Viikonloppurapsa

Viikot tuntuvat menevän yhdessä hujauksessa. Haluaisin ajan kulkevan hitaammin, jotta ehtisin nauttia kevään väreistä ja tuoksuista. Sen sijaan pyörin arkilimbossa, joka sujuu päivä päivältä raskaammin. Minua alkaa jo huolestuttamaan, että riittääkö kuntokestävyys kesälomaan saakka. Viime viikonloppuna sain nauttia hyvästä seurasta, ruuasta ja kulttuuristakin. Ihan kohta ollaan jo taas viikonlopussa - ihanaa!

Meidän keskimmäisen kummit olivat viettämässä Helsinkiviikonloppua ja menimme yhdessä heidän kanssaan Lintsille katsomaan UIT:n kevätrevyytä. Siitä on aikaa, kun olen viimeksi käynyt UIT:ssa. Mietin, että ehkä olen viimeisen 14 vuoden aikana käynyt kerran. Jossain vaiheessa kävin aika säännöllisesti katsomassa UIT:n revyyt, mutta sitten iski kyllästyminen. Tuntui, että samat vitsit ja koreografiat kiersivät vuodesta toiseen. En tiedä oliko tauko tehnyt hyvää vai oliko tuotanto onnistunut aikaisempaa paremmin, mutta "Herkkua kuin heinänteko" showta olisin katsellut vaikka pidempäänkin. Eniten tykkäsin musiikista, mutta sketseissäkin oli oikein onnistuneita numeroita. Sen verran hyvä fiilis jäi UIT:sta, että voisin mennä ensi vuonnakin.

 kuva https://www.uit.fi

Revyyn jälkeen kävimme syömässä vietnamilaisessa Lie Mi ravintolassa. Olen ennen valitellut keittiön hitautta. Nyt siihen oli tullut parannus - tai ainakin siis muutos. Ruoka tuli salamannopeasti pöytään, tosin kaikki ruoka tuli pöytään kerralla niin alkupaloiksi valitsemamme annokset kuin pääruuiksi valitut annokset. Hiukan harmillista. Lie Men ruoka on edelleen maukasta, hinta kohtuullinen, mutta palvelussa vieläkin parantamisen varaa.

 Söin jälleen vakioannokseni, joka on Shanghai tacos

Lauantai oli piknikpäiväni. Tapasimme isäni kanssa äitini hoivakodilla termoskahvien ja pullien kanssa. Sää oli vähän oikukas, mutta ehdimme juuri ja juuri juoda pihakahvit ennenkuin jäätävä tuuli ajoi meidän takaisin sisälle.

 Piknik

Sunnuntaina juhlimme kummien kanssa alkukuusta 12 vuotta täyttänyttä keskimmäistämme. Tein tacopiiraan ja tarjoilin sen kanssa kahden melonin salaattia. Jälkkäriksi Hra Kepponen paistoi vohveleita.

Viime viikonlopun herkutteluputki alkoi jo torstaina, kun kävimme kuopuksen kanssa ulkona syömässä. Ravintolareissu oli palkkio pojan koemenestyksestä. Hän on saanut lukuvuoden kahdesta edellisestä saksan kokeesta 7+ ja lukuvuoden viimeiseen kokeeseen valmistautuminen otti koville. Poika kysyi, että pääseekö hän syömään ravintolaan, jos kokeesta tulee 9. Tässä kohtaa oli helppo ottaa lahjukset peliin ja luvata ravintolareissu. En myöskään uskonut motivaation kantavan noin isoon nostoon. Ravintolareissu seurasi moisesta lupauksesta :)

Poika tinki itselleen jälkkärinkin ja valitsi tietenkin tiramisun

Berliinin eläintarha ja huoneistomme

Ennenkuin alan kirjoittelemaan postauksia Sveitsistä, niin vielä viimeinen juttu Berliinistä jakoon.

Meidän pojat tykkäävät eläintarhoista ja jos vaan reissulle osuu jokin hyväksi tiedetty eläintarha, niin vierailemme siellä. Siitäkin huolimatta, että en aina tiedä, että mitä eläintarhoista pitäisi ajatella. Onko oikein pitää villieläimiä vankina? Onko tekopyhää vastustaa eläintarhoja, jos syö lihaa? Onko eläintarhojen tehtävänä tarjota tietoa ja kokemuksia, ylläpitää lajistoa eikä vain tehdä bisnestä? Toistaiseksi siis vierailemme edelleen eläintarhoissa ja koitan välttää ne eläintarhat, joissa vierailusta tulee paha mieli.

Berliinin eläintarha on puitteiltaan hyvä ja siellä on eniten maailmassa eläinlajeja. Viimeistään eläintarhaan saapuessa kannattaa katsoa ohjelmasta milloin on minkäkin eläimen ruokinta. Ne ovat erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Merileijonilla on edelleen kerran päivässä "näytös". Ne pelaavat hieman palloa, tekevät pari temppua ja pitävät yhdessä henkilökunnan kanssa "uimahyppynäytöksen" eli hyppivät vuorollaan eri korkeuksilta veteen. Omat suosikkini olivat tietenkin pandat ja sitten virtahepojen ruokinta. 

Pandatalossa oli omillan puolillaan rouva ja herra pandat. Ensin pandoja ei näkynyt lainkaan. Hetken odoteltuamme toinen panda tallusteli paikalle. Pojat jo siinä miettivät, että olisipa kiva tietää, että kumpi on kumpi. Myöhemmin tunnistautuminen osoittautui yllättävän helpoksi ;)

Liekö herra vai rouva panda?

Mukavan leppoisalta näytti pandan elämä. Ne hieman tallustelivat rennosti, söivät ja köllöttelivät ruokansa vieressä. Noin minäkin haluaisin kuluttaa aikaani. Onneksi on kohta lomakausi :)

Kyllä hän on varmastikin herra panda

Nyt yhdistyy loikoilu ja ruokailu

Lopulta rouva pandakin tuli näytille, mutta paikkaan jossa pystyi kuvaamaan vain lasi lävitse

Olin yllättynyt siitä, kuinka häijyn näköiset hampaat virtahevolla on. Pelottavat!

Virtahevot ovat Afrikan vaarallisin eläin, tappavat enemmän ihmisiä kuin mikään muu laji.

Pentujaan puolustavat naaraat ovat agressiivisia (tarvitsisivat jonkun keskustelupalstan selvästi)

 

Tässä pötköttää kääpiövirtahepo. Ensimmäistä kertaa edes kuulin lajista.

Kävimme katsomassa jääkarhuakin. Rouva jääkarhu oli saanut poikasen joulukuussa ja pentu oli poistunut pesästä ensimmäistä kertaa maaliskuussa. Me emme pentua nähneet. Jääkarhun osalta eläintarhan olot saivat minut surulliseksi. Jo huhtikuussa eläintarhassa on tolkuttoman kuuma.

Suunniteltu tonnin matkabudjettimme ylittyi hieman, koska päätimme vuokrata isomman huoneiston. Olen menestyksekkäästi vuokrannut yksityishenkilöiden asuntoja Booking.comin kautta ja sieltä löysin käytämämme huoneiston. Minulle huoneiston valttikorttina oli sisustus ja poreamme. Ehkä vähän hassua valita sisustuksen perusteella majapaikka, mutta joskus näinkin. Olin nimittäin aivan myyty olohuoneen seinämaalaukselle.

Aivan mahtava Berliinimaisema olohuoneen seinässä

Hra Kepponen ensin hiukan nikotteli sisustusta: "En haluaisi majoittua jossakin museossa", mutta paikan päällä hänkin piti sisustuksesta. Pienemmät pojat olivat aivan haltioissaan: "Aivan kuin asuisimme jossain vanhassa linnassa!" Kyseessä oli kerrostalon alakerran korkea ja erikoinen huoneisto, ei siis mikään oikea linna.Teinikin oli hyvin tyytyväinen, koska poreamme. Minäkin nautin muutamasta yöstä "linnan" koristeellisessa sängyssä, vaikka en sellaista ottaisi kotiini edes ilmaiseksi. Seinämaalaus kelpaisi kyllä omaan kotiinkin. Samassa talossa oli leipomo-kahvila ja lähellä metroasema, ratikkapysäkki, ruokakauppa ja muutama ravintola, joten majoitus oli oikein onnistunut kokemus. 

Kaikkiaan Berliini oli hyvä kohde lapsiperheelle. Tekemistä ja näkemistä riittää useaksi päiväksi, EasyJetin lentoja saa hyvinkin edullisesti, majoitus on edullista verrattuna muihin eurooppalaisiin pääkaupunkeihin, ruokavaihtoehtoja löytyy moneen budjettiin ja Tropic Island tarjoaa unohtumattoman valerantapäivän. Huhujen mukaan Berliini toimii myös shoppailupaikkana. 

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin
Berliini

Tropical Islnad - rantapäivä Berliinissä 

Pientä iloa alzheimerpotilaan elämään

Viikon lomareissu on takana ja olen taas palannut rytisten arkeen. Eilen kävimme laskemassa anopin uurnan haudan lepoon. Mieheni tädin hallinnassa on suvun vanha hautapaikka Helsingin Hietaniemen hautausmaalla, joka on esi-isälle aikoinaan hankittu 1900-luvun alkupuolella. Anoppi haudattiin tuohon sukuhautaan. Hietaniemen hautausmaa oli eilen suorastaan mykistävän kaunis alkukesän vaaleanvihreydessään ja meren kimmellyksessä. Se on juurikin anopille sopiva viimeinen leposija.

Viikonloppurutiineihini kuuluu "hoivakoti piknik". Välillä vitsailen olevani piknik-kuningatar ;) Vai tiedättekö jonkun toisen naisen, joka käy kerran viikossa piknikillä? Tapaamme siis isäni kanssa melkein joka viikonloppu äitini hoivakodilla. Vaari tuo pullat ja usein marjojakin ja minä tuon termoskahvit tykötarpeineen.

Äitini sairaus on edennyt siihen pisteeseen, että keskustelut ovat hyvin lyhyitä. Pirteänä päivänä äiti jaksaa kysyä pari kysymystä ja sitten keskustelu jo tyrehtyykin. Hiljaisuus selvästi rasittaa äitiäni, hän saattaa tuntea velvollisuudekseen yrittää seurustella. Äiti saattoi hyvin nopeasti käskeä minua lähtemään kotiini. Sitten keksimme iltapäiväkahvit. Siinä on leppoisaa tekemistä ja äidille iltapäiväkahvit ovat yleensä se päivän kohokohta. Siinä voidaan vähän jutella kahvittelun lomassa tai olla juttelematta. Äiti syö hyvällä ruokahalulla pikkupullan kahvin kanssa. Toistaiseksi piknik-kahvit on asia, jolla voimme eniten ilahduttaa äitiäni. Toivon, että kesällä pääsemme kahvittelemaan hoivakodin pihalle. Tänään äitini istui mielellään pyörätuolissa pihalla, kun oli niin ihanan lämmintä.

Piknikillä

Esikoisemme lähtee välillä mukaan hoivakoti-piknikille

Mistä tietää, milloin poika tulee teini-ikään? Tietysti siitä, että huppu kasvaa päähän kiinni ;)

Tuttavani kertoi tekevänsä aivan samaa pullakahvilurutiinia oman Alzheimeria sairastavan läheisensä kanssa. Hänen läheisensä ei aina tunnista häntä, mutta muistaa, että tyttären kassissa on hänelle pullaa ja on heti kurkistelemassa kassiin.

Äidilläni menee tällä hetkellä hoivakodissa paremmin kuin vaikka viime syksynä, vaikka liikuntakyky ja omatoimisuus ovat heikentyneet. Äiti katselee muiden seurassa telkkaria ja osallistuu osaan järjestetystä toiminnasta.  Äiti on ollut selvästi vähemmän ahdistunut ja hän on välillä ollut jopa hyvällä tuulella. Äidillä on tällä hetkellä erittäin mukava ja aikaansaava omahoitaja.

Reissuterveisiä Sveitsistä

Terveisiä Sveitsistä, keskeltä Alppeja!

Blogi on ollut siitä syystä hiljaa, että minä olen sukuloimassa Sveitsissä. Olen viettänyt ihania aamupäiviä jutellen kaikesta maan ja taivaan välillä Ukrainan miniän Elenan kanssa, retkeillyt pitkin kantonia toinen toistaan upeammissa kohteissa, höpsötellyt pariskunnan vauvan kanssa ja nauttinut isännän keittotaidoista ja keskustellut politiikasta.

Gondolihissillä vuorelle

 Mahtavia maisemia

Lucernen kuuluisa silta

Vietin täällä jo Äitienpäivänkin. Elena sai lahjaksi useamman tunnin vapaan ja miehensä valmistaman illallisen. Miehensä ja minä pakkasimme vauvan autoon ja ajoimme kuvankauniiseen Solothurnin kaupunkiin kuljeskelemaan. Kävimme lounaalla Solothurnissa. Ravintolassa pöydät oli koristeltu ruusun terälehdillä ja sydänsuklailla Äitienpäivän kunniaksi. Että tavallaan söin Äitienpäivänä ravintolassa mutta lainamiehen ja lainalapsen kanssa 😂😂😂 Kotona pääsen takaisin Äitienpäivätunnelmaan, siellä odottaa teinin hankkima suklaarasia. Pienemmät pojat muistivat minua jo ennakkoon.

 Äitienpäivän tyylikäs kattaus

Äitienpäivälounaalla Hra Kepposen serkun kanssa

Hyvässä seurassa ja mahtavien nähtävyyksien parissa olisi mennyt kevyesti yksi viikko lisääkin, mutta johan tässä alkaa olla ikävä omaa perhettä. 

Tropical Island - rantapäivä Berliinissä

Poikien kohokohta Berliinin reissussamme oli päivä Tropic Islandissa. Jättimäinen kylpylä on rakennettu entiseen Zeppelinien valmistushalliin keskelle ei-mitään. Halli on todellakin valtava, sinne mahtuisi Vapaudenpatsas seisomaan ja pohjapinta-alaa on muistaakseni yhdeksän jalkapallokentän verran. Sisällä on kaksi ISOA allasaluetta, hiekkaranta, vesiliukumäkitorni, saunamaailma, ravintoloita, sademetsää ja majoitustiloja hotellista telttoihin. Eikä tämäkään vielä riitä: allasalue on luikerrellut ulos saakka, siellä on villiä ja vähemmän villiä virtaa sekä radat kuntouintiin. Altaiden lisäksi olin etukäteen innoissani siitä, että halliin on rakennettu oikea sademetsä ja rannalla kasvaa palmuja. Minulle palmu edustaa etelää ja lomaa :)

 Kuva https://www.berliner-zeitung.de/berlin/brandenburg/tropical-island

Berliinistä tulee matkaa Tropical Islandiin noin 70km ja se taittuu näppärästi junalla. Junamatka maksaa 8,5€. Emme olleet selvittäneet lasten lippujen hinnoittelua, joten otimme 5 hengen ryhmälipun ja menopaluu kustansi 42€. Junia menee enimmillään kolme tunnissa, matka kestää Brand Tropical Island noin 45min. Brandin asemalta on maksuton bussikuljetus Tropical Islandiin. Reitti Brandiin on helppo suunnitella SBahn-sivuilla https://sbahn.berlin/en/plan-a-journey/journey-planner/

Tropical Islandiin voi ostaa "vesipuistolipun" ilman saunamaailmaa tai lipun saunamaailman kanssa. Saunamaailman saunat ovat sekasaunoja ja Keski-Eurooppalaiseen tyyliin siellä liikutaan alasti. Meidän pojat eivät lämmenneet sekasaunalla, joten otimme pelkät vesipuistoliput. Netistä sai ostaa perhelipun, 2 aikuista ja 3 lasta maksoi 125€. Mikäli lapsesi ovat pitkiä, varaudu todistamaan heidän ikänsä kassalla. 182cm esikoisemme pääsi Kela-kortin avulla sisään ostamallani perhelipulla hetkisen neuvoteltuamme asiasta.

Kylpylätyyliin kassalta saa rannekkeet kaappeja varten ja aikuisten rannekkeella voi maksaa ravintoloissa ja kaupoissa. Vaatteiden vaihto on oma operaationsa. Kaappialueiden reunalla on pukukoppeja, saksalaiseen tyyliin helpointa on vaihtaa vaatteet penkillä kaiken kansan nähden.

Hiukan jännittyneenä odottelin allasaluetta, koska mietin, että onko se nyt oikeasti niin iso kuin kuvat antavat ymmärtää. No, on se!

Tässä kuva toiselta allasalueelta, jossa emme viettäneet aikaa lainkaan

Kuva https://www.tropical-islands.de/en/

Me pulikoimme joko tässä altaassa tai sitten ulkoaltaissa. Kuvan otin oikean palmun katveesta

Alla olevasta kuvasta näkyy tuon toisen altaan mittaluokka ja altaan reunalla oleva hiekkaranta. Hiekkarannalla on vieri vieressä aurinkotuoleja ja lisää aurinkotuoleja löytyy terasseilta. Halli vetää valtavan määrän ihmisiä sisäänsä, mutta aurinkotuoleja ei riitä jokaiselle eli sellaiset kannattaa käydä varaamassa heti saapumisen jälkeen. Me saimme pienellä tuolien siirtelyllä järjesteltyä paikat yläterassilta. Tosin olimme paikalla hyvin ruuhkaisena päivänä pääsiäisenä. Saksalaiset perheet olivat tulleet paikalle hiekka- ja uimalelujen kanssa sekä runsaiden eväiden kanssa.

 

Tropical Islandin ravintolapalvelut olivat minusta sujuvat valtavasta ihmismäärästä huolimatta. Pojat halusivat pizzaa. Pizza ja iso limu maksoi 10,5€, mikä minusta on varsin kohtuullinen hinnoittelu tuollaisessa paikassa. Koska pizza oli maukasta, sai Tropical Island pojilta arvosanan 10.

Uimisen lisäksi on muutakin tekemistä. Tropical Islandissa voi kokea vaikka melkein aidon "kuumailmapallolennon" tai "varjoliitoilun". Meidän pojat olisivat halunneet mennä "kuumailmapallolennolle", mutta sillä hetkellä vuoroa olisi pitänyt odottaa kiusallisen kauan, joten kokemus jäi väliin. Lennon voi toki varata vaikka heti saapuessaan. Minua nauratti suuresti tuon valekuumailmapallon ohjaus. Ohjaaja tallusteli Tropical Islandin kävelyteitä pitkin henkselisysteemiin oli kiinnitettynä valekuumailmapallo. Tropical Islandissa voi ihailla flamingoja ja kilpikonnia pienellä lammella sekä karppeja karppialtaassa. Lisäksi siellä on ainakin minigolfrata, lasten leikkipaikka ja ulkona lentopallokenttiä.

Kuvasaldo jäi tosi vähäiseksi, mutta flamingot sain ikuistettua

Tropical Island tarjoaa myös monenlaista majoitusta. Zeppelinhallin sisällä voi majoittua hotellihuoneessa tai teltassa. Olisin ottanut meille hotellimajoituksen, mutta pääsiäinen oli loppuunmyyty jo montaa kuukautta aikaisemmin. Edes telttoja ei ollut jäljellä, mikä oli hyvä, koska en olisi varmaankaan saanut unta Tropic Islandin hyvin kosteassa 31 asteen lämmössä.

Meidän kuopus onnistui tietenkin hukkaamaan kaappinsa avaimen, mutta saksalaisen järjestelmällisyyden avulla se saatiin nopeasti takaisin. Kuopus onnistui myös vesiliukumäkeilyssä hukkaamaan isänsä ja veljensä, lopulta poika löytyi tyytyväisenä uimasta. Saimme päivän hyötyliikunnan etsintäkierroksilla, tuossa hallissa tulee helposti käveltyä paljon. Olin unohtanut varvastossut kotiin ja loppupäivästä kävely harmitti, kun hiekkaa pyörii jaloissa kiveyksellä ja laudoituksilla ikävästi jalkapohjia hiertäen.

Seuraavana aamuna mieheni ihmetteli, että miksi selässäni näkyy uikkareiden rajat. Googlauksella selvisi, että erikoislasi päästää uv-säteet läpi ja Tropical Islandissa voi siis jopa ruskettua. Jo on aikoihin eletty!

Pidimme koko perhe Tropical Islandista. Pojat tuumasivat, että voidaan jatkossakin tehdä budjettimatka Berliiniin kalliin etelän matka sijasta ja olla pari päivää Tropical Islandissa. Siinä olisi kuulemma etelänreissua heille aivan tarpeeksi. Minä en ihan noin paljoa paikasta ja etenkään väkimäärästä innostunut ;)

Lähtisitkö sinä rantalomalle Zeppelinhalliin?

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin
Berliini

Berliini

Teimme pääsiäisen aikaan neljän yön perhereissun Berliiniin. Ohjelmaksi olin suunnitellut rantapäivän maailman suurimmassa sisävesipuistossa Tropical Islandissa ja vierailun eläintarhassa. Kaupungin nähtävyyksistä nautimme rennosti ja listallemme päätyi Berliinin muuri ja näyttely joka kertoo natsien valtaannoususta ja toisesta maailmansodasta, holokaustin muistomerkki, Checkpoint Charlie rajanylitysasema, Brandenburgin portti ja tuomiokirkko.

Enempää nähtävyyksiä emme olisikaan väljällä aikataululla ehtineet käydä katsomassa, koska ensimmäisestä matkapäivästä haukkasi ison osan tutustuminen saksalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Keskimmäisen korva piti tarkastaa. Lääkärin löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista, koska yleislääkärit eivät hoida lapsia. Onnistuimme löytämään lastenlääkärin ja hän puhui hyvää englantiakin. Vastaanottovirkailija pahoitteli meille puhelimessa, että lääkäri ei hyväksy kansainvälistä kelakorttia eikä edes matkavakuutuskortteja vaan meidän pitää maksaa koko lasku käteisellä. Hra Kepponen ehti jo huolestua, että pitääkö lähteä hankkimaan lisään käteistä, mutta olin aivan varma, että hinta ei mitenkään ylitä suomalaista yksityislääkäriä. Poika pääsi vastaanotolle nopeasti, vaiva selvisi ja lasku oli 34€. Edellisellä viikolla maksamani Mehiläisen toimistomaksu oli 24,5€. Ilmeisesti jollakin saksalaisella "kela-kortilla" tuostakin maksusta olisi saanut osan takaisin. Saksalaisen yksityislääkärin hinta jäi vaivaamaan niin paljon, että taidan joutua tutustumaan siihen, että miten Saksassa on terveydenhuolto järjestetty. Palvelu oli hyvää ja edullista. Suomessa en ole ikinä suoriutunut yksityiseltä lastenlääkäriltä ulos alle satasella, siksi käytänkin aina, kun mahdollista, terveyskeskusta. Jos tiedät saksalaisesta terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksesta, niin kerro ihmeessä!

Sää Berliinissä oli erinomainen: aurinko paistoi ja päivälämpötila kohosi pariinkymppiin. Kirsikkapuut olivat täydessä kukoistuksessaan. Päädyimme pyörimään kaupungilla aika rennosti nauttien säästä ja pysähdellen kahviloihin ja penkeille ihmettelemään ympäristöä. Hienon sään takia kaikki sisäkohteet jäivät väliin. Sitä onkin ihmetelty, etten vienyt perhettä yhteenkään museoon. Tässä pieni virtuaalikierros kaupungilla.

 

Checkpoint Charlie oli yksin Itä- ja Länsiberliinin välisistä rajanylityspaikoista, jota hallinoi USA

 Pieni koppi on suosittu turistikohde ja rahasta voi poseerata "vartiosotilaita" esittävien typpien kanssa hattu päässään

Kaupunkikierros itse ajan Trabantilla olisi voinut olla mieleenpainuva kokemus.

En sitten kuitenkaan viitsinyt yrittää mahduttaa viittä henkeä Trabantiin kiukuttelemaan jalkatiloista

Holokaustin muistomerkki

Holokaustin muistomerkki toiseen suuntaan kuvattuna

Brandenburgin portti

Berliner Dom
 

Esikoinen Berliner Domin takana

Keskimmäisemme pääsi tekemään saippuakuplia

Säät olivat niin erinomaiset ettemme viitsineet jonottaa tv-torniinkaan.
Samasta syystä museot jäivät täysin näkemättä reissullamme.

Valokuvasin tuota valokuvaajaa ;)

Välimatkat Berliinissä ovat pitkiä. Julkinen liikenne on toimivaa, lippuja voi ostaa automaateista ja niitä on lyhyen matkan lipuista monen päivän lippuihin saatavilla. Laiskuuttamme liikuimme myös jonkin verran taksilla. Hra Kepponen löysi Google-mapsista taksifirman mainoksen ja appsin, jolla pystyi helposti sekä tilaamaan taksin viidelle matkustajalle että maksamaan kyydin. Taksilla matkustaminen oli selvästi halvempaa kuin Suomessa.

Vuokrahuoneistomme lähellä oli ruokakauppa, josta ostimme aamupalatarvikkeet. Samassa talossa oli kiva leipomo-kahvila, josta ostimme kahvia, kaakaota ja herkkuja aamiaisen lisäksi. Asunnon lähistöllä oli muutamia ravintoloita sekä noutoruokaa myyviä paikkoja kebabista Mäkkäriin. Poikien toiveesta söimme parit pikaruuat. Me aikuisetkin olimme niin väsyneitä, että helppo takeway kotimatkalla tuntui kovin houkuttelevalta. Yhtenä iltana kävimme Hra Kepposen kanssa syömässä ja istumassa iltaa saksalaisessa oluttuvassa. Pojille parhaiten mieleen jäänee illallinen schnitzelravintolassa, Hra Kepposen L-koinen leike oli aivan valtava. Siitä olisi saanut vielä XL-kokoisen.

Naisten ja lasten juoma eli radler, jossa on puolet Spriteä

Parsakausi näkyi myös oluttuvan ruokalistalla. Parsat olivat isoja ja maukkaita!

Parsaa oli tarjolla myös schnitzelravintolassa. Ei nyt ensimmäisenä tulisi mieleen syödä parsaa leikkeen kanssa, mutta yhdistelmä ei ollut hassumpi. Tässä se L-kokoinen annos.

Meidän illastaessa saksalaisessa oluttuvassa pojat olivat asunnolla keskenään. Mäkkärin takeaway ja nopea wi-fi takasivat meille rauhallisen ravintolaillan. Pojat olisivat varmasti syöneet joka ilta asunnolla, koska rauhallinen "koti-ilta" takasi pidemmät poreallasvuorot.

Vuokrahuoneiston poreamme

Tykkäsimme koko perhe Berliinistä. Kyselin pojilta, että kumpi oli kivempi Lontoo vai Berliini. Päivä Tropical Islandissa oli niin poikien mieleen, että Berliini taisi nousta suosikiksi. Ilman Tropical Islandia voittaja olisi ollut Lontoo. Tosin pojat kyllä muistelevat erittäin lämpimästi Riikaa, joka välillä on kaupunkimatkakokemustemme ykkönen. Siellä hyvä ruoka, Jurmalan vesipuisto ja Siguldan lentotunneli vetosivat poikiin.

Kirjoittelen vielä lisää erikoisesti sisustetusta vuokra-asunnosta, Tropical Islandista ja kyllähän pandaherrakin ansaitsee saada kuvansa blogiini.

Berliinipostaukset:
Koko perhe tonnilla Berliiniin