Sivut

4. heinäkuuta 2016

Ajoin polkupyörällä trapetsilla

Takana on tapahtumien täyteinen ja ihana viikonloppu ja viikon ensimmäinen työpäiväkin. Viime viikolla keskimmäinen ja kuopus kävivät arkipäivisin Heurekan tiedeleiriä. He viihtyivät hyvin leirillä, mutta kesän parhaimman leirin tittelin kuittasi kuitenkin HopLop. Viimeisen leiripäivän päätteeksi leiriläiset esittelevät leirillä oppimiaan, kokemiaan ja tekemiään asioita. Päätösjuhlan kiersimme vielä yhdessä Heurekaa.

Heurekan "Otatko riskin"-näyttely oli minusta erinomainen. Pelasimme urakalla "vuorikiipeilypeliä" ja vertailimme sitä erilaisiin uhkapeleihin. Kävimme kokeilemassa, että uskallammeko pelata pienellä sähköiskulla rulettia. Suurten lukujen lain havainnollistaminen oli hyvä ja hauska. Toki kävimme kokeilemassa talviurheilulajeja "Suksi Heurekaan!"-näyttelyssä. Tsekkasimme perusnäyttelyn suosikkimme uudestaan ja tietysti katselimme rottakoripalloa.

Minulle Heurekan ehdoton helmi oli mahdollisuus ajaa trapetsilla polkupyörällä. Tunnen oloni korkeissa paikoissa vähintäänkin epämukavaksi ja usein haluan korkeista paikoista nopeasti pois. Ensin piti fillarin selkään laittaa Hra Kepponen antamaan mallia ja näyttämään, että se on mahdollista. Meinasin jättää ajamatta, mutta ajoin sittenkin. Olen ylpeä suorituksestani. Siitäkin huolimatta, vaikka fillari on vastapainosta johtuen kai lähes kaatumaton, minusta tuntuu aivan uskomattomalta, että ajoin pyörällä trapetsilla!

Pojille on riittänyt miettimistä todennäköisyyksissä ja minulle myös tässä vastapainoasiassa. Suosittelemme jälleen Heurekaa!

Lisää Heurekakuvia on viime vuodelta: http://pikkukepponen.blogspot.fi/2015/07/heureka.html


Huikeaa - ajan pyörällä trapetsilla!
Kuva on sen verran epätarkka, että en pystynyt päättelemään, 
että hymyilenkö vai onko tuo jonkinlainen pakokauhuilmeeni ;)

Flying Kepposet toivottavat mukavaa alkanutta viikkoa!

20 kommenttia:

  1. Hyvä sinä! Ja vielä yhdellä kädellä! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä en todellakaan ymmärrä, että miten olen irroittanut käden ohjaustangosta :D :D

      Poista
  2. Hyvä sinä! Me kävimme viimeksi Heurekassa hiihtolomalla ja taas vierähti paikassa koko päivä. Itse en ole koskaan uskaltautunut tuohon polkupyöräajeluun. Mutta siitä olen edelleenkin ylpeä, että viime viikon Viron reissullamme uskaltauduin vesipuistossa sellaisiin hurjiin vesiliukumäkiin, jollaisiin en koskaan aikaisemmin ole uskaltanut mennä. Vieläkin tunnen samaa voittajafiilistä kuin siellä kylpylässä tunsin.

    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut hurjien vesiliukumäkien valloittamisesta!
      Minä olen huono menemään huvipuistolaitteisiin, mutta vesiliukumäet yleensä käyn kaikki. Nykyisin vähän hommaa jarruttaa se, että näköni on mennyt niin huonoksi, että vesipuistossa pitää olla rillit päässä ja sitten pelkään, että ne putoavat päästä :)

      Poista
  3. Tyylikäs taidonnäyte! :-D

    Minäkin olen ajanut tuolla trapetsilla! Nyt olen odotellut vieraita saapuvaksi, jotta pääsisin heidän kanssaan ajelemaan trapetsilla uudelleen. ;-) Täytyykin lukea tuo aiempi Heureka-juttusi, jos sieltä löytyisi jotain vinkkejä vierailua varten. Kiitos että linkkasit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ymmärrä, että miten minulla oli käsi irti ohjaustangostakin :)
      Olettehan käyneet katsomassa Planetariossa leffoja? Ne ovat hyviä.

      Veikkasin meidän perheen uudeksi suosikiksi ampumahiihtoa, mutta ainoastaan Hra Kepponen sai osumia ja muilla hyytyi innostus viiteen hutiin :)

      Poista
  4. WAU, mä en ehkä olisi uskaltanut!!?
    Kyllä sä musta selkeesti hymyilet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä menin itseluottamusta puhkuen torniin, että nytpäs äiti ajaa trapetsilla :D Nousin pyörän selästä hiukan järkyttyneenä "tämä ei voi pysyä pystyssä" ja ensimmäisen ajovuoron sai Hra Kepponen.

      Poista
  5. Meilläkin Heureka on ollut kolmoselle menevän pojan suuri suosikki viimeiset pari vuotta. Meillä vaan menee autottomina matkoissa yllättävän kauan Helsingistä Heurekaan ;)

    Mä en ole tuohon pyörään vielä uskaltanut, lapsellakaan ei viimeksi pituus ihan riittänyt eli sitä odotellessa. Ehkä sitten tsempataan toisiamme!

    Vesiliukumäet on mun mielestä helpompia kuin kiipeilypuistojen radat, mutta niitä olen sentään (helpoimpia) jo uskaltanut yrittää, hurjempiin en ole pojan mukaan mennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ei satu asumaan pääradan varrella, niin Heurekaan menemiseen saa kulumaan paljon aikaa :( Meiltä Itä-Helsingistä ajaa sinne noin vartin, mutta julkisilla menoon tarvitsee kaksi bussia ja junan. Meillä onneksi vaari asuu aika lähellä Heurekaa ja hän pystyi noukkimaan päiväleiriläiset kotiinsa odottelemaan kyytiä. Pieni lenkki Heurekan kautta kasvatti työmatkan 41km per suunta.

      Meidän 3. lk menevällä pituus riitti ja hän on ajanut radan, mutta 2. lk menevälle pituus ei riittänyt ja hän ei halusikin mennä heti torniin kiivettyään takaisin alas. Minusta tuo trapetsikokemus oli aika vapauttava. Vaikka vähän pelkään korkeita paikkoja, niin uskalsin silti.

      Me emme ole vielä käyneet noissa kiipeilypuistoissa lainkaan. Meidän esikoinen pelkää minua selvästi enemmän korkeita paikkoja ja hän ei ole noista puistoista kiinnostunuta lainkaan. Jännä juttu, että 3m ponnahduslaudalta voi käydä hyppimässä, mutta mikä tahansa muu samalla korkeudella tuntuu pahalta. Pahoin pelkään, että minulta jäisi kiipeilyradat väliin. Sellaisesta zipline-liu'usta haaveilen, mutta varmasti tosipaikan tullen hannaisin aivan varmasti.

      Poista
  6. Vau hienoa, Heureka on kiva paikka! Olisikin kiva mennä sinne pitkästä aikaa. Pitäisikö ehdottaa miehelle että mennään sinne kohta 13v hääpäivän kunniaksi? Meillä oli nimittäin ekat treffit Heurekassa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heureka on minustakin kiva paikka. Minusta teidän pitäisi juhlistaa 13. hääpäivää trapetsipyöräilyllä Heurekassa :) Kenties yhteensä 13 ajoa?

      Poista
  7. Hui aikamoinen juttu! Tytöt ovat käyneet Heurekassa koulun kanssa, joten paikka on meiltä aikuisilta jäänyt väliin ja kuuluhan siellä käynti oikeasti jo yleissivistykseen. :) Tom Tits Tukholmassa oli tosi kiva paikka myöskin.

    Tuo trapetsipyöräily, rohkenisinkohan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heureka on kyllä aikuisellekin mielenkiintoinen paikka. Vaihtuvien näyttelyiden vuoksi siellä voi käydä vaikka vuosittain :) Teidän perhe varmasti tykkäisi katsoa, kun rotat pelaavat koripalloa. Voin haastaa sinut, käy kokeilemassa trapetsilla pyöräily ja yritä hymyillä samaan aikaan :)

      Poista
  8. Voih, nyt rupesi tekemään mieli Heurekaan! Meidän lapset eivät ole koskaan käyneet siellä. Ihan mahtavaa, että Heurekassa järjestetään kesäleirejäkin, tiedekeskuksessa riittää tekemistä ja oppimista pidemmäksi aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen Heurekaa perhereissun kohteeksi, aikaa kannattaa varata reilusti. Meillä ei taaskaan meinannut 4 tuntia riittää. Minusta Heureka toimii erinomaisesti ainakin alakoululaisille.

      Poista
  9. Ui ui, mää en kyllä pystyis. Pyörtyisin vaikka tietää ettei tosta lattiaan tipahtais :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkeat paikat eivät ole minunkaan juttu, mutta ajoinpas kuitenkin :)

      Poista
  10. Vau, hatunnosto tuosta trapetsijutusta! Minä olisin pyörtynyt kauhusta - sen verran kova on korkeanpaikankammo... Hyvä sinä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkeat paikat eivät ole minunkaan juttu, olen jopa joutunut tulemaan portaita hyppytornista takaisin alas, kun totesin että 3m olikin tooosi paljon korkeammalla kuin muistinkaan :) mutta trapetsilla ajaminen vielä meni.

      Poista