Miten meni viikko?

Aloitan siitä, että en osaa päättää, että olenko onnellinen vai kauhuissani siitä, että nyt on perjantai. Olen molempiä yhtäaikaa.

Fyysinen vireystilani on kuvan kaltainen:

Kuvattu 11/2013 Pilanerbergissa Etelä-Afrikassa

Olen ymmärtänyt, että virtahevot ovat ärhäköitä suuttumaan, joten mentaalitilammekin lähestyvät.

Viikko alkoi siten, että maanantaina keskimmäinen sairastui ja hän potee edelleenkin kotona. Järkyttävä yskä ja pahasti sahaava kuume. Lääkärin mukaan vain joku virustauti. Torstaina alkoi oireita tuntua minullakin, onneksi itselleni ei ole kuume noussut lähelle 40 kuten pojalla. Menee jännittäväksi, että ehtiikö tauti kiertää koko perheen ennen viikon päästä alkavaa lomaa. Nyt voinkin sitten lumiolosuhteitten lisäksi jännittää, että pääsemmekö matkaan lainkaan.

Työt eivät sairaana edisty toivottavaan tahtiin. Sain isoimman homman puristettua kommentointikierrokselle ennen sairastumistani. Yleensä kommentointikierroksen saldo jää laimeaksi. Tietenkin tällä kertaa kysymyksiä ja kommentteja on suorastaan tulvinut. Tietenkin, koska minulla ei käytännössä olisi aikaa lainkaan niiden käsittelyyn.

Työkiireistä johtuen unohdin ilmoittaa pojat seurakunnan päiväleirille. Se on ollut kesiemme pelastus jo kahtena vuotena. Tuttu ja pidetty paikka kävelymatkan päässä ja edullinen hinta. Tänä vuonna päiväleirille oli ollut yleisöryntäys ja leiri täyttyi kahdessa päivässä. Kyllä ottaa päähän.

Sain järjestettyä pojille kahdeksi viikoksi ohjelmaa kaupallisilta tarjoajilta. Se vaatii viikoksi auton lainaan, onneksi saadaan anopilta. Rahaa meni 990€. Olen tyrmistynyt! Vielä pitäisi ratkaista kaksi viikkoa 7v ja 9v osalta jotenkin tosi edullisesti. Muuten edessä on se, että pikkujätkät saavat pärjäillä päivät kahdestaan tai perheen yhteinen loma-aika typistyy kahteen viikkoon ja mökkeily Pirkanmaalla jää kokonaan väliin ja kotilomailustakin pitää suoriutua pääosin julkisilla.

Välillä on tällaisia viikkoja, joissa ei tapahdu mitään positiivista. Koko viikko pelkkää tarpomista. Nyt on parempi vähän huilia ja sunnuntaina alkaa tekemään suunnitelmia. Pitänee informoida pomoa siitä, mitä jää maaliskuussa hoitamatta ja ottaa sapiskat vastaan. Tsekata matkavakuutuksesta, että millä ehdoilla sieltä voi saada rahaa takaisin, jos sairaus estää matkustamisen. Sittenhän tulisi todellinen löhöloma ;) Jos onnistumme järjestämään kesäviikot siten, että vuorottelemme etäpäivien kanssa, niin poikien pitää pärjätä 2-3 päivää viikossa yksin niin eihän se tee kuin 4-6 päivää. Kyllä sen verran voi kesälomasta viettää leikkipuistossa, jossa toivottavasti saa ilmaisen keittoaterian tai Netflixin, mikropizzan ja jäätelön äärellä.

Ensi viikolla siis uuteen nousuun. Ihana auringonpaiste ulkona vahvistaa fiilistäni. Nyt aion käyttää viikonlopun töiden tekemisen sijasta suurimmaksi osaksi johonkin hauskaan ja fiilistä nostavaa. Tehkää tekin niin!

Aion aloittaa viikonloppuni matkimalla meidän Noppaa.

Aion teeskennellä kuuroa ja keskittyä hengittelyyn ;)