Sivut

29. kesäkuuta 2019

Puolet elämästäni

Minulla Hra Kepposella oli juhannuksena 19. hääpäivä. Yhteisiä vuosia on kasassa 24. Saavutin jokin aika sitten pisteen, jossa olen ollut puolet elämästäni Hra Kepposen kanssa. Tästä eteenpäin olenkin sitten viettänyt aikaa enemmän hänen kanssaan kuin ilman häntä.

Pitkä parisuhde tuntuu samaan aikaan hyvin luonnolliselta eli "näin asioiden on pitänytkin mennä" ja samaan aikaan oudolta eli "miten on mahdollista, että olen viettänyt puolet elämästäni saman tyypin kanssa ja miten ihmeessä aika on voinut kulua näin nopeasti".

Yleinen neuvo pitkään parisuhteeseen tuntuu olevan, että se tahtolaji. Pitää päättää, että sitoutuu ja pysyä päätöksessään. Minä en ehkä ole lainkaan samaa mieltä. En ole melkein neljännesvuosisadassa tarvinnut tahtoa yhdessä pysymiseen, se on kyllä sujunut tahtomattakin. Vuodet ovat vierineet omalla painollaan. Uskon siihen, että olen tässä parisuhteessa selvästi onnellisempi kuin ilman sitä. Tältä pohjalta on helppo tehdä sellaisia päätöksia, jotka tukevat parisuhdetta. Parisuhteessa on tietysti helppo olla, kun toinen osapuoli on kannustava, lojaali ja rakastava ja  yhteisiin vuosiin on ei ole vielä osunut elämän perusrakenteita murentavia kriisejä.

Meillä hääpäivän viettäminen on "tuuriluonteista". Välillä saatamme ostaa lahjoja, välillä emme. Muutaman vuoden takainen FB-päivitys kertoi, että hääpäivän kunniaksi olin tehnyt 15 litraa salaatteja ja marinoinut 3kg lihaa ja lähettänyt puolisoni takaisin äidilleen ;) Toki vain tilapäisesti.Tänä vuonna Hra Kepponen muisti minua pienimuotoisella uusinnalla yli 19 vuoden takaisesta kosinnasta. Ihana ele!

Alla muutama kuvamuisto hääpäivästämme. Meillä oli tosiaan juhannuksena maalaishäät. Vihkiminen tapahtui vanhassa punaisessa puukirkossa ja juhla pidettiin maalaismummolassa, joka on suvun vanha kesäpaikka. Juhannuksena 2000 aurinko paistoi ja oli todella helteinen juhannus. Aivan mahtava tuuri, koska kaikki vieraat eivät olisivat mahtuneet sisälle, mutta jokaiselle oli paikka pihalle kasatussa juhlateltassa. Fiilis olisi voinut olla vähän vaisu, jos olisi tullut vettä kaatamalla ja vieraat olisivat syöneet toppatakit päällä ;)

Hääkuvaus on tehty hääkirkon takana kätevästi ennen vihkimistä


25 kommenttia:

  1. Onnea hääpäivän johdosta ♥ Voi miten ihania nämä teidän hääkuvat ovat. Vanha punainen hääkirkko tuntuu todella romanttiselta paikalta. Pakko tunnustaa, että en ole itse koskaan päässyt juhannuksena häihin. Varmasti ikimuistoinen päivä. Te ette kyllä Hra Kepposen kanssa ole juurikaan muuttuneet ulkonäöllisesti. Sinulla on vähän pidemmät hiukset ja suoremmat mutta muuten ihan saman näköinen pariskunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo!
      Meille juhannushäät oli aika helppo valinta, koska melkein koko miehen suku kokoontui joka tapauksessa juhannukseksi maalaismummolaan ja minullahan on hyvin pieni suku. Kavereita saatiin majoitettu näppärästi naapuriin :)

      Kyllä meidän tunnistaa vielä samaksi pariksi kuin hääkuvissa. Me olimme 29, kun menimme naimisiin, niin muutos ei ole niin iso, kuin jos olisimme avioituneet vaikka just kaksikymppisinä. Harmillisesti vyötärön ympärys tuntuu kasvavan joka vuosi :( Eilen sovitin päälleni uudehkoa kotelomekkoa tämänpäiväisiä rippijuhlareissua varten, mutta sehän oli mahan kohdalta muuttunut sen näköiseksi, etten olisi kehdannut mennä edes roskia viemään se päällä :(

      Poista
  2. Hääpäivä onnittelut täältäkin - ihana hääkuva.
    Uskon, että jonkinlaista vaatteiden kutistumista tapahtuu joka puolella - myös täällä vastaavaa huomattu. :)

    VastaaPoista
  3. Hääpäivä onnittelut täältäkin - ihana hääkuva.
    Uskon, että jonkinlaista vaatteiden kutistumista tapahtuu joka puolella - myös täällä vastaavaa huomattu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Se on varmaan noi nykyajan sekoitekuidut, jotka kutistuvat kaapissa itsekseen ;)

      Poista
  4. Onnea! Kirjoitit niin kauniisti. Meillä vietettiin 28. hääpäivää eilen ja olen superonnellinen juuri tämän rakkaan ihmisen rinnalla. Ihania kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Pitkä liitto on teilläkin takana, toivon lisää onnellisia vuosia

      Poista
  5. Hurjasti onnea, 24 v yhdessä on upea saavutus <3

    VastaaPoista
  6. Onnea 💕! Hyvin samassa tilanteessa täällä, tosin meillä tuo 'puolet elämästä yhdessä' meni jo kymmenisen vuotta sitten, kun alettiin olla jo teini-ikäisinä ja yhdessä on oltu pian 29v. Naimisiin mentiin 24-vuotiaina ja tästäpä kivasti seuraa että parin vuoden päästä meillä on molempien 50v-synttärit, hopeahäät - ja lisäksi kuopuksen rippijuhlat ja (todennäköisesti) keskimmäisen lakkiaiset! Parisuhdetta on nyt tullut vähän enemmänkin mietittyä, kun esikoinen on lentämässä pesästä ja lähipiirissä on tänä vuonna tullut avioero, mutta kyllä tämä edelleen on wörttiä, niinkuin nuoriso sanoo. Eläkepäiviä odotellessa ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Teille on tulossa varsinainen juhlaputki! Toivottavasti jaksatte juhlia ainakin hopeahäitänne, eikä voimat hupene lasten merkkipaalujen juhlimiseen. Toivon teille paljon hyviä vuosia lisää.

      Poista
  7. Ja piti vielä ihastella tuota hääpukuasi - kuinka kaunis! Ihana sininen!

    VastaaPoista
  8. Onnea hääpäivänne johdosta ♥ Pitkä avioliitto ja parisuhde on hieno asia. Omat vanhempani ehtivät olla 50 vuotta naimisissa ennen isän kuolemaa. He olivat aina minulle esikuvina ja itsekin olisin halunnut kokea saman. Olin hurjan pettynyt, kun nöin ei sitten käynytkään. Ihanat nuo teidän hääkuvat ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Ihmiset muuttuvat, haluavat eri asioita eri ikäisenä, elämä voi tuoda mukanaan vaikka minkälaisia elämän perusrakenteita ja -turvallisuutta järisyttäviä kokemuksia ja ne kaikki vaikuttavat parisuhteeseen. Aina ei onni kestä, eikä aina ole järkevääkään jatkaa yhdessä vaan molempien rakentaa elämää uudelta pohjalta.

      Poista
  9. Onnea <3!

    Olen vähän eri mieltä kirjoituksesi kanssa siitä tahtomisesta:
    "Uskon siihen, että olen tässä parisuhteessa selvästi onnellisempi kuin ilman sitä. Tältä pohjalta on helppo tehdä sellaisia päätöksia, jotka tukevat parisuhdetta."
    Kun minun mielestäni juuri tämä kuvaamasi on sitä arjen tahtomista, sitä mikä tekee parisuhteesta tahtolajin. Sellaisten päätösten tekeminen jotka kantavat ja tukevat parisuhdetta - nehän ovat valintoja, ne juuri ovat sitä että tahtoo tämän parisuhteen.
    Niin että loistavan hyvin tahdottu; onnea ja paljon paljon lisää hyviä vuosia <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä ei tunnu tahtomiselta, kun se on käynyt niin helposti :) Enkä edes koe, että olisin joutunut tekemään raskaasti kompromissejakaan, ehkä ollaan vaan oltu tähän saakka yllättävän samaa mieltä kaikesta. Ollaan molemmat sellaisia optimistisia realisteja, joihin loogiset perustelut toimii usein, sekin varmaan helpottaa yhteistä elämää.

      Poista
  10. Tippa silmässä luin tätä. Hirmusti onnea siitä, että tahtomattakin tahdotte :) Voi te onnekkaat!!!

    VastaaPoista
  11. Minulta oli jäänyt tämä lukematta, mutta onneksi bongasin tämän nyt! Olette kyllä ihana pari. <3 Myöhästyneet onnittelut!

    Olen hieman eri mieltä siinä, että minusta avioliitto on kyllä (ainakin jossain määrin) tahtolaji. Ei niinkään siinä, että päättää jaksaa sietää toista myötä- ja vastamäessä, kuin siinä, että päättää olla vilkuilematta muita ja käydä testaamassa, josko ruoho olisi vihreämpää toisaalla. Nykyään ihmiset tuntuvat eroavan kovin heppoisin perustein (vaikka mistä minä todella kenenkään elämäntilannetta tiedän), ja aika usein eroon liittyy kolmansia osapuolia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Olen samaa mieltä tuosta, että se, että ei vilkuilla muita ja testailla ruohoja on päätäntäkysymys. Jotenkin olen päätynyt sellaiseen käsitykseen, että vähintään 80% eroa haluavista miehistä haluavat eron sen takia, että heillä on sivusuhde :( Naisilla syyt ovat moninaisempia. Ehkä sama fiilis kalvaa pohjalla, mutta naiset eivät aivan yhtä nopeasti hae siihen paikaksi uutta suhdetta tai sivusuhdetta.

      Poista