään roskaruokaa yleensä joulupäivänä tai tapaninpäivänä. Tämä perinne sai alkunsa katastrofijoulusta 2017. Silloin syötiin pizzaa ja hampurilaisia ja löydettiin helmikuussa melkein syömätön kinkku laatikosta parvekkelta :) Tänäkin vuonna käytiin Mäkkärin luukulla hakemassa evästä ja pelattiin Smart10-tietopeliä.
Keskimmäinen sai jo ennen joulua uudet laskettelukamat sekä kausikortin Messilään. Polte rinteisiin on kova ja olin luvannut, että jos ollaan kunnossa niin Tapaninpäivänä lasketellaan. Sekin toteutui.
Taudit eivät ole vielä lähteneet leviämään perheessä. Toivottavasti ei tule mitään epämiellyttäviä yllätyksiä enää. Joulusta jäi se tärkein, eli koko suvun yhteinen aika toteutumatta, mutta olihan tämä muuten ihan onnistunut joulu. Yhteistä, rentoa aikaa perheen kesken <3
Meillä aikuisten osalta joulu oli tässä ja työt jatkuvat. Minulla tosin on mahdollisesti aika rennot päivät. Mun pomo hymyili niin onnellisesti, kun hänelle selvisi, että lomapäiväni eivät riittäneet joulunympäryslomaan. Olen kaikkien lomailevien lomasijaisena :) Tästäkään ei kehtaa valittaa, koska pidin kaikki saldotuntejani pois Floridan matkan yhteydessä.
Toivottavasti sinulla oli onnistunut joulu!
Hyvinhän se joulu meni vaikka suunnitelmat menivät uusiksi. Toivon teille ihanaa kakkos joulua sitten kun on sen aika <3
VastaaPoistaJoulu meni tosi mukavasti. Olisihan meillä voitu viettää joulu vatsataudissa ja koronassa yhtäaikaa. Ainoastaan jäi harmittelemaan isäni yksinäinen joulu.Mutta uusintajoulu koittaa!
PoistaOlipa harmillista, että joulunne ei sujunut suunnitelmien mukaan. On aina niin ikävää, jos joku sairastuu jouluksi. Mutta kiva että pystyitte nauttimaan joulusta kuitenkin semmoisena kuin siitä tuli. <3
VastaaPoistaJuhlapyhinä sairastelu, ja etenkin jouluna, on supertylsää. Isossa perheessä näitä sairauksia osuu enemmän juhlapyhienkin kohdalle ja meillä on sairasteltu keskivertoa enemmän muutenkin. Siihen nähden, että joulu olisi voinut mennä vatsataudissa ja koronassa, niin meillä kävi hurjan hyvä tuuri.
PoistaMikään juhla ei ole niin vähäpätöinen, etteikö sitä voisi ja kannattaisi juhlia moneen otteeseen muutaman vuoden aikana 👍. Tärkeintä on juhla ja osallistujat, ei ajankohta.
VastaaPoistaNostalgiset kuvat Messilän rinteestä! Siellä minäkin opettelin koulun liikuntatunneilla laskettelun alkeet. Välillä suksilla ja välillä yllättävän liukkaalla asulla x-asennossa mahallaan 🤭.
Tuo on niin hyvin sanottu, että tärkeintä on juhla ja osallistujat, ei ajankohta! Meillä on vietetty poikien synttäreitä aika vaihtelevina aikoina. Nytkin on yhdet 18v bileet odottamassa.
PoistaMinulle Messilä on myös nostalginen paikka. Kun olin lapsi kävimme siellä laskettelemassa isäni kanssa. Tosin me olimme jossain vaiheessa melkein yhtä paljon Tiirismaalla kuin Messilässä. Ihania muistoja <3
No voihan K- ja V-atsatauti ja S-iirtynyt J-oulu, mutta tuo asenteenne on mahtavan P-ositiivinen, eli eikun uusiksi... kovasti ja varsin UTELIAANA etsin linkkiä vuoden 2017 katastrofijouluunne - mut ei löytynyt!! Hauskaa miten perinteet syntyykään... meilläkin kuulemma alkoi uusi perinne: Iso-mummin Tapaninpäivä puuroilusta...
VastaaPoistaOn kyllä ihanaa, kun hän asuu nyt lähellä... oli jotenkin niin helppo joulu ilman hänen logistisia-juttuja miettien...
Ihanat laskettelukuvat... koskahan itse saisi itsensä rinteeseen... siirtynee....
Kaikinpuolin leppoisempaa vuodenlopettelua, vaikka työvastuuta runsaasti...
uuteen vuoteen sitten uusin kujein - vaiko vanhoin vankoiksi koetuin?
Tässäpä linkki jouluun 2017
Poistahttps://pikkukepponen.blogspot.com/2017/12/jouluna-pizzaa-hampurilaisia-ja.html
Se oli sellainen joulu, joka laukaisi meille raskaan jakson. Isäni kaatui jouluaattona pihalla ja jalka meni ihan tohjoksi. Isäni oli äitini omaishoitaja ja äiti joutui ensin kriisipaikalle hoivakotiin ja siitä hoivakotiasiakkaaksi. Isälläni oli pitkä sairaalajakso ja jalkaan jäi ikävä pysyvä haitta, joka estää liikkumista. Anoppi oli päätynyt Tampereella hoivakotiin aiemmin syksyllä. Kävimme yhtenä jouluna kolmessa eri hoitopaikassa ja söimme myös kolmet roskaruuat.
Tuon postauksen aikana olen vielä muistanut, että meillä oli joulukinkku :D Myöhemmin nimittäin unohdin koko kinkun. Sitten helmikuussa muistin, että perhana se kinkku on laatikossa vaarin parvekkeella edelleen. Näytti aivan priimalta, mutta ei maisteltu.
Uusia kujeita pitäisi keksiä uuteen vuoteen. Olisi pakko saada säännöllinen liikunta mahdutettua arkeen. Menee muuten jalat alta. Matkojen ja retkien suhteen odotukset ovat korkealla, vaikka ensimmäistä reissua lukuunottamatta mitään tarkempia suunnitelmia saatikka varauksia ei vielä ole.
Mulle tuli teidän puolesta kova murhe, mutta onneksi sä saat kaiken käännettyä posin puolelle. Uutta Joulua suunnittelemaan vain :)
VastaaPoistaOlihan tuo harmillinen etenkin tilanne isäni kannalta, jolle tuli yksinäinen joulu. Ja me kaikki olimme aika innoissaan siitä, että saisimme nähdä poikien 6v serkkupojan avaavaan innosta tutisten lahjoja. Olin jo vähän ehtinyt harkita törkeitä "täti sai kyllä harkitun lahjatoiveen, mutta osti sen lisäksi kallisen muutakin" lähestymistä veljenpojan jouluun :D Jälkijouluna minun on helpompi jättää kaikki legot väliin, joita veljenpoika ei toivonut :D :D :D.
PoistaEhdin jo nähdä mahdollisen skenaarion oksennustaudista ja koronasta yhtäaikaa koko joulun, joten tunsin erittäin suurta helpotusta, että joulu meni niin rauhallisesti. Jälkijoulun ajakohta on sovittu ja perhettä on informoitu, että kuusi ei lähde mihinkään ennenkuin jälkijoulu on vietetty. Kun katselen kalenteriani, ennustan kuusen poistumiseksi helmikuuta.