Sivut

6. tammikuuta 2019

Turkin ainutlaatuinen Cappadocia

Kesäisestä perhematkastamme Turkin Sideen on jäänyt kirjoittamatta Cappadociasta, joka ilmeisesti suomalaisittain kirjoitetaan Kappadokia.

Etsiskelin pitkään sopivaa retkeä Sidestä Kappadokiaan. Yleisin vaihtoehto on bussiretki, johon sisältyy yöpyminen. Ajomatkaa Sidesta Kappadokiaan kertyy kuutisen tuntia, joten istumista riittää kahden päivän retkelle. Koska kyseessä oli perhematkamme, ei kahden päivän retki yksikseni tullut kyseeseen. Niinpä aloin etsimään retkeä, joka tehtäisiin lentäen päivässä. Käytin todella paljon aikaa sen etsimiseen netistä, mutta en onnistunut varaamaan retkeä. Lopulta selvisi, että voisin ostaa retken näppärästi matkanjärjestäjäni Nazarin kautta. Retki oli kallis, yli tuplasti bussiretken hintainen, mutta Kappadokia on ollut haavelistallani pitkään, joten päätin avata kukkaron nyörini.

Siden sijainti retkelle lähtöön on huono. Lento lähtee Antalyasta, jonne on ajomatkaa toista tuntia. Ensin tietysti bussi kiertelee Siden hotelleja ja sitten kentällä pitää olla ajoissa. Niinpä lähtöni hotellilta oli 4:20. Mitä ei aamu-uninen Kepposka tekisi huippunähtävyyksien vuoksi ;) Retki oli minusta sekä aikaisen nousun että kalliin hinnan arvoinen!!

 Kappadokian alue sijaitsee ylängöllä ja lähimmältä lentokentältä oli vajaan tunnin ajomatka ensimmäiseen kohteeseen. Matkalla maisema oli tasaista ja aivan puutonta.

Järjestelyt olivat kaikkiaan toimivat. Retkelijöitä oli todella paljon, mutta englanninkielisiä vain pikkubussillisen verran. Pikkubussiin asettautuessa kävi niin, että paikkoja oli vähemmän kuin retkeläisiä. Yhden piti mennä istumaan kuljettajan ja oppaan kanssa etupenkille. Nuori naisopas ei huolinut istuimetta jäänyttä miestä viereensä, vaan halusi etupenkille naisen. Minä päädyin etupenkille.

Opas oli todella ammattitaitoinen ja mukava ja meillä oli mielenkiintoisia keskusteluja ajomatkojen välillä. Erityisen mielenkiintoista oli oppaan tausta, hän on Kreikan turkkilaista sukua, joka on muuttanut pakkomuuton yhteydessä 1920-luvulla Kreikasta Turkkiin. Historian tuntemuksessani oli aukko, kun en ollut kuullutkaan tuosta 1,5 miljoonan ihmisen vaihdosta. Kuskin kanssa ei yhteistä kieltä juuri ollut, mutta näyteltiin sitten lastemme kuvia toisillemme tauoilla. Ajomatkaa kertyi Kappadokiassakin, koska kohteet sijaitsevat laajalla alueella.

Ennen ensimmäistä varsinaista kohdetta pysähdyimme katsomaan "eläinkiviä"

Dancing couple

Kappadokia sijaitsee vanhalla tuliperäisellä alueella, jossa on ollut tulivuoren purkauksia 2 miljoonaa vuotta sitten. Maaperä on kerroksittaista tulivuorenpurkauksesta tulleita ainesosia, joista osa on huokoista. Sade ja joet ovat aikojen kuluessa muokanneet alueelle erikoisennäköisiä kivipilareita, joita englanniksi kutsutaan termillä fairy chimney.




Nämä neljä kuvaa ovat paikasta Pasabag Valley

Maaperän ja "minivuorten" huokoinen materiaali on ollut myös helppoa työstää. Koska alueella ei ole juurikaan mitään rakennusmateriaalia saatavilla, ovat ihmiset kovertaneet itselleen asuntoja minivuoriin sekä maan alle. Ensin maan alla koverrettiin varastotilat, joissa oli tasaisen ja viileämmän lämpötilan ansiosta helpompi säilyttää elintarvikkeita. Seuraavaksi kaivettiin suojia eläimille. Kappadokia alue on ollut asuttua hyvin pitkään ja se on myös ollut kristitty alue. Kristityt olivat jatkuvassa konfliktissä ja laajensivat talojaan maan alle, jotta voisivat paeta persialaisia. Lopulta syntyi maanalaisia kaupunkeja, kuten Kaymakli, jossa myöskin vierailimme. Kaymaklista lisää myöhemmin.

Yksi tunnetuimmista Kappadokia kohteisten on Göreme, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Göreme on tunnettu erityisesti jäljellä olevista kristittyjen temppeleistä. Alueella on aikoinaan asunut paljon munkkeja.

Munkkien "kerrostalo"asuntola Göremessä


Temppeleissä ei saanut kuvata frescoja, mutta tuosta saa hieman osviittaa aiheesta. Frescoista oli jäljellä vain osia.

Minulle Göremen ulkoilmamuseon mielenkiintoisin osuus oli vierailu kahvila-matkamuistomyymälässä, johon oppaamme meidät vei. Kun Göremestä tehtiin museoalue, asukkaat joutuivat muuttamaan pois. Kaupan vanha isäntä oli syntynyt talossa ja oli sen asukas neljännessä polvessa. Hän on vuokrannut kotitalonsa bisnekselleen ja saa asua siellä 2kk vuodesta. Hän asuu talossa kuumimmat kesäkuukauden, koska siellä on ihanan viileää verrattuna hyvin helteiseen ulkoilmaan. Kaupassa on seinillä kuvia kodista eri vuosikymmeniltä. Juomat voi nauttia omistajien parvekkeella, josta on hieno näkymä museoalueelle.

Omistajien makuuhuone kallion sisällä

Göremessä on mahdollisuus majoittua kiven sisällä. Kaupungissa on paljon hotelleja ja majoitustiloja, jotka on koverrettu kiven sisään. Tuollaisessa huoneessa yöpyminen olisi mielenkiintoinen kokemus. Kaukaa katsottuna Göreme on kuin emmentaljuusto, jokainen kukkula on kaivettu täyteen reikiä.


Göremen kaupunki

Sukelletaanpas seuraavaksi maan alle eli vierailuumme Kaymaklin maanalaisessa kaupungissa. Cappadocian alueella on paljon maanalaisia kaupunkeja, joista kaksi ovat museona. Rauhattomimpina aikoina kristityt viettivät paljon aikaansa maanalla. Tunneleihin on rakennettu ilmastointia sekä myös savupiippu. Yhteiskeittiössä kokattiin vasta pimeän aikaan, jotta viholliset eivät nähneet savua. 

Välillä käytävät olivat aika ahtaita ja matalia

Viinin valmistuspaikka. Pienempiä ovat olleet kappadokian väki.

Maanalaisen kaupungin sisätiloja

Museon ulkopuolella istui vanha rouva viettämässä aikaa. Opas kävi jututtamassa häntä ja kertoi minulle kysyneensä onko rouvan talossakin maanalaisia tiloja. Kuulemma on ja ne ovat olleet aikoinaan aktiivikäytössä. Rouva asuu nykyisin yksin ja hänen lapsensa ovat tukkineet sisäänkäynnin maanalle turvallisuussyistä. Olisipa mahtaa, jos oman talon alta pääsisi maanalaiseen kaupunkiin!

Retkemme kiersi vielä Pidgeon Valleyn ja Love Valleyn kautta ja matkalla lentokentälle pysähdyimme hetkeksi ihailemaan Mother, Father and child nimen saanutta muodostelmaa. 

Love Valley

Mother, Father and child

Koska ollaan Turkissa ja perhearvot, niin muodostelmaan kuuluu olennaisesti takana kyttäävä anoppi ;)

Yleisin matkailukuva Kappadokiasta on sellainen, missä taivas on täynnä kuumailmapalloja. Lentoja tehdään vain aikaisin aamulla, joten minulla ei  ollut mahdollista nähdä kuumailmapallojen täyttämään taivasta. Tykkäsin retkestä todella paljon ja ehdin näkemään Kappadokiaa kivasti. Toki alueella saisi helposti kulumaan vaikka viikon luonnonihmeiden äärellä.

4 kommenttia:

  1. Matkapostausta lukiessa iskee kyllä armoton matkakuume! Mukavaa viikonalkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, niin tulee :) Minua riivaa ikuinen matkakuume, mutta matkajuttuja lukiessa ja myös kirjoittaessa matkukuumeeni nousee uusiin lukemiin :D

      Kiitos samoin - mukavaa viikonalkua!

      Poista
  2. Niin huikea paikka, että nyt loppuivat sanat! Vau!!

    P.S. Onneksi et sentään joutunut istumaan kuljettajan syliin. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kappadokia teki vaikutuksen. Se on uskomatonta millaisia paikkoja tältä planeetalta löytyy!

      Olisi ollut koko bussi jossain ojassa, jos olisi pitänyt kuskin sylissä istua :D

      Poista