Poikien sairastelussa taitekohta parempaan

Antibiootit ja pieni sairaaladoping ovat saaneet keskimmäisen voimaan selvästi paremmin. Kipeä hän on vieläkin, hänen yskänsä on aivan järkyttävä. Kohentuneen voinnin seurauksena keskimmäinen  on saanut myös nukuttua ja syötyä aiempaa paremmin. Hänellä menee koko ensi viikko vielä levossa kotona. Kuopuksen hurja kuumeilu katkesi perjantaina, silloin hänellä oli enää hieman lämpöä. Mahtavaa!

Kaksi isoa harppausta eteenpäin. Mutta sitten askel taaksepäin: Hra Kepponen on sairaana. En tunne oloani minäkään normaaliksi, olen aivan järkyttävän väsynyt, mutta vaikutan kuitenkin terveeltä vielä toistaiseksi. Minä yleensä sairastan kaikki perheen virussairaudet, joten tuntuu uskomattomalta, että saattaisin selvitä tästä taudista. Todennäköisesti se iskee viiveellä.

Ruokahuolto toimii takkuillen. Kenellekkään ei maistuisi Saarioisten äitien ruuat. Kukaan ei ole ollut kokkauskunnossa. Kuka pelastaa silloin tilanteen? Vaari. Eilen vaari teki meille lasagnen ja toimitti sen vielä kotiovelle.

Tästä rumbasta selviäminen vie jälleen kauan. Koti on aivan järkyttävässä kaaoksessa, pojilla on tekemättömiä tehtäviä hurjat pinot ja useita väliin jääneitä kokeita. Koen syksyn raskaana aikana pimeydestä johtuen. Stressitasoni meinaa jo nyt lähteä hurjaan nousuun, kun mietin, että miten saan arjen takaisin raiteilleen.