Marraskuun synttärit

Esikoisellamme ja kuopuksellamme on synttärit peräkkäisinä päivinä. Tänä vuonna meillä on juhlittu 18v ja 14v synttäreitä. Ensimmäinen synttäripostaus blogissani on, kun pojat täyttivät 5v ja 1v. Tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus, siis niin kauan, etten oikein edes pysty muistamaan millaista elämämme oli tuolloin. 

Kuopuksen synttäreitä juhlimme oman perheen kesken nepalilaisella noutoruualla ja perinteisillä kakkukahveilla. Tai siis meidän perheessä kakulla ja limulla. Olen edelleen perheen ainoa vakituinen kahvinjuoja ja keskimmäisemme satunnainen kahvittelija. Edellisessä postauksessani https://pikkukepponen.blogspot.com/2022/11/isanpaiva-2022.html kirjoittelin, kuinka jouduin aamupäivän aikataulujen venymisen vuoksi hätäkotietätöihin ja tekemään juustokakkua palaverissa. Kakku onnistui erinomaisesti. Synttäri- ja/tai joululahjatoiveena kuopuksella on sähköbasso. Lahja-asia odottaa sitä, että joko minä tai Hra Kepponen ehdimme tutustumaan sähköbassotarjontaan.

Kuopuksen 14v synttärikakkuna oli valkosuklaajuustokakku. Kakku oli niin hyvää, että kuopus on jo monesti sanonut, että isoveli tarvitsee samanlaisen kakun.

Palataanpas vielä blogin alkuajan muistoihin. Silloin kun aloitin bloggaamisen olin kuopuksen ja keskimmäisen kanssa kotona. Kuopus oli koko lapsuutensa ihanan aurinkoinen ja hyväntuulinen lapsi.

Tässä kuopus esittelee keksipalkalla äidin tuunaamia fakkuja, joihin on vaihdettu resori vyötärölle ja reikä polvessa on paikattu Autot-elokuvan silitysmerkillä.

Tässä kuopus on keittiöhommissa. Hän oli saanut käsiinsä paketillisen Maizena-suurustetta ja levittänyt kaiken lattialle :D

My sunshine

Kuvakollaasi kuopuksesta viimeisen 10kk ajalta. Hän on jo reilun vuoden ajan ollut minua pidempi.

Kuopuksen ja minun huumorintajuni kohtaavat hyvin ja meillä on usein näin hauskaa.

Esikoisemme tosiaan täytti 18 vuotta. Aika menee näin keski-ikäisenä ja perheellisenä ihan älyttömän nopeasti! Vastahan esikoinen oli juuri koulutietään aloitteva reipas pikkukoululainen ja hurja legofani. Nythän onkin sitten täysi-ikäinen. Esikoisen synttäreitä juhlimme perheen täysi-ikäisten kesken ravintola Santa Fessa. Se on ollut pitkään esikoisen suosikkiravintoloita ja vihdoin hänkin sai tilata mansikkamargaritoja. Esikoisella ei varsinaisia lahjatoiveita ole, mutta ainahan teineillä on rahalle käyttöä.

Tämä kuva on yksi ensimmäisistä kuvista esikoisesta blogissani. Vaatemallina hänkin. Olen ommellut hänelle gollegehousut ja tuunannut valmispaidan painamalla siihen kangasväreillä merihevosia.

Ala-asteen alussa esikoinen halusi kasvataa pitkät hiukset. Nuo vaaleat kiharat olivat todella kauniit.

Esikoinen ja vaari

18v illallinen alkamassa Santa Fe ravintolassa

 

Jee! Me tehtiin se! Ensimmäinen vauvamme on pidetty hengissä, ruokittu ja rakastettu täysi-ikäiseksi.

 

Arjen pyörityksessä voi käydä niin, että pitää montaa asiaa itsestäänselvyytenä. Tässä synttäreiden keskellä olen pysähtynyt miettimään, kuinka onnellinen olenkaan pojistani ja puolisostani <3 Olen etuoikeutetussa asemassa, koska olen saanut sen kokoisen perheen kuin olen toivonut. Olen onnekas, koska pojat ovat olleet terveitä ja kehittyneet normaalisti. Matkalle tähän päivään on mahtunut on mahtunut hirvittävä määrä eriläistä sähläämistä, kasvukipuja ja pieniä vastoinkäymisiä ja toisaalta hurjasti kasvua, onnistumisia ja iloa. Kaikkea tuota on varmasti luvassa tulevaisuudessakin. En pysty lupaamaan pojille helppoa elämää, mutta sen voin luvata, että olen tukenanne niin kauan kuin henki minussa pihisee.

Sukulaiset ja kummit kutsutaan juhlistamaan poikien synttäreitä. Juhlat todennäköisesti lykkääntyvät joulukuulle ellei peräti tammikuulle. Synttäreiden järjestäminen on keventynyt hurjasti sitten lapsuusvuosien. Silloin marraskuussa oli yhdet yhteiset sukulaissynttärit, molemmille pojille omat kaverisynttärit ja yleensä vielä esikoisen toisten kummien kanssa erillissynttärit. Tuohon aikaan minun piti säästää lomapäivä tai pari marraskuulle, jotta selvisin synttärirumbasta. Nyt kun olen vetänyt useamman vuoden henkeä lastenkutsuista, niin mielelläni järjestäisin halloweenteemaiset lastenjuhlat leikkeineen ja ongintoineen. Alla muutama kuva menneitten vuosien nostalgisista synttärijuhlista.

Esikoisen ala-asteajan halloween teemasynttärit, Hra Kepponen esittää hurjaa P. Kallosta, takavuosien halloween suosikkia :D

 

Yksillä synttäreillä kilpailuna oli heitä kuopuksen isää tai äitiä pehmopallolla päähän. Korkeimmat pisteet saaneet tietenkin palkittiin. Ikinä ennen ja jälkeen en ole nähnyt pikkupoikien asettuvan niin hienosti jonoon.

Sukulaissynttäreiden tarjoilua 

Kuopuksen pelisynttärit olivat leppoisimmat kotisynttärit. Kaikki kodin pelikoneet valjastettiin synttärikäyttöön. Hra Kepposen piti osallistua hakkaamaan jotain legendaarista mätkintäpeliä aina välillä. Kaikki tarjoilut tulivat kaupan pusseista.

Vielä kerran onnea 14- ja 18-vuotiaillemme!