Hetkessä - iloa ja voimaa omaan arkeen

Kolme vuotta sitten lähdin tavoittelemaan arkea, johon mahtuu asioita vain minulle itselleni. Silloin kirjoitin:

"Lähden tavoittelemaan arkea, johon mahtuu säännöllisesti hetkiä itselleni. Hetki voi vaikka olla termoskahvit luontopolulla, viiden ruokalajin illallinen, hyvä elokuva, uusi kahvila, treffit miehen kanssa, ystävien kokoontuminen tai se ensimmäinen hiuslakka, joka pitää lupauksensa. Hetki on minulle itselleni, aikuisen naisen makuun."

Hetkessä kauteni on noin kesälomasta kesälomaan. Se sai alkunsa siitä, kun syksyn painaessa hartioita ja mieltä lysyyn aloin miettimään, miten saada lisää iloa elämään. Ensimmäisenä vuotena opin paljon siitä, mitkä asiat tuovat minulle virtaa ja mitkä eivät. Ensimmäisen vuoden raportti on täällä, mutta noin lyhyesti opin että minulle toimii parhaiten ulkoilu, kädentaidot, kulttuuri ja hyvä ruoka. Tavarat eivät ilahduta enkä oikein ole mikään hemmotteluhoitoihminenkään.

Toisena vuotena Hetkien järjestämisestä alkoi tulla jo rutiinia, kooste täällä. Tutkin innokkaasti kulttuuritarjontaa, suunnittelin ulkoiluretkiä ja pieniä kahvipiipahduksia. Toisella kaudella tein matkailuirtioton toteuttamalla yli 30 vuotisen matkailuhaaveeni. Opin siitäkin paljon. Opin sen, että minun matkailuonneni ei ollut perheeltä pois. Mietin hyvin pitkään sitä, että onko oikein se, että voin investoida niin paljon rahaa ja aikaa itseeni.

Kolmas vuosi meni jo hyvällä rutiinilla. Kalenterissa oli sopivasti kivoja menoja ja Pokemon Gon pelaaminen takasi rutkasti ulkoilua. Muuten liikunnan harrastamisessa jäin tavoitteestani. Ystäviä tuli tavattua kuitenkin harvakseltaan mutta onnesti sentään säännöllisesti.

Tässä muutamia kauden kohojuttuja

Ulkoilu:
Ulkoilu on minusta parasta, mitä voin tehdä oman hyvinvointini eteen ja yritän pitää kiinni säännöllisestä ulkoilusta. Syksyn säät olivat hienoja ja Pokemon Go sai liikutettua välillä koko perhettä. Talvellakin jaksoin ponnistaa ulkoilemaan hyvin, vaikka hyviä ulkoilusäitä oli aika nahkeasti. Kauden aikana kertyi kävelykilometrejä kertyi huimasti. Talvilajien harrastaminen jäi valitettavasti ihan muutamaan hiihtokertaan ja sitten maaliskuiseen koko perheen Vuokatin matkaan. Hiihtoreissun lasken aina omaksi ajakseni, koska minä olen se perhein innokkain rinteeseen tai ladulle lähtijä. Kevään parhaimpia ulkoiluja oli Haagan alppiruusupuisto.

Seurasaaressa

Monta auringonlasku tuli ihailtua 

Talvikelit olivat taas kehnohkot, mutta niistä vähistä nautin ihan täysillä. Jäällä kävely on parasta!

Vuokatissa koko perheen kanssa

Kulttuuri ja museot:

Ystäväni Anna hankki museokortin ja hänen kanssaan tuli kierrettyä todella monta museota ja näyttelyä. Parhaiten mieleeni kaudelta jäi Turun upean Luostarinmäen käsityöläismuseon lisäksi Ernesto Neton isot installaatiot, joissa pystyi oleskelemaan Kiasmassa sekä Teatterimuseo. Turun

Kauden aikana pääsin kahdesti balettiin, jota rakastan. Tampereella kävimme Kätevien Emäntien kanssa musikaalissa ja vaarilta saimme liput Shrek-musikaaliin esikoisen ja kuopuksen kanssa.

 Ernesto Neton tilataideteos - sen sisällä oli ihana istua

Teatterimuseossa Annan kanssa

Kävin katsomassa uutuusbaletin Liisa Ihmemaassa, mutta se jätti vähän kylmäksi

Ystävät, läheiset ja juhlat
Monta jaettua, iloista hetkeä mahtui kauteen. Kulttuurista nautin suurimmaksi osaksi ystävieni seurassa, mutta muutakin tuli tehtyä. Kävimme pelaamassa huonepakopeliä Lahdessa, Kätevien emäntien kanssa kävimme risteilemässä Viking Gracella. Halloween tuli juhlittua meillä kotona, vaikka se ei ehkä työläytensä takia ole pelkkää piristystä, mutta juhliessa on aina hyvä fiilis. Isäni 80v merkkipäivän vieton ulkoistimme ravintolaan. Vietimme viikonlopun keskimmäisen kummeilla Mikkelissä. Yksi kauden parhaimmista "juhlista" oli naisten savusaunailta Kammikylässä.

Tavoitteena oli tehdä enemmän sellaisia helppoja juttuja ystävieni kanssa kuten elokuvissakäynti, kahvilavierailu tai vaikka yhteinen kävelylenkki. Jotenkin se arki kuitenkin imaisu mukaansa sen verran, että näiden osalta saldo jäi odotettu vaisummaksi.

Kätevät Emännät Viking Gracella

Halloween-look ja selfiekaveri

Vaari 80v ja esikoinen

Kammikylän savusaunailta

Työkaveri järjesti viinanpolttajaiset eli Feuerzangenbowlen.

Kädentaitopuuhat:
Todella vähän tuli kauden aikana askarreltua. Työkaverini kanssa sentään urakoimme yhdessä joulukortteja. Saman ladyn kanssa pääsin kahdesti kukkakurssille ja pidin niistä todella paljon. Toivottavasti pääsen taas tänä jouluna mukaan porukkaan.

Tämä on kyllä sellainen juttu, johon haluan panostaa tällä kaudella selvästi enemmän.

Pääsiäiskukka-asetelma

Parille hääkortille tuli tarvetta

Ruoka:

Ravintolassa tuli kauden aikana käytyä aika harvakseltaan. Parhaiten jäi mieleen työkavereiden kanssa Kämpissä nautittu afternoon tea ja paras ateria oli Tampereella Masu Asian bistrossa teatterireissun yhteydessä nautittu illallinen. Ihan täpärästi kakkoseksi jäi hankolainen Origo. Mieleenpainuva ruokakokemus oli Taste of Helsinki, jossa saimme viettää Hra Kepposen kanssa kahden laatuaikaa.

Klaus K brunssi

Ravintola Origon saaristolaispöytä

Taste of Helsinki ja suosikkiannokseni

Kotona on tullut syötyä aivan liikaa vohveleita, pannaria ja lettuja

Todella harvoin tulee leivottua mitään, kun vohvelit ovat niin helppoja ja hyviä.

Matkailu:

Minä rakastan matkustelua. Säästän jatkuvasti rahaa matkailuun, suunnittelen matkoja ja tai muuten vaan matkahaaveilen. Se on jotenkin mennyt veriin. Tälläkin kaudella pääsin reissaamaan. Kuuban matkaa lukuunottamatta teemaksi muodoistui halpamatkailu. Tavoitteena oli tehdä matkoja aikaisempaa edullisemmin ja se onnistuikin aika kivasti.

Ystäväni Lauran kanssa ihailimme Krakovaa ja sen joulutoria, marraskuu 2016

Kuubassa tuli myös snorklailtua, tammikuu 2017. Reissussa Jonnan kanssa.

Sardinian rannat olivat kuin Karibialta, toukokuu 17. 

Reissussa Jonnan ja esikoisen ja keskimmäisen kanssa

Siuntionjoki oli varsinainen yllättäjä. Upea paikka! Toukokuu 17. Länsi-Uudenmaan Matkailu.

Reppureisulla Meteora säväytti, heinäkuu 17. Jonnan kanssa reissussa.

Joskus pahimmassa ruuhkavuosihässäkässä ja 4-kympin kriisissä mietin, että tapahtuuko minulle enää ikinä mitään merkittävää henkilökohtaisesti. Vai olenko muuttunut kotitalouskone-hoitoautomaatiksi ja kaikki asiat tapahtuvat vain muille perheenjäsenille. Noh, ehkä noin koko elämäni perspektiivistä katsottuna, minulle ei enää tapahdu usein merkittäviä asioita, mutta minulle tapahtuu säännöllisesti kivoja asioita. Elämäni on täynnä pieniä ja vähän isompia ilonaiheita ja voimavaroja. Tätä kirjoittaessa piti jälleen pysähtyä miettimään kiitollisena sitä kaikkea, johon minulla on ollut elämässä mahdollisuus. Se ei ole itsestäänselvyys.

Tällä kirjoituksellani haluan kannustaa teitä muita arjen kanssa kamppailevia miettimään, mitkä ovat ne asiat, joista sinä saat virtaa ja iloa ja miten voit lisätä niitä elämääsi.

Elä myös itsellesi!