Alvar Aallon jalanjäljilssä Suomen hienoimpaan kirjastoon

Ystäväni Anna tuli kesäkuussa ulkoiluttamaan museokorttiaan Helsinkiin. Päätimme mennä Ateneumiin katsomaan Alvar Aalto näyttelyä, johon oli juuri vierailupäivänä maksuton tunnin opastus pääsylipun ostaneille. Suosittelen opastuksia, ne avaavat näyttelyitä aivan uudella tavalla. Ateneumissa opastuksia järjestetään joka viikko useammalla kielelläkin, tiedot täältä.

Heti aluksi pitää tunnustaa, että en ole ollenkaan Alvar Aalto fani. Ehkä olen suorastaan vähän anti-Aalto tyyppi. Arkkitehtuurimaallikon mielipiteeni kallistuu siihen, että minusta Aallon vaikutuksesta liian moni suomalainen julkinen rakennus näyttää ulkoapäin kuin uimahallin sisätiloilta. Olen itse enemmän vanhojen puutalojen ja uusklassismin ystävä. En ole edes Aalto-kalusteidekaan fani vaikka arvostan uraauurtavaa puuntaivutustekniikkaa. Arvostan sitä, kuinka Aalto suunnittelmissan huomioi valon, äänet, ilmansuunnat, käyttötarkoituksen tehden kohteistaan loppuun hiottuja kokonaisuuksia. Onhan Aalto yksi kuuluisimmista suomalaisista henkilöistä kautta aikojen ja modernismin suuria vaikuttajia kansainvälisesti.

Helsingin keskusta-alueen pienoismalli Aallon ateljeessa, kuva lainattu finlandiatalo.fi 

Koska meillä oli aikaa reilusti ennen opastusta, päätimme piipahtaa Helsingin taidemuseossa katsomassa "Modernia elämää"-näyttelyä. Se esitteli Suomen kehittymistä vuosina 1917-1967 ja suomalaisia saavutuksia kotimaassa ja ulkomailla. Näyttely esitteli arkielämää, urheilusankareita, missejä, teollisuutta, tekstiilidesignia, lasidesignia, taidetta ja keramiikkaa. Alvar Aalto oli tuossakin näyttelyssä hyvin esillä ja innostuinkin katsomaan pitkäveteisesti tehtyä esittelyä sinänsä mielenkiintoisesta Alvar Aallon tekemästä Helsingin keskustasuunnitelmasta. Hyvä lämmittely Ateneumin Aalto-näyttelyä varten :)

Alvar Aallon tuoleja Ateneumissa

Ateneumin näyttely esittelee laajasti Aallon tuotantoa. Uran merkittäviä rakennuksia, kuten Paimion parantolaa, esitellään laajasti kuvin sekä alkuperäisin kalustein. Kattavasti on esitelty myös Villa Mairea. Aallon töitä peilataan muiden ajan modernistien töihin sekä Aallon kansainvälisen ystäväpiirin töihin. Näyttely korostaa Artekin panosta modernismin tuomisessa Suomeen sen järjestämien taidenäyttelyjen kautta.

 Paimion keuhkoparantolaan suunniteltu tuoli, jossa keuhkosairaiden kuului istua takakenossa. Kuva lainattu http://suomenmuseotonline.fi

Savoymaljakko, joka nykyisin tunnetaan Aaltomaljakkona. Tällä työllä Aalto voitti ravintola Savoyn suunnittelukilpailun. Maljakot valmistetttiin puumuoteilla

Savoymaljakot valmistettiin puumuoteissa

Aaltojen siis sekä Alvarin että Ainon tuotannon ohella näyttelyssä oli Aaltojen aikakauden muiden modernistien töitä, joista siis valtaosa on tullut hankintoina Artekin näyttelyiden kautta.

Seinävaate Villa Maireasta, suunnittelija Fernand Leger

Aika samanlaisia muotoja kuin Aallon töissä

Hans Arp, Tähtiperhe 1955, Artekin kokoelma

Kuva lainattu Ateneum

Tähän väliin laitan vertailun vuoksi muutaman kuvan "Modernia elämää"-näyttelystä. Samat vaikutteet ja trendit näkyivät myös tekstiilitaiteessa.

 Marimekon tuotannossa olleita vaatteita. Taulut konkretisoivat hyvin yhteyden moderniin taiteeseen.

Samanlaista muotokieltä on myös Laila Pullisen teoksessa "Aurinko tunturissa"

Takaisin Alvar Aaltoon... Ateneumin näyttelyn jälkeen totesin, että en edelleenkään pidä Aallosta. Ajattelin, että siitä huolimatta voisin täydentää Aaltoputkeni hänen arkkitehtuurillaan jossain sopivassa välissä. Sopiva väli tulikin sitten melkein samantien.

Kesälomallamme kävimme Duudson parkissa Seinäjoella. Seinäjokea, joka on toistaiseksi edustanut minulle kylmää ja mutaista Provinssi Rockia,  googlaillessa minulle selvisi, että Seinäjoki on oikea Alvar Aalto mekka. Siellä on kuuden Aallon suunnitteleman rakennuksen keskittymä. Rakennusten lisäksi Alvar Aalto on suunnitellut myös ulkovalaistukset, muurit, pihojen pintamateriaalit ja istutukset. Niinpä duudsonpeuhaamisen jälkeen lähdimmekin katsomaan Aallon rakennukset.

Ensimmäisenä Seinäjoelle nousi 1960 Alvar Aallon suunnittelema kirkko Lakeuden risti. Se edusti uuttaa kirkkorakentamista.

Lakeuden ristin 65 metrinen kellotorni

Lakeuden ristin 1200 paikkainen kirkko. Ulkoapäin se on pelkistetty laatikko.

Olisi pitänyt ehtiä sisälle, koska valo tulee ilmeisesti upeasti ikkunoista sisään!

Minusta hienointa oli kirkon valaisimet, joita pystyin kurkkimaan lasioven lävitse. Muuten tuo laatikko ja torni eivät ole makuuni. Kirkon vieressä on myöskin Aallon suunnittelema seurakuntakeskus.

Kirkon sisäkuva, kuvaaja Minna Kivelä, lainattu https://tarinasoitin.fi/seinajoenaalto

Kirkkohässäkän jälkeen jatkoimme 1962 valmistuneelle Kaupungintalolle. Pääsin vieroksumani uimahallikaakelitalon äärelle. Tumansininen väri mielyttää minua sekä talon jyrkät linjat.

 Sitä en ymmärrä, että miten kaikissa kuvissani tuo Lakeuden ristin kellotapuli on kuin Pisan torni

Sininen kaakelitalo on siis Kaupungintalo

Kävin vielä vilkaisemassa kirjaston ja valtionvirastotalon ja päädyin sitten viimeisimmän rakennuksen eli Kaupungin teatterin luokse. Se valmistui Aallon kuoleman jälkeen hänen toisen vaimonsa Elissa Aallon ohjauksessa. Rakennus ei ole makuuni.

Seinäjoen kaupungin teatteri

Näiden rakennusten ja Ateneumin näyttelyn myötä tulin samalla perehtyneeksi kivasti Alvar Aaltoon. Ainakin annoin hänelle mahdollisuuden ja joudun toteamaan, että Aallon modernismi ei vetoa minuun.

Joku rakennus Seinäjoellakin loksautti suuni auki ihastuksesta. Minusta Seinäjoelta löytyy Suomen hienoin moderni rakennus eli Seinäjoen pääkirjasto Apila.

Ylhäältä päin kirjasto muistuttaa kolmilehtistä apilaa, eli siitä nimi. Jokainen apilanlehti on erilainen. Yksi on vinokattoinen korkea tila, jonka seinä on ikkunaa. Mitä ikkunasta heijastuukaan kauniina kesäpäivänä? Tietenkin Aallon suunnittelemia rakennuksia kuin kubistisena maalauksena. Ihan huikea!

Aika huikea heijastus, vai mitä?

Toinen apilanlehti

Näkymä kirjastoon sisään

Kuvien perusteella Seinäjoen kirjaston sisustus on aivan yhtä huikea kuin sen ulkomuoto. Sen mitä ikkunoista näin, niin kyseessä on ehdottomasti Suomen upein kirjasto. Minua jäi ehdottomasti polttelemaan vierailu siellä. Kuvia kirjastosta Apila.

Oletko sinä Aalto-fani? Onko kotonasi Aallon suunnittelemia huonekaluja?

PS. Pikkasen olen kateellinen, että tuo ihmeellisen upea kirjasto ei sijaitse maamme pääkaupungissa