Lapsiperheen rapujuhlat

Ehdimme viettää syyskuussa ystäväni Lauran ja hänen perheensä kanssa rapujuhlat meidän maalaismummolassa. Pidimme rapujuhlat nyyttärihengessä, Lauran perhe hoiti pääruuan tykötarpeineen ja meidän perhe ravut ja jälkkärin.

Ohjelmaan kuului saunomista alkupalojen jälkeen. Osa saunojista, minä mukaanlukien, kävivät saunasta uimassa. Vesi oli vielä syyskuussa yllättävän pulahduskelpoista. En ole mikään kylmän veden uimari, mutta tänä kesänä ja syksynä olen uinut saunasta paljon tavallista myöhempään. Aloin jo miettiä, että tuleekohan minusta vihdoinkin avantouimari. Epäilen, että kylmän sietokykyni ei ole parantunut ja syynä lienee se, että tänä syksynä olemme olleet maalaismummolassa aikaisempia vuosia enemmän.

Pojat ja miehet pelasivat Torakkapokeria naisten saunavuoron aikana. Esikoinen oli suunnitellut uuden juonen ja voitti jälleen Torakkapokerin :) Muutoin illan ohjelma koostui syömisestä ja rennosta seurustelusta.

 Tervetuloa rapujuhliin

Ostimme juhlakoristeeksi ison rapu-foliopallon

Maalaismummolassa on anopin astiakokoelma. Anoppi oli innokas vanhojen tavaroiden keräilijä.  Anopin keräilemät astiat ovat ihania ja aina kun katan niillä pöydän, tulee anoppi mieleeni.

Alkuruuaksi oli tarjolla lohimousseleipiä, patonkia, tuorejuustoa ja kasviksia. Pääruaksi oli savulohta, keitettyjä perunoita ja kermaviilikastiketta. Pääruuan jälkeen söimme vielä pienet jälkkärit. Meidän esikoisemme teki pannacotat jokaiselle. Vasta sitten aikuiset siirtyivät rapuihin.

Meillä rapujuhlat tulivat syksyiseksi ohjelmaksi vasta 2010-luvun alussa. Muutamat rapujuhlat olimme koeluonteisesti pitäneet jo aiemmin kaupan ulkolaisilla pakasteravuilla, kun niitä alkoi ilmestyä joka kaupan pakastealtaaseen. Ne eivät olleet minun makuuni, ei nekään huonoja ole. Elävien rapujen käsittelystä ja keittämisestä en innostu lainkaan. Yhtenä kesänä selvisi, että hyvän kolleegani sisko ravustaa mökillään niin ahkerasti, että häneltä voi ostaa rapuja. Kolleegan sisko keittää ravut hyvässä liemessä ja pakastaa ne. Hän suosittelee aina freesaamaan jäiset ravut kaatamalla niiden päälle uusi suolatillimausteliemi. Me olemme vain sulattaneet ravut ja ne ovat olleet erinomaisia sitenkin. Varaamme rapuja 5-6kpl per henkilö. Varasimme tänä vuonna rapuja myös lapsille maistiaisiksi, mutta ne jäivätkin aikuisille syötäväksi. Minusta tuo viitisen rapua on ihan riittävä, koska onhan rapujen kuorimisessa aikamoinen vaiva. Yleensä syön ensimmäisen ravun sellaisenaan ja loput paahtoleivällä. Se yksi rapuleipä jonkun kuplivan kanssa maistuu erinomaiselta. Enempää en viitsi askarrella auki. Keitettyjä rapuja myy Helsingissä ainakin Herkku ja Wotkins.
 

Nämä herkut toimitetaan yleensä kotiovelleni. Tänä syksynä kävin ne hakemassa. Jäin tietysti suustani kiinni tavatessani kolleegan siskoa ensimmäistä kertaa ja siinä meni päälle tunti parkkipaikalla :D

Esikoinen teki joko kotona 9kpl pannacottia mukeihin valmiiksi

Varsinainen jälkiruoka, joka tosin tarjoiltiin todella myöhään, oli vohveleita.

Minusta juhlat olivat oikein onnistuneet ja mikä parasta ne valmistuivat aika pienellä vaivalla. Pojat vähän näyttivät imuria maalaismummolan alakerralle. Ravut piti vain sulattaa ajoissa ja lohimousse mättää saaristolaisnapeille. Jälkkäristä vastasivat esikoinen ja Hra Kepponen. Vohveleihin olemme alkaneet käyttämään "reissussa" kaupan valmiita jauhepusseja niiden helppouden takia. Laura toi pääruuan, leivät, levitteet, kermaviilikastikkeen ja kasvikset ja perunat valmiiksi pestyinä. Kala oli suoraan kaupan kalatiskistä. Ravut ja pullo kuohuvaa toivat juhlafiilistä pöytään.

Samalla kaavalla voisi pitää vaikka raglettejuhlat: alkuun nälkäisen nuorison vatsoja täyttämään joku tuhti alkukeitto ja sitten grillailemaan. Meillä ei ole raglettegrillejä, mutta ystäväni on vähän lupaillut lainata kahta grilliään. Ehkäpä jonain ei-niin-kylmänä syksy- tai talviviikonloppuna menemme maalaismummolaan ja takkatulen loimussa vietetään ragletteiltaa. Kuulostaa tunnelmalliselta, vai mitä?

Sitten loppuun vielä rapujuhlien eläinlöydös. Joidenkin mielestä ällöttävä, mutta minusta aika komea. Jääkaappisäilytettävää oli rapujuhlien aikaan sen verran paljon, että piti ottaa kellari käyttöön. Kun Hra Kepponen meni kellariin, niin ovenkahvassa oli varsin komea etana. Kyseessä on Googlen mukaan ukkoetana, joka on Euroopan suurin etana. Kuvan yksilö on ujosti sykkyrällä ja mahdollisimman pienenä. Mittaa sillä on reilusti etusormea enemmän.

Ukkoetana