Sivut

30. maaliskuuta 2020

Karanteenipäiväkirja osa 3

Siitä on yli viikko, kun viimeksi kirjoitin karanteenielämästämme. Moni asia on viikossa muuttunut. Ensimmäinen koronakuolema tuli heti kirjoitukseni perään, nyt niitä on 11 ja Uusimaa on karanteenissa.

Ilman koronaa olisimme olleet viime viikolla Lapissa laskettelemassa ja hiihtämässä. Luonnollisesti jäimme kotiin, vaikka tuossa vaiheessa lennotkin vielä Lappiin pääosin kulkivat. Peruuntuneesta Lapin reissusta suurin osa kustannuksista jää omaksi tappioksi. Se jopa hetken aikaa harmitti. Harmituksen peitti alleen uusi tunne: pelko. Yhä useampi sairastuu vakavasti ja osa ei selviä. Minua pelottaa perheen, läheisten ja itsenikin puolesta.


Pelko on hyvä motivaattori. Omat poikani eivät todellakaan kuljeskele missään kodin ulkopuolella, ei kaupoissa, ei pallokentillä. Hra Kepponen joutuu käymään kaupassa, koska tätä jatkuvasti pohjattoman nälkäistä perhettämme ei oikein pysty pitämään ruuassa kotitoimituksilla, johtuen niiden pitkistä toimitusviiveistä.

Logiikalla ajatellen suomalaisista pieni osa sairastuu koronaan vakavasti ja vielä pienempi osa kuolee siihen. Valtaosa siis vaan odottelee, että koska elämä palaa normaaliksi. Vaikutukset talouteen tuntuvat varmasti useassa perheessä, mutta jaksan uskoa ja toivoa, että niistä selvitään ja että vaikeudet eivät kohtaa koko kansaa laajamittaisesti. Suurin osa meistä selviää hyvin! Toivottavasti tämä kriisi opettaa lisää empaattisuutta ja halua tukea toisia. Se toivottavasti pieni joukko, johon korona iskee kovimmin, tulee tarvitsemaan muiden apua ja tukea.


Suurimmaksi osaksi olen pysynyt suhteellisen neutraalilla mielialalla. Uskon, että arjen rutiinit ovat ratkaisevassa asemassa. Etätöitä on pakko puskea normaaliin tahtiin. Välillä mieli harhailee ja en ole yhtä tehokas kuin ennen koronakriisiä. Pakko on vaan painaa töitä ja toivoa, että niitä vielä riittää tulevaisuudessakin. Perhe on pakko ruokkia. Perhe ja työ vievät niin paljon ajastani, että ehdin velloa kriisituskassa rajoitetusti.

Yritän tehdä asioita, joista tulee hyvälle mielelle. Ulkoilu on yksi sellaisista. Olen onnistunut löytämään suhteellisen rauhallisia ulkoilupaikkoja. En kuitenkaan suoriudu ulkoilemaan riittävän usein, on vaan niin paljon helpompaa jäädä sisälle. Taidan olla jatkuvassa raikkaan ulkoilman puutteessa. Yritän tihentään ulkoilutahtiani tulevaisuudessa.


Toinen kiva asia on perheen kanssa puuhailu. Nyt on ollut aikaa istua poreammeessa, askarrella ja leipoa. Pojat löysivät pakasteesta joululta ylitse jääneen piparkakkutaikinan ja halusivat leipoa sen. Tässä maailmantilanteessa pipareiden leipominen maaliskuussa tuntui hyvältä idealta. Ylimääräinen glögipurkki odottanee seuraavaa joulupursketta.



Miten sinä voit? Ahdistaako vai osaatko jopa nauttia omaan kotiin käpertymisestä?

Suomalaiset sananlaskut kuvitettuna sarja saa jatkoa. Olen jo miettinyt valmiiksi muutamia hyviä arvailtavia. Niitä tulee koko karanteenin loppuun 1-2 sananlaskua viikossa teille arvailtaviksi?

18 kommenttia:

  1. Samoja tunnelmia minullakin. Välillä jopa vähän pelottaa. Päällimmäisenä on kuiten luottamus tulevaisuuteen. Tästä selvitään! Olen sopeutunut hyvin tähän etätyöskentelyyn. Minä tykkään olla (myös) kotona ja alkufiiliksistä toivuttuani (harrastukset tauolla, kalenteri tyhjä) olen nauttinut kotona olosta <3 Hyvää alkanutta viikkoa sinulle ja läheisillesi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä tilanne hurja ja jopa ajoittain pelottava. Toivottavasti tästä noustaan pian!

      Minä tykkään etätöistä, mutta en kolmen etäkoululaisen kanssa :)

      Poista
  2. Pelottaa mutta silti luotan; kyllä tästä selvitään. Pyrin olemaan ajattelematta "liikoja" tai hysterisoimatta. Yritän tehdä kivoja asioita ja pitää huolta omistani, tavalla tai toisella. Kotoilusta olen nauttinut aina.
    Paljon tsemppiä sinne, sympatiat on kyllä yhdistetyn etätyö-etäkouluperheiden puolella. Ei taatusti ihan helppo yhtälö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla aivan samanlaiset fiilikset, vähän pelottaa, mutta uskon tulevaan.

      Aikamoista säätämistä on vielä tuo etäkoulu. Koulutehtävät tulevat neljään eri kanavaan ja oppitunnit hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Mutta yritetään pysyä kärryillä eikä otetan niin vakavasti vaikka ei aina pysyttäisikään :)

      Poista
  3. Hyvin samankaltaisia ajatuksia kyllä on minullakin. Työt vievät ajasta ison osan, ja kun poika on minulla, normaali perhearki ja etäkoulu syö ison osan päivästä. Mutta mieli harhailee, ja tarvii vastapainoksi paljon ulkoilua tai jotain puuhaa. Mutta tämä on poikkeustila, ja tämä tehdään nyt yhdessä ja yritetään löytää ne parhaat tavat jaksaa, jos pysytään terveinä. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin niin, pitää yrittää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja pärjäillä mahdollisimman hyvin niissä. Tokihan se luo lisää stressiä, kun ei tiedä, että kuinka pitkään tämä poikkeustila tulee jatkumaan.

      Poista
  4. Välillä ahistaa, yritän vältellä ylilyöntejä kaikenlaisessa panikeerauksessa.

    Perheen kanssa oleminen ei vielä ärsytä, työn suhteen haen tekemisen tapoja ja aikataulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän myös vältellä ylilyöntejä panikoinnissa.

      Epäkoulu käy täällä hermoille. Näyttäisi olevan ihan täysipäiväinen työ, selvittää poikien tehtävät, tunnit ja ruokia heidät hommiin. Huoh! Muuten kyllä siedän vielä perhettä ihan hyvin.

      Poista
  5. Jee, sananlaskut kuvitettuna saa jatkoa! Tuskin maltan odottaa. :-)

    Minuakin on alkanut pelottaa, kun on nyt saanut lukea ihmisten kokemuksia siitä, miltä korona tuntuu. Ja kun nuorempi ja ihan tervekin saattaa saada vaikka miten rajut oireet. Hirvittää ajatellakaan ikäihmisiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin kasvavista sairaalahoidossa olevien sekä menehtyneiden luvuista voi päätellä, niin korona voi olla hurjan raju. Kyllä se pelottaa :(

      Poista
  6. Ei olisi tosiaan arvannut kun vuosi vaihtui että tällaisissa merkeissä kevättä vietetään:( Varmasti niin monen suunnitelmat on menneet uusiksi ja paljon hankaluuksia tämä tilanne aiheuttaa..Vapaa-aikana tulee liikuttua luonnossa, se on ollut minulle aina se paras nollautumis paikka jossa on hyvä tuulettaa ajatuksiaan! Toivotaan kovasti että huhtikuu toisi jo arjen takaisin ja maailma palaisi raiteilleen! Leppoisaa maaliskuun viimeistä päivää ja pysykäähän terveinä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnossa liikkuminen ja ylipäänsä ulkoilu on kasvanut räjähdysmäisesti, kun mitään muuta ei oikein ole kodin ulkopuolella tarjolla. Sinänsä hienoa, että suomalaiset osaavat tässä tilanteessa hakeutua luontoon rauhoittumaan ja rentoutumaan.

      Kivaa alkavaa viikkoa koronasta huolimatta!

      Poista
  7. Tästä voisi allekirjoittaa ihan kaiken, paitsi toki töitä ei meikäläisellä nyt ole juurikaan, mutta on kuitenkin, en lainkaan valita. Meillä on kuitenkin asiat hyvin.

    Ehkä mieli tekee tepposia öisin, uni ei oikein tule. Jotenkin vaikka kuinka lenkkeilisi koiran kanssa, neljän seinän sisällä tekee sillä lailla hulluksi, että energiaa on enemmän kuin ennen tai olen enemmän väsynyt, kumpi vaan, uni ei tule.

    Onneksi ei tammikuun alussa varattu Pariisin matkaa, se vaan jäi ja tytöt jo silloin sanoivat, ei mennä Pariisiin, koska korona, me asiaa siinä kohden vähäteltiin kyllä ja nyt on toisin.

    Tiedän ettei näin saisi sanoa, koska moni on niin kovassa ahdingossa, mutta silti uskon, että monelle jää tästä hyviäkin muistoja käteen, sitten kun saadaan tähän kaikkeen vähän välimatkaa. Perheen yhteisen ajan ja uuden keinon viestitellä ystävien kanssa, meillä esim. huomenna hangouts "palaveri", joka on aika kiva juttu.

    Sydämellistä viikon jatkoa ja tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni asia on suurimmalla osalla suomalaisia kuitenkin vielä hyvin. Valitettavan paljon korona aiheuttaa kuitenkin monissa perheissä stressiä ja huolia muutenkin kuin sairastumisen osalta. On taloudellisia vaikeuksia ja hurjaa stressiä niistä, osalla alkoholin käyttö lähtee lapasesta, kodin ja perheen yhteensovittaminen on hankalaa ja kiristää ilmapiiriä. Huomaan kyllä jatkuvan ruokahuollon, riitojen sovittelun ja koulutyöhön pakottamisen kiristävän omia hermojani. Mutta yritän ajatella, että tälläisessä tilanteessa vähän vähempikin riittää. Yritetään parhaamme, mutta ei stressata liikaa.

      Tsemppiä ja iloa uuteen alkavaan viikkoon!

      Poista
  8. Kyllähän tämä vallitseva tilanne ahdistaa, vaikka kuinka yrittäisi ajatella positiivisia asioita. Onneksi ulkona saa liikkua, sillä metsästä saan suuresti voimia. Ensi viikolla alkava talviloma sai uuden käänteen kun rajat suljettiin. Nyt täytyy vaan keksiä kotiin kivaa tekemistä. Iloitaan jokaisesta päivästä, jotka saamme viettää terveinä! Tsemppiä sinne, kyllä tästä selvitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkona liikkuminen ja etenkin metsä ja meri ovat karanteeniajan piristyksiä ja stressin lievittäjiä. Kunhan vaan niihin tulisi mentyä riittävän usein.

      Kiitos tsempeistä ja kivaa talvilomaa sinulle! Minä olin aivan ällistynyt, kun tajusin, että tällä viikolla on pitkäperjantai. Ajankulu on mennyt vähän sekaisin.

      Poista
  9. Ahdistaa! Mutta hieman eri näkökulmasta.

    Kun toisia kehotetaan välttämään liikkumista ihmisten ilmoilla, me terveysalan "pölvästit" menemme sinne, missä tilanne on kuumottavin. Koska pakko. Mielummin valitsisin sen kotisohvan kuin vetäisin suojakamppeet niskaan ja menisin koronapotilaan huoneeseen. Ja koska näytemäärät ovat kiireettömien toimenpiteiden perumisen takia vähentyneet radikaalisti, yt-neuvottelut ja lomautusten uhka pärähti päälle samantien. Loppuvuosi varmasti paiskitaankin sitten ylitöitä, kun jonoja aletaan koronan (toivottavasti) hälvettyä purkamaan urakalla. Huoh!

    Tytön kotikoulu on sujunut mallikkaasti. On kuulemma kivempaa, kun saa olla kotona. Mies tekee etätöitä ja toimii työmatkakuskinani. Julkisia, kun on hyvä välttää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveydenhuollossa on tällä hetkellä kuormittavat ajat. Osalla työtä on todella paljon ja pelko omasta sairastumisesta lisää työn kuormittavuutta. Toivon kaikille terveydenhuoltoon voimia! Ilman teitä ei pärjättäisi.

      Onpa kurja juttu nuo yt-neuvottelut ja lomautusuhka. Ei tullut mieleen, että terveydenhuollossakin on ammatteja joissa asiakasmäärät romahtavat koronan takia. Tsemppiä sinne!

      Poista