Joulutunnelmaa Turussa

Viime viikonloppuna lähdin jouluistamaan itseäni Turkuun. Olen viime aikoina ihastunut kovin Turun museotarjontaan ja Aurajoen fiiliksiin. Laitoin Kinttupolkujen Marikalle audienssitoivetta ja sainkin hänen seurakalenteristaan useamman tunnin varauksen.

Aurajoen rantaa

Turun museot esittelevät joulun aikaan menneiden aikojen joulunviettotapoja. En ole mistään muusta kaupungista löytänyt näin ihanaa joulumuseointia. Turun linnassa on joulupöytiä aina Juhana Herttuan ajalta 1500-luvulta 1800-luvulle saakka, Qwenselin talossa näytetään, kuinka kaupungin varakas porvaristo valmistautui jouluun 200 vuotta sitten ja Luostarinmäellä on tavallisen kansan joulupöytiä sadan vuoden ajalta. Kävin viime vuonna sekä Luostarinmäellä että Qwenselin talossa ja pidin molemmista tosi paljon.

Meidän vierailukohteeksemme valikoitui ett Hem. Se on museo, josta en ole ikinä aikaisemmin kuullutkaan. Kuvausten perusteella ett Hemillä on varsin selvä yhdennäköisyys Marikan perheen kadottamaan Itäsiipeen flyygeleineen päivineen. Liekö vaan niin, että Marika yritti olla vaatimaton, eikä kehdannut itä-helsinkiläiselle leveillä Itäsiivellään ja valmiiksi tehdyillä joulusiivouksella ja -koristeluilla ja väitti Itäsiipeään museoksi ;)

Ett hem vaiko Marikan perheen kadonnut Itäsiipi?

Ett hem on "kotimuseo" konsuli Jacobsenin säätyläiskodista 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Hra Jacobsen oli vaurastunut mm. puukaupalla ja perheen asema ja varakkuus näkyi kotiin hankitussa taiteessa ja puuseppien upeissa huonekaluissa.

Varakkaassa säätyläisperheessä herkuteltiin joulun aikaan marsipaanimakeisilla ja karamelleillä sekä tuontihedelmillä kuten appelsiineilla.

Herkut oli katettuna salonkiin Biedermeier sohvapöydälle

Olihan niitä marsipaaniherkkuja muuallakin kuin vain yhdessä huoneessa

Saliin oli tuotu jo joulukuusi. Jacobsenien kuusi koristeltiin pääosin omenilla, piparkakuilla ja karkeilla. Joulupäivänä lapset saivat ryövätä kuusesta herkut. Aivan ihastuttava perinne!

Olipas muutenkin hieno sali! Oli turkulaisen Bomanin tekemiä kalusteita ja kultakauden kotimaista taidetta. On siinä kelvannut konsulin viettää joulua.

Seinällä Edelfeldt

Kadonnut flyygeli

Meissenin posliinikello

Rakastuin rouvan oman salin maalaukseen. Mikä kesäinen vehreys! Ja menneen maailman tuntu, kun pari lehmää on kuvattu lehtimetsän läpi vievällä polulla.

Taulun voisi lahjoittaa minulle, lupaisin rakastaa sitä tulisesti

Ruokasalin pöytä oli katettu komeksi, kalusteina oli ajalle tyypillinen hyvin jyhkeä barokkikalustus. Aikamoinen kontrasti etenkin salin keveisiin kustavilaisiin kalusteisiin. Jouluateriaan on selvästikin kuulunut runsaat virvokkeet, koska kattaukseen kuului alkoholijuomille viisi erilaista lasia. Sellaisenkin seikan huomasimme, että isännälle ei ollut katettu snapsilasia lainkaan, mutta emännälle kyllä. Liekö konsulilla ollut huono viinapää?

Lasit viidelle eri juomalle :)

Itäsiiven museon lattiat ovat hurjasti notkollaan. Yhdessä salongeista tuli jo sellainen tunne, että huoneen reunalle sijoitettu lipasto kaatuu päälle. Henkilökunta kyllä väitti, että talolle ei tarvitse sen kummempia toimenpiteitä tehdä, että pystyssä se pysyy, vaikka lattiat on kuin keittolautaset. 

Pienen joulumarkkinakierroksen jälkeen menimme syömään Pinellaan. Annoskateutta välttääksemme valitsimme samat annokset :D Erinomaista ruokaa!

Herkkutattirisottoa ja prässättyä häränhäntää. Todella hyvää!

Creme brülee, vadelmasoberttia ja paahdettua valkosuklaata. Ei voi mennä vikaan!

Ehdimme vielä kierrellä joulutoria ja kävimmepä istumassa joulupukin polvellakin. Sen verran säälimme pukkia, että emme menneet yhtäaikaa pukin syliin ;)

Ihanasta Turusta jatkoin vielä tapaamaan vaaria kakkutuliaisten kanssa. 

Päivä summeerattuna:

Tapasin 2 ystävää, vaarin ja joulupukin

Puhuin 11 tuntia, toki annoin suunvuoron seurallekin

Söin 3 jälkiruokaa (kahvitauko ajomatkalla mennen tullen)

Koin uuden museon

Tein ostoksia: sateenvarjo ja ensi vuoden joulukorttitarvikkeet

Jouluistuin rutkasti

Kiitos Marikalle seurasta ja Sirpalle kyydistä!