Australian ruokia osa 2/2

Ensimmäinen postaukseni Australian ruuista keskittyi lähinnä ystäväni Marjukan kotona syötyihin herkkuihin. Tämä osa keskittyy ravintolaruokiin.

Aiemmin kirjoitin siitä, että Marjukka perheineen asuu Sydneyen vieressä Manlyssa ja sielläkin on paljon hyviä ruokapaikkoja. Useimmat niistä ovat anniskeluoikeudettomia ja niihin asiakas saa tuoda omat alkoholinsa mukanaan. Ystävälläni on tätä ihan oma näppärä pieni kylmälaukku. Ravintolat olivat yleishintatasoltaan Suomea hieman edullisemmat, oma viinipullo lisäsi edullisuutta Australian hyväksi.

Yhtenä iltana kävimme syömässä läheisessä japanilaisessa ravintolassa. Oli tullut puheeksi se, kuinka paljon olenkaan kaivannut japanilaista ankeriasta makeahkossa kastikkeessa riisipedin päällä. Marjukka muisti, että heidän lähijapanilainen ravintola tarjoaa ankeriasta. Annos tarjoiltiin oikeaoppisesti puisesta kannellisesta rasiasta. Harmillisesti ankerias annos jäi kauaksi Japanissa syömistä annoksista. Olihan se yksi lempiruuistani Japanissa. Australialaisen unagiannoksen maku parani, kun irroittelin ankeriaan nahkaa pois. Veikkaan, että ero oli kalan laadussa. Hyvä yritys kuitenkin :)

unagiannos

Marjukka bongasi ravintolasta uutuusmainoksen: sea grapes. Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin maistanut niitä. Kuvan perusteella tulkitsimme, että sea grapes on jonkinlainen merilevälajike.

Wikipedia kertoo, että kyseessä on merilevälajike Caulerpa lentillifera. Kaupallinen viljely alkoi ensimmäiseksi Filippiineillä 1950-luvulla ja japanilaiset seurasivat perässä. Minusta sea grapesit olivat erinomaisia, selvästi merilevää maukkaampia. Sea grapeseja haluaisin päästä maistamaan uudestaan.

 

Jälkkäriksi otin melooninmakuisen jäätelöpallon. Pakkaus oli hauska, maku mieto.

Japanilaista ruokaa söimme myös Queenslandissa, josta retkeilimme Suurelle Valliriutalle. Kävimme Palm Covessa suositussa japanilaisessa ravintolassa, joka oli erikoistunut yakitorivartaisiin. Hyvät vartaat saimme!

Palm Covessa söimme Nu Nu ravintolassa, joka on listattu Queenslandin parhaiten ravintoloiden listalle. Nu Nu sijaitsee aivan rannalla ja kun ilma on lämmintä kuin linnunmaito, niin puitteet ovat varsin kohdillaan. Ruokakin oli varsin hyvää. Sellaisella spekuloimme hetken aikaa, että rannallahan on jonkinlainen alligaattorivaara, että kai se on turvallista pitää pöytiä rantahietikolla?

Ravintola Nu Nu. Kuva lainattu: https://www.queensland.com/au/en/things-to-do/food-and-drink/restaurants-and-cafes/best-restaurants-in-queensland

Alkupalaksi friteerattuja ravunjalkoja ja dippikastiketta. Tälläistä annosta en ollutkaan aikaisemmin maistanut. Ravunjalkojen suutuntuma oli rapea, ravun makua ei jaloissa ollut.

Mausteiset ribbsit, päämakuna kookos. Hyvä annos, mutta olen saanut parempiakin ribbsejä

Mausteista munakoisoa. Tämä oli herkullista

Vesimelonia, fetaa ja leipäsipsejä. Mukavan raikas alkupala.

Pääruuaksi valitsin: kimchi butter poached reef fish, squid ink noodles, corn & seaweed broth. Annos oli mukavan erilainen ja maukas.

Välitön annoskateus iski, kun maistoin Marjukan valitsemaa ankka-annosta. Se oli törkeän hyvää! Olisinpa minäkin valinnut sugar cane smoked duck, bbq radicchio, rhubarb and pickles

Illallistunnelmia Nu Nussa

Auringonlasku Nu Nussa

Paras ravintola-ateria reissulani oli Sydneyn keskustaravintola Monopole, joka tarjoilee eurooppalaistyylistä ruokaa. Siellä valitsimme valmiin menukokonaisuuden. Seitsemän ruokalajin menu maksoin noin 60€ hengeltä. Kalliimmaksi tulee menu esimerkiksi Frangissa tai Boon Namissa Helsingissä.

 

Ensimmäiset alkupalat veivät kielen mennessään

Lähikuva tonnikala tartarleivistä. Jopas oli herkkua!

Kylmä alkupala: kurkkua ja fetaa liemessä. Yllättävän toimiva, vastaavaa en ole syönyt aiemmin.

Salamia, fenkoolia ja dijon-sinappia

Erittäin herkullista kalaa ja salaattia. Salaattikulhossa oli pelkkä rapea salaatti, jossa oli kivan kirpakka kastike, se toimi todella hyvin.

Hämmästys oli melkoinen, kun aterian kalleinta raaka-ainetta eli pihvilihaa tuotiin tälläinen määrä eteen. Oli kyllä erinomaista lihaa!

Puitteiltaan viehättävin ravintola oli Newportissa sijaitseva Merivale. Merivale sijaitsee harjun päällä ja sieltä on hienot näkymät suojaiselle merenlahdelle. Pöydät sijaitsevat suurimmaksi osaksi ulkona ja ruokaa voi käydä ostamassa useammasta eri pisteestä riippuen siitä mitä haluaa syödä. Listalta löytyy pizzoja, hampurilaisia, salaatteja, muutamia aasialaisia vaihtoehtoja kuten vietnamilaisia leipiä.

Maisemia ravintolan terassilta

 

Rennon letkeää livemusaa

Ostereita alkupalaksi. Pääruaksi söin kalahampurilaisen. Tykkään niistä, mutta mitään yllätysmomenttia kalahampurilainen ei ole toistaiseksi tarjonnut. Jään odottelemaan, että niitäkin aletaan tuunaamaan kuin normi hamppareita.

Aika usein söin reissussa vain jonkun pienen jäätelön jälkiruuaksi. Se on minulle siis vain :) Tämän mahtavan jäätelöjälkkärin söin Queenlandissa Port Douglasissa. 

Sorbetteja, mansikkakastiketta ja keksinmuruja

Ruuankin puolesta annan Australialle 5/5 tähteä. Niinkuin koko reissulle. Harvoin minulla on huonoja reissuja ollutkaan, mutta kovin moni kohde ei yllä ruuan suhteen samalla tasolle kuin nämä Australian kokemukset. 

Edelliset Australian postaukseni: 

Australian ruokia osa 1/2

 

Sydneyn keskusta 

Sydneyn rantoja 

Suuri Valliriutta 

Helteinen mökkijuhannus

Jopas oli Uudellamaalla upea sää juhannuksena. Sunnuntaina kun lämpötila nousi +30, se alkoi jo tuntumaan hieman liian kuumalta. Mutta mielummin liikaa lämpöä, kuin sadetta ja kylmyyttä.

Vuosikymmenien ajan anoppilassa oli joka juhannus suvun juhannusjuhlat. Muutamaan vuoteen ei ole ollut suuria juhlia, mutta oman porukan kesken olemme juhlistaneet juhannusta mökillä. 

Juhannusaattona pakkasimme nuorison ja ruuat autoon. Nykyinen Prius+ on ollut meillä kolme vuotta ja enää kuopus hädin tuskin mahtuu kolmannelle penkkiriville. Poimimme isäni eli vaarin kyytiin ja ajelimme kauniin maalaismaiseman, jossa pellot hohtivat kirkkaan vihreinä ja teiden pientareet kukkivat, lävitse mökille.

 

Vielä on jonkin verran lupiineja teiden pientareille

Mökillä alppiruusu kukki upeasti. Se on sen verran varjoisammassa paikassa, että paras kukinta osuu useinmiten juurikin juhannukseksi.

Koska meillä on juhannusaattona hääpäivä, päätin sen kunniaksi pukeutua edellisellä viikolla hankkimaani pellavamekkoon ja meikata. Mekko on väriltään hempeä lila tai laventeli ja minullahan oli myös lila iltapuku hääpukuna 22 vuotta sitten. Ei samaa sävyä, mutta samaan suuntaan. Ostin Krakovasta itselleni pääkoristeen tapahtumaa varten, joka siirtyi syksyyn. Päätin tehdä sille koekäytön juhannuksena.

22. hääpäivä, yhteisiä vuosia takana lähemmäs 27 (muistaaksemme)

Juhannuksen pääohjelmanumerona oli tietenkin syöminen :) Istuimme pitkään ulkopöydässä herkutellen, jutellen ja nauttien lintujen laulusta ja käen kukunnasta. Kuin suomifilmistä konsanaan.

Savulohta

St. Honoren erittäin hyvä mansikkatartaletti. Miehen suvun juhliin St. Honoreen kakut kuuluvat erottamattomana osana.

Syömisen päälle uimme ja juhannuspäivänä oli aika ottaa kaikki vesilelut käyttöön. Parin vuoden takaa löytyy riikinkukko ja yksi uimapatja ja 90-luvulta yksi uimarengaskin. Vesi oli ihanan lämmintä.

Meikäläinen ja 90-luvun uimarengas.

Nuoriso ilmapatjailee

 

Ostin viime syksynä alennusmyynnistä kovasti toiveikkaana pumpattavan SUP-laudan. Ajattelin, että sillä saisi vähän hartiaseutu kesälomalla liikuntaa ja nuorisolle olisi puuhaa. Harmillisesti laudan koekäyttö jäi syksyllä tekemättä. Juhannuksena otimme sen suurin toivein käyttöön. 

SUP-laudan neitsytmatka

Lauta osoittautui ihan surkeaksi! Se on hyvin epävakaa ja jaloilla joutuu kokoajan tekemään työtä, jotta lauta pysyisi vakaana. Ei lauta välittömästi ole kaatumassa, mutta meno tuntuu sen verran huteralta, että se tekee suppailusta epämiellyttävää. Laitoimme nuorisonkin suppailemaan ja heiltä sama tuomio: Todella epämiellyttävää.

Onko sinulla kokemusta noista pumpattavista laudoista? Onko sinulla ollut vakaata kulkua? Vai täriseekö jalat ja nilkat epävakaudesta sinullakin?

Tulikohan ostettua joku ihan surkea lauta vai onko noi kaikki laudat tuollaisia epävakaita ja muut ihmiset jaksavat sitä epämukavaa tunnetta?

Huono hankinta harmittaa! Olin jo suunnitellut, kuinka ostan vielä toisenkin laudan ja tänä kesänä iloisesti suppailemme vuorotellen koko perhe. Tässä hankinnassa meni rahat aivan hukkaan.

Iloinen yllätys oli se, että mökkirannassa on vieraillut joutsen. Sinkku raukka etsii seuraa, mutta sitä ei mökkijärveltä valitettavasti löydy.

Viimeisiä herkkuja syödään kiireesti pois pakastimesta ennen uutta satoa.

Juhannuksena oli pöydässä myös kantarellipastaa

Oli hieno juhannus ja kerrassaan upea sää. Mukava olisi jo jäädä lomille nauttimaan helteistä, mutta meillä työt jatkuvat vielä ja palasimme takaisin kotiin hoitelemaan niitä.

Viikon parhaat

Kuopus parantui viime viikolla ja keskiviikkona pääsimme lähtemään hänen kovasti odottamalleen mökkireissulle. Reissu oli sitä varten odotettu, että poika sai ottaa kaverinsa mukaan ja minä olin luvannut ravintolalounaan, cocista ja karkkia. Me olemme jotenkin niin ruokaorientoituneita, että tärkeä kysymys on aina, että mitä syödään ja arjesta voi tehdä juhlaa pienillä herkuilla ja cociksella. 

Mökille saapuminen oli ihanaa. Kun astuin autosta uloa, kielojen huumaava tuoksu tavoitti heti nenäni. Kielot alkoivat olla kukkimisen lopussa, mutta varjopaikoissa oli vielä kukkiva kieloja jäljellä. Kielot ovat niin herkän kauniita ja niiden tuoksu on ihana.

Ilta oli ihanan aurinkoinen, vielä kahdeksalta tuntui kuin olisi ollut alkuiltapäivän auringonpaiste. Lämmitimme poikien kanssa saunan. Pojat saunoivat ja uivat todella pitkään. Minä nautiskelin omasta saunavuorostani ja uinnista ja siitä, että käki kukkui vielä myöhään illalla.

Klo 20 ja aurinko paistaa kuin päivällä

Torstaina ajoimme poikien kanssa lounastamaan Kirkkonumelle. Minä olin jo päättänyt, että menen BistroOmatiin syömään korvasienikeittoa ja siitä ei ole yhtään neuvotteluvaraa. Pojat päätyivätkin pizzan sijasta Subwayhin. Korvasieniä en ollut syönyt ainakaan pariin vuoteen ja keitto maistui hyvältä!

Kuohkea korvasienikeitto - NAM!

Otin jälkkärinkin. Herkullinen creme brulee ja mansikoita

Nappasin ystäväni Ilonan kyytiin ja ajoimme takaisin mökille. Ehdimme Ilonan kanssa ottaa ennen iltapäivän palavereja päiväunnin. Minulle on arjen superluksusta aloittaa päivä aamu-uinnilla ja käydä pulahtamassa kesken työpäivän. Illalla taas saunoimme ja uimme. Tuli saunottoa niin pitkän kaavan mukaan, että suunniteltu elokuvan katsominen jäi kokonaan väliin, koska minun piti valmistella vielä seuraavan päivän töitä.

Appi kertoi aiemmin kesällä, että leikkimökissä on linnunpesä. Sanoin, että käypäs nappaamassa kuva. Leikkimökissä on hieman hämärää ja apen kuva jäi epätarkaksi. Siitä kuitenkin näkyi, että pesässä on varsin isokokoisia poikasia suut auki. Ajattelin mennä varovaisesti kuvaamaan poikasia. Meno oli aivan muuttunut. Ei ollut poikasia vaan siellä istui rouva lintu hautomassa ja hra lintu teeskenteli vieressä suolapatsasta. 

Ei ole kummoinen minunkaan napsaisema kuva

Perjantaiksi olin onnistunut varaamaan pidemmän lounastauon ja lähdimme Ilonan kanssa bypiasin Sjökullan kartanon myymälään lounaalle. Siellä olikin kahvilayrittäjä vaihtunut eikä lounasta ollutkaan saatavilla. Ajattelin sitten hieman kurkistaa kesän pellavamekkojen valikoimaa ja se oli laaja ja ihastuttava. Lounastaukoni menikin sitten sovitellessa mekkoja. 

Top-3 valintani. Olisi ollut neljäksin, mutta sen pudotti pois hinta

Pitkän pähkäilyn jälkeen valitsin lilan mekon. Kallis lounas :)

Minulla oli perjantai iltapäivä pitkälle iltaan täynnä palavereja. Ilonalla työt päättyivät aikaisemmin ja Ilona vei pojat soutelemaan ja valmisti meille hampurilaiset ennen kotiinlähtöä. Vaikka tein aivan täydet työtunnit, ruokin kolmella aterialla päivittäin teinit, niin silti etätyösketelyssä mökillä oli hippasen lomafiilistä. Se oli varmaan se ihana auringonpaiste ja uimatauot, jotka nostivat fiiliksen. Ja tietenkin seura! Teinien kanssa oli hauskaa ja Ilonan kanssa on aina kiva mökkeillä.

 

Ilona ja pojat soutelemassa

Toivottavasti tämä käsien mitta ei kuvaa, että minkälaisia kaloja mökkijärvestä tulee. Se olisi jättimäinen kalavale. Ei ole kummoiset kalavedet meillä.

Perjantaina tulimme aika myöhään kotiin ja meninkin melkein suoraan nukkumaan, koska lauantaina oli kohtuullisen aikainen herätys. Lauantaina ystäväni Kirsi haki Australiasta Suomeen lomailemaan tulleen Marjukan ja minut kytiinsä ja ajoimme Loviisan avoimet puutarhat tapahtumaan. Harmillisesti lähes koko päivän ripsi vettä ja taivas oli lyijynharmaa. Loviisan puutarhat näyttivät kauniilta joka tapauksessa ja kaikkialla oli huikean kirkkaan vihreää. Puutarhojen lisäksi vierailimme Suomen pienimmässä kauppamuseossa, Villi Kanala vintage shopissa ja Kuninkaanlammella, jossa toimi tapahtuman kunniaksi pop up kahvila. Lyhensimme hieman Loviisan kierrostamme ja kävimme syömässä hyvin Porvoossa Sicapelle-ravintolassa. Sitten ajelimme Marjukan mökille saunomaan ja parantamaan maailmaa. Minä jäin sinne yöksikin. Kirsin ja Marjukan kanssa olemme olleet ystäviä kohta 42 vuotta. Siitä on aikaa, kun olemme viimeksi olleet kolmistaan näin pitkän päivän yhdessä. Se oli kyllä ihanaa!

 

Loviisa ja Sicapelle ansaitsevat ihan omat postauksensa, mutta tässä esimauksi muutama kuva lauantailta.

Suomen pienin kauppamuseo

Upea puutarha

Johan oli hyvää ruijanpallasta!

Viikko ja viikonloppu olivat kivat. Tosin tänäaamuna (=maanantai) kyllä väsytti tavallista enemmän. Viime kesänä minuun iski kesästressi, kun pelkäsin hyvien säiden loppuvan ja kesän menevän minulta ohitse. Mökkeily tässä kohtaa oli oikein sopiva ja pääsin kesäfiilikseen. Kesäsää on ollut sen verran vaihtelevaa, että ei ole tarvinnut jatkuvasti surra sitä, että ulkona on niin hyvä sää, kun pitää painaa töitä. Kohta voisin ottaa aamukamman käyttöön. Enää 8 työaamua ensimmäiseen lomapätkään ja kohta on juhannuskin.