"Itse lähden tavoittelemaan arkea, johon mahtuu säännöllisesti hetkiä itselleni. Hetki voi vaikka olla termoskahvit luontopolulla, viiden ruokalajin illallinen, hyvä elokuva, uusi kahvila, treffit miehen kanssa, ystävien kokoontuminen tai se ensimmäinen hiuslakka, joka pitää lupauksensa. Hetki on minulle itselleni, aikuisen naisen makuun."
Hetkessä-projektini alkaa kesäloman jälkeen ja kestää seuraavaan kesälomaan. Takana on nyt kaksi kautta Hetkiä. Ensimmäisenä vuotena opin uutta itsestäni, siitä mikä oikeasti ilahduttaa, rentouttaa ja lisää voimavarojani. Ensimmäisen vuoden raportin voit lukea *täältä*.
Entäs sitten toinen vuosi? Toisena vuotena huomasin sen, että Hetkien suunnittelusta alkoi tulla jo rutiinia. Huomasin katselevani, että onpas täysi kalenteri ja suunnittelevani sitten oleiluviikonloppua lepoa ja ulkoilua varten ja vastaavasti möllöttämisen vastapainoksi pieniä kivoja juttuja henkistä lautautumista ja piristystä varten. Ensimmäisen vuoden opit siitä, mikä on minulle Hetki vain vahvistuivat. Opin jälleen paljon siitä, kuinka energisoiva vaikutus ulkoilulla on minuun. Lisäksi löysin itselleni sopivan liikuntamuodon, joka on keski-ikäisittäin vesijuoksu. Uskokaa pois, siihenkin voi saada niin paljon tehoja, että pulssi on hurjissa lukemissa tai reidet huutavat hoosiannaa ;)
Tällä toisella Hetkikaudella toteutin suuren matkaunelmani. Opin siitäkin paljon. Kenelläkään ei tullutkaan paha mieli siitä, että he eivät osallistuneet haaveeseeni. Lapset kohauttelivat vaan olkapäitään "äiti kävi jossain kaukana kivikasalla ja snorklaalamassa" ja Hra Kepponen iloitsi puolestani, kun pystyin toteuttamaan haaveeni ja tilasi itselleen oman haaveensa eli virtuaalilasit tykötarpeineen. Matkahaaveeni toteutuminen ei menettänyt hohtoaan siitä, että perheeni ei ollut mukanani. Olin etuoikeutetussa asemassa, koska mukanani oli ystäväni jakamassa ja toteuttamassa samaa omaa haavettaan. Suuren haaveen toteutuminen näytti myös konkreettisesti sen, että suuret jutut eivät vie arvoa pieniltä jutuilta. Lenkki kauniissa syyssäässä tuntuu siinä hetkessä juuri parhaimmalta, vaikka olisin kokenut jotain "isompaa". Maauimalareissu voi olla ihan yhtä täydellinen sillä hetkellä kuin upein korallihiekkaranta oli aikoinaan. Luulen, että tämä on tuhtia keski-ikäistymistä. Kokemuksia ei tarvitse arvottaa skaalalle vaan ainoastaan siihen hetkeen, kun sitä kokee. Tiedättekö tunteen?
Mukaviin asioihin on helppo kehittää rutiinia. Siksi haluan laajentaa projektiani siihen, että lähden kehittämään rutiinia myös hankalampiin asioihin. Olen luonteeltani rutiinien vastustaja henkilökohtaisessa elämässäni. Olen sellainen boheemi huithapeli taivaanrannanmaalari, joka nauttii henkisessä riippukeinussa loikoilusta. Työelämässä olen erilainen ja pyrin noudattamaan rutiineja ja näen niiden hyödyllisyyden joka päivä. Lisää rutiineja henkilökohtaiseen elämääni todennäköisesti helpottaisi elämääni ja antaisi enemmän aikaa ja voimia keskittyä tärkeämpiin asioihin. Tätä alan työstämään tänä syksynä. Mutta saavutetusta Hetket-rutiinista aion pitää kiinni tiukasti! Olen päättänyt, että uusi kausi starttaa pienemmällä budjetilla. Sinänsä tilanne on minusta aivan oivallinen, kun pitää vähän jarrutella itsensä huvittamista. Olen elänyt syksyjä, jolloin en saanut edes kerran kuukaudessa järjestettyä jotain kivaa itselleni.
Lopuksi vielä pieni kooste Hetkistä ja niihin liittyvistä oivalluksista.
Ulkoilu
Minulle yksi parhaiten akkuja lataavista asioista on luonnossa liikkuminen. Kaupunkilaisittain se tarkoittaa pururataa tai sen välitöntä läheisyyttä tai rannoilla kiertelyä. Vaikka tiedän, kuinka hyvää ulkoilu tekee minulle, silti kiusaus jäädä sohvalle voittaa liian usein. Siitä pitäisi päästä eroon. Happi ja maisemat ovat parasta!
Itä-helsinkiläinen sielunmaisema on tämä - ei suinkaan Kontulan metroasema ;)
Viime syksy oli niin upea, se oli valoisa, lämmin ja vähäsateinen
Niihin vähäisiin sateisiin liittyi usein sateenkaari, kerran jopa tuplana
Lisää itä-helsinkiläistä sielunmaisemaa
Talviulkoilussa tapahtui sellainen miellyttävä juttu, että pojat laskettelevat nykyisin Suomen nyppylöistä kaikki sujuvasti alas ja kuopusta ei saa mitenkään karistettua kannoiltaan. Keskimmäinen puolestaan hiihtää kanssani samaa vauhtia. Eli hetkiä voi viettää omien poikien kanssa talviurheilun parissa.
Näkymä Vuokatissa
Kädentaitokurssit
Rakastan kädentaitojuttuja, mutta minulla on aikaa siihen todella vähän. Motivoiva ja helppo tapa palata harrastukseen tai oppia uutta on lyhytkurssit. Muutaman tunnin voi aina irrottaa kalenterista, vaikka kalenteri ei sallisikaan joka viikkoista harrastusvuoroa. Vuoden aikana kävin mehiläisvahamaalauskurssin ja leimailuun liittyvällä kurssilla. Muistan kuinka leimaluun raahaudun pimeänä, talvisena perjantai-iltana todella väsyneenä. Kurssin jälkeen oli niin energinen olo. Pitää muistaa etsiä lyhytkurssi tai edes sopia kavereiden kanssa askartelutreffit!
Silitysraudalla ja mehiläisvahaväreillä maalausta
Leimailutekniikoita, oikealla olevassa työssä on käytetty jauheena olevia värejä bistereitä
Ruoka
Hyvä ruoka hyvässä seurassa on yksi elämän suurimpia nautintoja :) Suurimmat elämykset usein liittyvät ravintolaruokaan, mutta yllättävän usein hyvä kotona valmistettu ateria, jonka jakaa vieraiden kanssa saa samanlaisia elämyksiä ja muistoja aikaiseksi. Olisi kiva kutsua taas ruokavieraita. Kukakohan vaan siivoaisi ensin?
Ruokavieraiden jäljeltä jääneet tähteet maistuivat loistavasti uuniperunoiden kaverina
Ravintola Pastor, Hra Kepposen kanssa
Kulttuuri
Minä nautin niin paljon baletista, teatterista ja oopperasta, että tunnen siirtyväni suorastaan toiseen maailmaan. Opin sen, että siellä kannattaa käydä vaikka yksinkin. Joskus on vaan niin helppo mennä itsekseen ja tietysti tilaan itsellenikin väliajalle kahvit pöytään :) Kävin vuoden aikana kahdesti itsekseni baletissa sekä Lontoossa musikaalissa ja nautin jokaisesta täysillä. Yksin tehtyjen reissujen lisäksi teatterissa ystäväni kanssa ja musikaalissa Hra Kepposen kanssa. Ehdottomasti pitää varata vähintää yksi teatteri syksyyn. Taidenäyttelyistä taas opin, että ne ovat parhaimmillaan taiteesta kiinnostuneen ystävän kanssa.
Ostin toiselle Hetkessä-kaudelle Museo-kortin ja suunnittelin sille varsin aktiivista käyttöä. Valitettavasti se jäi suunnittelun asteelle. Sen verran tuli kortille käyttöä, että saman verran olisi mennyt rahaa ilmankin korttia. Hankin kuitenkin uuden kortin, koska ystäväni on luvannut ulkoiluttaa Museo-korttiaan kanssani.
Hvitträsk
Matkalla Oopperatalolle katsomaan ihanaa Kaunotar ja Hirviö balettia
Bend it like Beckham musikaali tuli tarpeeseen epäonnisessa Lontoon-reissussa
Kiasma, Tottelemattomuuskoulu
Ne pienet jutut
Pienet jutut tuntuvat liittyvän kummasti syömiseen. Ei ihme, että vyötärön ympärys on mitä on :( Kahvi ulkona tai jossain kivassa kahvilassa. Lounas jossain uudessa paikassa tai lounaaksi sushia mahan täydeltä. Ystävien kanssa tulee harvoin vain notkuttua kaupungilla vaikka viinilasillisen ääressä. Sen kerran kun sen toteuttaa, niin se suloinen joutilaisuus yhdistettynä ihmisten tarkkailluun on hurmaava kombinaatio.
Arjen luksusta parhaimmillaan: aamukahvit vesijuoksun jälkeen maauimalassa
Lasillisella Löylyssä
Pieniin juttuihin luokittelin myös suuria juttuja, jotka ovat ilmaisia. Joka vuosi tavoitteenani on käydä useammissa ilmaistapahtumissa. Tämän kauden ainoiksi taisi jäädä tammikuun lempparijuttuni eli Lux Helsinki. Kesän ykköstapahtumia on ehdottomasti Turun keskiaikaiset markkinat. Tänä kesänä vierailimme siellä ystäväperheen kanssa.
Lux Helsinki
Ystäväni poika ratsastaa kunniakierrosta seppele päässän turnajaisvoiton ansiosta
Matkailu
Matkailu antaa minulle suuria elämyksiä. Haluaisin anehtia niitä aina vaan lisää. Reaalitetit tulevat tietysti vastaan loman, rahan ja muun perheen kiinnostuksen kohteiden osalta. Edelleen myös mietityttää lentämisen ilmastovaikutukset. Silti mitään ei ole niin ihana odottaa kuin matkaa ;)
Machu Picchu
Perulainen sielunmaisemani
Galapagos
Tortuga Bay, Galapagos
Perhematkailu on myös muuttanut muotoaan siten, että se tarjoaa minulle enemmän. Kuopuksen kanssa kahdestaan matkatessa pääsin snorklaamaan sekä kiertämään Maltan nähtävyydet (vähän vaati painostusta ja sumplimista). Perheloma Balttiassa sisälsi myös sellaisia juttuja, joita minä halusin eikä menty enää pelkästään lasten ehdoilla. Pojat alkavat olla niin isoja, että muutamat aikuisten jutut sujahtavat matkaohjelmaan hyvin ja parhaimmillaan pojat tykkäävät niistä aivan yhtä paljon kuin aikuiset.
Maltalla snorklaamassa
Mdina, Malta
Pitkästä aikaa kävin Tallinnassa. Tallinna menee jokavuotiselle Hetkellä-listalle
Kirkkoja ja luostareita ihailimme ystäväni kanssa Kiovassa
Kesälomareissulla Kuurinkynnäällä
Sitten pieni statistiikka
Hetkessä 2 postauksia: 37 kpl. Tämä tarkoittaisi noin kolme hetkeä per kuukausi. Eli melkein joka viikko, olen järjestänyt elämääni Hetken. Nyt varmaan ymmärrätte, että ajatus Hetkien jarruttelusta, on herännyt.
Hetkessä 2 -postauksissa käsiteltiin
ruokaa/ravintolaa 15kpl
luontoa/ulkoilua 15kpl
matkailua 13kpl
kulttuuria 7 kpl
museoita 7kpl
liikuntaa 7kpl
kahviloita 6 kpl
Yksi Hetkessä postaus on voinut kuulua useampaan kategoriaan kuten vaikka matkailu+luonto+ravintola. Mutta kyllähän tuo lista kertoo siitä, mikä minua kiinnostaa :)
Joudun taas toteamaan, että kun tarttuu Hetkeen, niin keski-ikäisen naisen elämä on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja antoisaa.
Tämä kuva edustakoon koko kautta. Se kertoo minulle, että tässä iässä ja tällä huoltotaakalla on mahdollista toteuttaa niitä aivan omia unelmia.
Mielenkiintoinen yhteenveto :). Tuollaiset Hetkessä-hetket olisi poikaa varmaan monelle perheen äidille, mutta miksi niitä tuleekin toteutettua aivan liian harvoin. Olen alkanut haaveilemaan ihan omasta matkasta, mutta vielä ajatuksissa jarruttaa perheen jättäminen pois matkasta. Nautin niin paljon perheen yhteisistä matkoista, mutta jotenkin se ihan oma reissu kutkuttaa kummasti.
VastaaPoistaTähän syksyyn voisinkin tsekata teatteritarjonnan. En edes muista, milloin viimeksi olen käynyt teatterissa.
Aikaisemmin minusta tuntui, että elin vain kesäisin ellen peräti vain kesälomalla. Tuntui, että muun ajan kaikki arki-illat menevät lasten kuskaukseen ja kotitöihin tai television ääressä ja viikonloput arjesta toipumiseen. Sitten käynnistin itselleni syksyn piristysprojektin. Ensin ajattelin shoppailla jotain kivaa, mutta ensimmäisellä kaudella opin, että minun juttuni ei ole shoppaus eikä hoidotkaan. Sitten onkin herännyt into suunnitella kävelyretkiä uusiin paikkoihin ja käydä teatterissa, näyttelyissä ja museoissa.
PoistaYksin matkailussa on oma kynnyksensä ja toiset ovat luonteeltaan sellaisia, että kaipaavat seuraa ja juttukaveria. Minä olen työn takia kulkenut niin paljon itsekseni, että sen suhteen ei ole varsinaista kynnystä. Tykkään hirveästi touhuta koko perheen kanssa ja myös matkailla. Mutta tykkään myös sellaisista kaupunkireissuista, että aamulla pistetään lenkkarin jalkaan ja ollaaan koko päivä liikkeellä. Vasta illallisen jälkeen tullaan takaisin hotelliin ja kaadutaan suoraan sänkyyn. Tuo ei vastaa lasten käsitystä kivasta lomasta, vaikka nyt PokemonGo huuman myötä tuonkin ehkä pystyisi heille myymään ;)
Sulla on kyllä kadehdittavan paljon kertynyt noita hetkiä laidasta laitaan:)
VastaaPoistaMinulle on muodostunut hyvä rutiini itseni huvittamisesta :) Sitä kyllä auttaa se, että olen löytänyt kaksikin kaveria matkailuun, kolmannen uimiseen, neljännen museokortin ulkoilutukseen ja miehen kanssa voimme ulkoilla ja jopa joskus käydä syömässäkin ihan kahdestaan :)
PoistaEikö se Muumimammakin sanonut että hauskaa on sillä, joka sitä itse itselleen järjestää.
VastaaPoistaHyvä sinä, jatka samaan malliin!
Hyvin on Muumimamma sanonut :)
PoistaIhania hetkiä ympäri maailmaa! Varmasti ikimuistoisia. Olen kyllä siinä suhteessa samanlainen että matkailu ja erilaiset kulttuurimenot ovat ihan parasta. Täytyykin lähteä joku päivä vaikka yksikseen taidemuseokierrokselle kotikaupunkiin!
VastaaPoistaPaljon ikimuistoisia Hetkiä on tosiaan taas elämään tullut ja lisää on kalenteriiniin jo lukkoonlyötynä :) Kannattaa mennä taidemuseokierrokselle tosiaan vaikka yksinkin. Jos ehdit enemmän käymään museoissa, kannattaa tsekata museokortti. Se käy nykyisin todella moneen museoon ja tarjoaa mahdollisuuden nauttia vaikka rajattomasti niiden tarjonnoasta.
PoistaHyviä hetkiä, totisesti!
VastaaPoistapitikö sulla olla gaggui-/käsityöläismuseohetki Turussa?
On kyllä ollut hyviä Hetkiä! Olen ehkä oppinut samalla myös nauttimaan niistä pienemmistäkin jutuista täysillä. Uimakaverin kanssa olemme monta kertaa huokailleet, kuinka onnekkaita olemme kun voimme käydä ennen töitä Leppävaaran maauimalassa :) Ehkä 25v sitten en olisi mielessäni kiittänyt hartaasti espoolaista kunnallispolitiikkaa ;)
PoistaMonta tosi kivan kuuloista hetkeä! :) Eniten minua itseäni kutkuttaa nuo sinun matkasi - tekisi mieli itsekin, mutta toistaiseksi budjetti hieman haraa vastaan...
VastaaPoistaEhdottomasti pitäisi itsekin järjestää enemmän mieluisia hetkiä. Käyn kyllä kerran-pari viikossa jumpassa tai lenkillä, mutta jotain muutakin kaipaisi. Sellaista mieltä virkistävää minä-aikaa, jolloin päämääränä olisi vain kokea mielihyvää ja iloa :)
Jos matkailu kiinnostaa ja budjetti haraa vastaan, kannattaa tutustua matkailublogeihin. Niistä löytyy monia bloggaajia, jotka tekevät edullisia budjettimatkoja. Tosin niissä pitää yleensä olla ajoissa liikkeellä tekemässä varauksia, hyödyntää tarjoukset ja tehdä koko suunnittelu itse. Niin ja aikalailla liikkumavaraa pitää olla myös lomien suhteen. Aika halvallakin pääsee reissuun, mutta suunnittelua se vaatii. Usein hotellimajoitus pitää vaihtaa airbnb:hen tai huoneistoihin.
PoistaMinulla ei juuri harrastusaikaa mahdu viikkoon, kun roolini on pääasiallisesti kuljettaa muita. Siihen pitäisi hakea jotain kompromissia.
Olet kyllä onnistunut hienosti yhdistämään perhe-elämän ja omiin Hetkiin panostamisen. :)
VastaaPoistaSe on vaatinut harjoittelua ja poikien kasvamista. Kompromisseja se vaatii vieläkin ja kaikkea ei voi saada. Minun kohdallani se on tarkoittanut sitä, että arki-iltaisin en ole toistaiseksi pystynyt pitämään säännöllistä harrastusvuoroa. Senkin aika varmaan koittaa vielä.
PoistaMielellään tämäkin mummeli tarttuisi noihin Hetkiin matkustelun muodossa. Työttömänä vaan mahdotonta.
VastaaPoistaMatkailu harmillisesti vaatii rahaa. Tosin nuoret budjettimatkailijat ovat osoittaneet, että jos on joustoa vapaan suhteen ja kärsivällisyyttä kytätä tarjouksia, voi reissuun päästä hyvinkin pienellä budjetilla. Lähelle Helsinkiä asuville Tallinna on lähellä ja edullisesti saavutettavissa. Toukokuussa maksoin omasta risteilystäni tarjouksessa 12€.
PoistaIhana postaus upeine kuvineen! Peukutan täysillä noita hetkiäsi. Minäkin saan virtaa kokemuksista. Ja ulkoilu - sehän on elinehto! Olen huomannut, että omien hetkien tarve vähän kasvaa syödessä. Kun pääsee vauhtiin ja huomaa kaiken elämän arkiympyröiden ulkopuolella. Ihanaa, että hetkiä järjestyy. Se on koko perheen onneksi!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMinä olen myöskin täysin kokemusihminen. Nautin niistä paljon, sekä pienistä että isoista jutuista. Tavarat ja shoppailu taas ei ole yhtään minun juttuni.
Minusta se on perheen etu, että vanhemmat pääset toteuttamaan itselleen tärkeitä juttuja. Vaikka lapset ovat ne tärkeimmät, ei kaiken tarvitse aina joka sekunti pyöriä heidän ympärillään.
Hienoja hetkiä. Ja se, että niitä voi järjestää. Mä ajattelen, että kolme kertaa kuussa on jo paljon, ajatellen että lisäksi on niitä asioita, joita teet perheen kanssa. Koska onhan nekin tietynlaisia hetkiä ja sitä kivaa. Tietysti, osaan katsoa asiaa vain omasta näkökulmasta ja tilanteesta. Mutta varmasti hyvin moni muukin olisi onnellinen The Hetkistä. On hienoa, että järjestät tällaisia itsellesi, antaa voimaa perhearkeen ja työhön.
VastaaPoistaMinäkin ajattelin ensin, että kolme kertaa viikossa on paljon. Sitten ajattelin asiaa siltä kannalta, että eikö oikeastaan olisi kohtuullista, että jokaiseen päivään kuuluisi Hetki? Mahdollisuus tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa ja mistä nauttii. Silloin toki Hetken pitäisi olla pienimuotoisempaa kuin nykyiset Hetkeni, mutta niitä pitäisi olla vielä enemmän. Nykyinen elämäntilanne ei hirveästi jousta säännölliseen omaan aikaan tai se on niin pirstaleisena, että en ole oppinut hyödyntämään sitä mihinkään muuhun kuin nettisurffailuun. Toistaiseksi tämä isommat Hetket ovat olleet se toimiva ratkaisu.
PoistaIhan mahtava postaus, elämä koostuu haaveista ja niiden toteutumisesta ja niin monista pienistä sekä arkisista hetkistä, mutta myös niistä juhlahetkistä. :) Kivaa viikonloppua <3
VastaaPoistaKiitos Tiia ja hyvin kirjoitettu! Pääsen vastaamaan niin myöhään, että takaisin päin toivotan mukavaa alkanutta viikkoa!
PoistaIhana postaus ja ihania hetkiä. Nyt tuli itsellekin sellainen olo, että pitäisi varata viikoittain itselle hetki. Hetki oman itsensä kanssa. Tuntuu, että hulinaa on välillä liikaakin ja juuri sitä rauhoittumista kaipaisi.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMinä huomasin varsin nopeasti, kuinka lataava vaikutus sillä on, että voi tehdä jotain itselleen mieluista ihan omaan tahtiin ja omassa rauhassa. Kun sen merkkaa kalenteriin, niin on vielä aina jotain mieluista odotettavaa :) Minulla on luontopolkukahvitkin kalenterissa ja odotan niitäkin kovasti :D
Hyvä postaus...kivoja juttuja.
VastaaPoistaKiitos Satu :)
PoistaIhana se teidän koiranpentu. Voi kun olisi mahdollista laittaa kalenteriin, että ala suunnittelemaan koiran hankintaa. Allergisoitumisriskin takia en ole uskaltanut niin isoa päätöstä ainakaan vielä tehdä.
Kiva koontipostaus hetkistäsi. Minä olen jo nyt kalenteroinut tälle syksylle joukon sellaisia asioita, joiden ajattelen tuovan hyvää mieltä. Metsässä lenkkeily on oikeastaan sellainen, josta se hyvä mieli ja freesi olo tulee joka kerta. Mutta välillä on kiva käydä myös teatterissa, musikaaleissa, leffoissa ja taidenäyttelyissä. Ja minä tykkään tosi paljon myös erilaisista hemmotteluhoidoista.
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa!
Kiitos :)
PoistaMinulla on myös kalenterointi menossa ja joku kiva teatteriesitys pitäisi löytää.
Minulle luonnossa liikkuminen on The Juttu. Saan siitä niin paljon energiaa. Jokaisen on löydettävä ne itselleen sopivat jutut. Minä kokeilin hemmotteluhoitoja ja ne ei vaan ole minun juttuni. En oikein osaa rentoutua niissä ja pahimmillaan pitkästyn :) Tosin hemmotteluhoitobudjettini menee nykyisin fysioterapeutille, joka pitää minut liikuntakykyisenä. Kokeilemallahan se löytyy, että mikä toimii. Ehkä joku kerta löytyy minullekin sopiva hoito.
Mukavaa alkanutta viikkoa!