Luontoretkellä Kiikun- ja Kuninkaanlähteellä

Helteisenä lomapäivänä lähdin esikoisen ja ystäväni Annan kanssa luontoretkeilemään Lahden suunnalle. Pääkohteemme oli kauniiksi kehuttu Kiikunlähde Hollolassa.

Netin tietojen mukaan Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Pisimmillään se on 400m ja leveimmillään 100m. Se ei jäädy talvellakaan, koska sinne purkautuva vesi on +5. Luonto"nähtävyyden" kiikusta tekee sen upea turkoosi ja vihreä väri. Lähde ponkaisi tietoisuuteen Järven tarina dokumentin myötä.

Paikalle on helppo löytää Kiikuntieltä. Etukäteen jännitimme, että huomaammeko varmasti parkkipaikan tien varresta. Se oli helppo huomata, etenkin kun se oli aivan täyteen parkkeerattu. Tieltä on lyhyt kävelymatka lähteelle.

Lähteellä seurasi pieni harmistus. Jokamiehen oikeudet eivät toteudu Kiikunlähteellä. Maanomistajat ovat tuplapiikkilangoittaneet koko lähteen ympäri. Piikkilankojen väliin on jätetty kapea kaistale, josta voi käydä ihailemassa lähdettä. Ymmärrän halun suojella yksityisyyttä ja lähdettä, mutta minusta tuo piikkilangoitus on jokamiehen oikeuden vastainen. Etenkin kun vapaaksi jätetty kaistale on aika pieni ja rinne sillä kohtaa jyrkkä ja juurakkoinen. Minä jouduin hiukan odottelemaan ylhäällä, ennenkuin pääsin lähteen rantaan ihailemaan sitä. Huonopolvisena en halunnut mennä lasten ja koirien kanssa alas yhtäaikaa.

Lähteessä oli iso turkoosi kohta sekä vihreä kohta. Komeat olivat värit, mutta kyllä minua silti häiritsi tilan vähyys ja täysin estetty liikkuminen lähteen ympärillä. Todella aurinkoinen kesäpäivä oli huono lähteen kuvaukseen.

Kun Hollolassa liikuimme kävimme myös piipahtamassa Hollolan komeassa keskiaikaisessa kivikirkossa. Kirkon vieressä sijaitsee vanha pappilan rakennus ja vastapäätä entinen kunnantalo. Nämä kolme muodostavat viehättävän kokonaisuuden.

Entinen kunnantalo

Koska Kiikunlähde ei ollut täysin odotetun arvoinen luontokokemus, päätimme käydä katsomassa Nastolassa sijaitsevan pienen Kuninkaanlähteen. Pienellä haparoinnilla löysimme Orakastien ja parkkeerasimme sen päähän. Talojen välistä meni polku Vanhalle kirkkotielle, joka on ilmeisesti ulkoiluväylä. Sen varresta löysimme pienen, mutta todella suloisen kuninkaan lähteen.

Lähteessä on hieno hiekkapohja ja vesi on aivan kristallin kirkasta. Kun vesi pulppuaa hiekan läpi siitä tulee illuusio, että kyseessä olisi kupliva mutavelli. Pienestä lähdealtaasta vesi jatkaa purona läpi kauniin metsän. Paikalla ei ollut meidän lisäksemme muita. Kuninkaanlähteellä oli enemmän luontofiilistä kuin Kiikunlähteellä, koska Kuninkaanlähteellä sai kävellä vapaasti itsekseen ja metsä ympärillä oli niin kaunis ja puro piti kaunista solinaa.

Oli mielenkiintoinen fiilis kuumana kesäpäivänä upottaa jalat jääkylmään lähdeveteen. Hiki helmeili otsalla, mutta jalat olivat hetkessä niin kylmät, että tunto meinasi lähteä :D

Tämä ei ole kiehuvaa mutavelliä vaan hiekkapohjainen lähde

Mutkaisen reitin on puronut muokannut metsään

Tässä lyhyessä pätkässä näkyy kuinka monesta kohtaa vesi pulppuaa hiekan lävitse lähdealtaaseen

Kiva ja vähän erilainen päivä oli tämä meidän lähderetkeilypäivämme. Tarkoituksenani oli käydä samalla reissulla uimassa Lahden maauimalassa mäkimontussa, mutta minun piti kiirehtiä kotiin Facebook-huutokauppaan katsomaan saanko ostettua sieltä itselleni koko päivän lasinpuhalluskurssin. Tärppäsi!

Edited 30.7
Ystäväni Anna laittoi viestiä, että Facebookin mukaan lähteelle on rakennettu rinteeseen portaat. Se lisää turvallisuutta ja toivottavasti parantaa lähdekokemustakin.