Edellisestä kielivalintaepisodista emme ole vieläkään toipuneet ;) Esikoiselle kävi niin, että alakoulussamme alkoi A2-kielenä ainoastaan ruotsi. Poika oli valinnut saksan. Pienellä painostuksella saimme kielellisesti lahjakkaan pojan valitsemaan ruotsin. Olisihan se nyt ollut harmi, jos A2-kieli olisi jäänyt kokonaan pois. Valitettavasti tuosta pakko-ruotsista on saanut kuulla vanhempien lisäksi myös ruotsin opettaja...
Tämän jälkeen peruskoulun oppimäärä ruotsin osalta sekä alakoulumme kielitarjonta ovat muuttuneet. Syksyn 2016 kolmasluokkalaisista eteenpäin koululaiset aloittavat ruotsin opiskelun viimeistään kuudennelta luokalta B1-kielenä, jos eivät ole sen opiskelua aloittaneet jo aikaisemmin A-kielenä. Tämä on minusta hyvin hämmentävää. Ruotsin opiskelun keventämisestä tai muuttamisesta kokonaan vapaaehtoiseksi on puhuttu todella paljon. Käytännössä ruotsin opetusta on lisätty. Minun peruskouluvuosina ruotsin opetus alkoi seitsemänneltä ja nyt se alkaakin jo kuudennelta. Mitenkäs tässä nyt näin kävi?
A1-kieli alkaa kolmannelta luokalta. Lähikoulumme tarjoaa A1-kieleksi käytännössä englannin. Toisen vaihtoehdon eli ruotsin toteutuminen on varsin epävarmaa, ensi lukuvuodelle ryhmä ei toteutunut. Vapaaehtoinen A2-kieli alkaa neljänneltä luokalta. Koulumme tarjoaa A1-ruotsin lukijoille valinnaisena A2-kielenä englannin. Lähiyläasteelle ei pääse jos, ei ole A1/A2-kielenä englantia. Muille A2-kielen vaihtoehtoina on saksa ja espanja, olettaen että ryhmät muodostuvat.
Sinänsä A1-englanti ja A2-ruotsi, kuten esikoisellamme on, muodostavat hyvän paketin. Silloin koululaisella on läpi peruskoulun kaksi pitkää kieltä. Ruotsin eduksi voidaan laskea helpot "kielikylpy" mahdollisuudet vähintään lehtien ja television välityksellä. Pääkaupunkiseudulla monella on kaksikielisiä ystäviä.
Meidän keskimmäisellämme tätä pitkä englanti+ruotsi vaihtoehtoa ei ole. Hänelle alkaa pakosti englanti kolmannelta ja pakotsi ruotsi kutoselta. Kysymys kuuluukin, että kannattaako valita A2-kieli? Jaksaako alakoululainen lukea kolmea kieltä? Entä yläasteikäinen?
Kun A2-kielen kerran valitsee, siitä tulee pakollinen. Se seuraa peruskoulun loppuun saakka. Ala-asteella viikkontunteja on 2, yläasteella ilmeisesti yhtenä lukuvuotena 2 viikkotuntia ja kahtena lukuvuotena 3 tuntia. Yläasteen valinnaisaineiden määrän A2-kieli leikkaa puoleen, eli 3 tuntiin. A2-kielen arvosana tulee yläasteen todistukseen ja pahimmilaan kehnohko menestys siinä voi estää pääsyn mieluiseen kouluun yläasteen jälkeen. Ehkä kannattaisi jättää A2-kieli valitsematta.
Minä uskon sloganit "Kielitaito on pääomaa" ja "Kielten opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin". Omalta kohdaltani olen huomannut, että kielitaito on hankittava koulu/opiskeluvuosina, aikuisena siihen on harvalla aikaa. Eli tätä taustaa vasten A2-kieli kannattaisi valita. Siirryn spekulaatiossani A2-kielen puolelle.
A-kielten oppimäärien tavoitteet ovat jo ala-asteen päätteeksi minusta aika kunnianhimoisia. Keskeneräisestä OPSista johtuen tarkkaa määritelmää en löytänyt, mutta allaoleva vastasi yleistä linjausta 6. luokan taidoista
Oppilas oppii
• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana
• kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Pelkonani tietenkin on, että kielten opetus tankkaa samoja latuja kuin omana kouluaikanani. Sanastoa tankataan, tunteja kuluu, mutta kielitaitoa ei kuitenkaan kehity siten, että puhetta pystyisi tuottamaan tai edes kunnolla ymmärtämään. Etenkin yläasteikäisellä harmittaa, että A2-tunnit ovat poissa valinnaisaineista. Mielestäni etenkin jokaisen pojan pitäisi valita kotitalous sekä kaikki taideaineet. Toisaalta jotain aivan mystistä on tapahtunut esikoisemme englannin opiskelussa. Vuodessa hän onoppinut ymmärtämään erittäin hyvin puhuttua kieltä. Englantia ei voi käyttää enää kotona salakielenä. Varsin usein poika pystyy tuottamaan englanniksi yksinkertaisia vastauksia. Itse osasin vuoden opiskelun jälkeen sanoa Spot is a dog. Ehkä nykypäivänä kieltenopetus johtaa oikeaan kielitaitoon.
Entäs sitten se hyötynäkökulma? A2-vaihtoehdot ovat saksa ja espanja. Saksa on toki Keski-Euroopan valtakieli ja maailman 11. puhutuin kieli. Lapseni ikäpolvessa kaikki saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset tulevat puhumaan hyvää englantia. Espanja on maailman toiseksi puhutuin kieli ja siitä on todellista hyötyä Etelä-Amerikassa ja toki myös USAn etelävaltioissa. Etelä-Amerikka on vaan hyvin kaukana meidän nykytodellisuudestamme ja Espanjassa saa tapaksensa tilattua ihan englanniksi. Eihän sitä ruotsiakaan voi erityisen hyödylliseksi kutsua, joten kannattaako lapsella opetuttaa vielä toinenkin hyödytön kieli? Vai pitäisikö sallia sekin aika käytettäväksi mieluisiin harrastuksiin tai pahimillaan pleikan takomiseen?
Monen mielestä oikea vastaus on se, että antaa lapsen itse päättää. Kuulostellaan lapsen motivaatiota. Katsellaan miten A1-kielen opinnot lähtevät sujumaan. Varmasti on perheitä, joissa lapset ovat kypsiä miettimään tällaisia asioita jo 9-vuotiaana. Toki opettajalta saa jotain tukea päätöksen tekoon. Meidän lapsiamme kategorisesti ei ole innostanut tähän mennessä mikään, mistä voi tulla yksikään ylimääräinen läksy. Vaikka siihen menisi vain 2*15min viikossa, niin ei nappaa. Tästä syytä minusta päätös kuuluu minulle vähintään yhtä paljon kuin koululaiselle.
Meillä on siis monta hyvää syytä valita A2-kieli ja vähintään monta yhtä hyvää syytä olla valitsematta. Millaisia kokemuksia teillä muilla on A2-kielestä ja kolmen kielen opiskelusta? Tässä on vajaa vuosi miettiä asiaa. Miten tämä tuntuukin niin vaikealta päätökseltä.
A2-kielen aloittaminen olisi meille lähes itsestään selvä valinta, ellei olisi pakkoruotsia. Liityn niiden joukkoon, jotka väittävät, että pakkoruotsi heikentää suomalaisten kielitaitoa. Se vähentää muiden pitkien kielten valintaa selvästi. Valitettavasti pakkoruotsitettu kansamme ei kuitenkaan osaa puhua ruotsia.
Minä ajattelen, että kieliasia pitää miettiä/keskustella yhdessä lapsen kanssa tilanteen mukaan. Meillä on 4. luokkalainen aloittanut tänä vuonna ruotsin, englanti alkoi 3. luokalla. Jatkoa katsotaan kun ajankohtaiseksi tulee....
VastaaPoistaParastahan se olisi, jos lapsi on riittävän kypsä miettimään ja pohtimaan kielivalintoja itse. Meillä ainakin esikoinen on niiin kouluvastainen, että mikään ei oikein kiinnosta. Toisaalta hänelle on koulunkäynti ollut toistaiseksi ihan älyttömän helppoa, joten katson hänen osaltaan velvollisuudekseni tehdä häntä koskevia päätöksiä ja potkia eteenpäin :) Meidän keskimmäinen on erilainen sekä ajatusmaailmaltaan että oppimisnopeudeltaan, joten ehkä hänen kanssaan valinnat menevät helpommin.
PoistaMinä olen itse lukenut 8. luokalta alkavan kielen ja jäin kyllä sen osalta ihan kielitaidottomaksi, sitä taustaa vasten suosisin näitä pitkiä kieliä.
Todettakoon, että ruotsin tuntimäärä peruskoulussa ei ole lisääntynyt. Uuden ops:n mukaan ruotsi alkaa kuudennella luokalla ja sitä on kaksi tuntia viikossa. Ne tunnit ovat yläkoulusta pois. Eli määrä ei lisääntynyt, vaan kolmannes yläkoulun ruotsista siirretään alakoulun puolelle. Vastedes ruotsin opettajien kirjo kutosella on vaihteleva kunnasta riipuen, kun luokanopettajatkin alkavat ruotsin opetuksen kukin tyylillään. Yläkoulussa aineenopettajat sitten jatkavat siitä.
VastaaPoistaKieli-ihmisenä en näe mitään ongelmaa siinä, että kahden kielen opiskelu aikaistuu vuodella. Onhan A2-kielikin aikaistettu vuodella, kuten myös A1-kieli. Sen sijaan jos kieliä ei opi helposti, voi olla hankalaa ja jättäisin A2-kielen väliin.
Minulla ei koskaan ollut pakkokieliä. Sen sijaan oli hitokseen pakkomatikkaa, pakkofysiikkaa, pakkokemiaa ja pakkohistoriaa. Kampakerramiset kaudet ei vaan jaksa sytyttää vieläkään!
Kiitos korjauksesta Satu. Minä yritin tsekata, että onko tuntimäärä kasvanut vai ei ja päädyin siis virheelliseen tulokseen, että se kasvaisi. Olet varmasti oikeassa siinä, että opettajien kirjo kasvaa 6. luokan ruotsin opetuksessa. Jos aikaistuksella tavoiteltiin sitä, että ruotsinkielen opetus alkaisi ennen murrosikää ja ennen kuin kieli on leimattu tyhmäksi, voi olla että etua ei kaikkialla saavutettakaan opetuksen tasosta johten. Kaupunkilaisena meillä on se etuus, että ala-asteesta alkaen kieliä opettavat vain aineenopettajat ei luokanopet.
PoistaMinusta kieliopetus voisi alkaa jo aikaisemminkin. Ensimmäinen vieras kieli voisi alkaa jo toiselta luokalta. Minulla on todella kielitaitoinen mies, mutta itse olen sellaista keskikastia kieltenopiskelussa. Koin kielten opiskelun lapsena ja nuorena työlääksi, koska olin enemmän matemaattisesti lahjakas ja hyvän muistini takia reaaliaineet olivat helppoja ja kielet olisivat olleet se ainoa peruskoulun juttu, johon olisi pitänyt panostaa enkä oikein osannut tehdä sitä. Lukiossa pitkä matematiikka ja fysiikka saivat tuntumaan kieltenopiskelunkin kevyemmältä :)
Minulla on ollut pakkokielenä ruotsi. Minulla oli koululaisena jo sen verran järkeä, että olisin halunnut opiskella kielen, josta olisi ollut selkeästi hyötyä. Olisin ehdottomasti valinnut venäjän. Mutta sitä ei ole ollut ikinä lähikoulussani tai edes minkään järkevän matkan päässä tarjolla. Suomenruotsalainen työkaverini laittoin lapsensa venäläiseen kouluun ruotsin taidon kustannuksella. Työkaverini on sitä kiitellyt, että näinä huonoinakin vuosina pojille on riittänyt kesätöitä erinomaisen venäjän taidon takia ja jopa työpaikkakin järjestyi välivuodeksi.
Teknisen alan ihmisenä minä olen taas aivan sitä mieltä, että matemaattisia aineita opetetaan aivan liian vähän. Matematiikan taso on selvästi laskenut omista kouluvuosistani, puhumattakaan fysiikasta tai kemiasta. Se, että kouluissa ei enää opeteta tietotekniikkaa on lähes katastrofaalista. Eniten siitä kärsivät tytöt, joiden tietotekniset taidot ovat olemattomat. Tämän päivän yhteiskunta on kyllä sellainen, että ilman niitä ei pärjää.
Riippuu kunnasta, kasvaako pakkoruotsin määrä vai ei. Esim. Espoossa määrä ei kasva, kun taas Helsingissä se lisääntyy peräti kolmanneksella. Perusteluna on, että yksi tunti viikossa yläasteella on liian vähän. Eli RKP onnistui lobbaamaan de facto lisäyksen pakkoruotsiin! Uusi kansalaisaloite kielivalikoiman laajentamiseksi ilman ruotsivelvoitetta alkaa 4.4.2016 kansalaisaloite.fi - palvelussa.Kannattaa osallistua siihen, jos haluaa panostaa A2-kieliin ilman ruotsivelvoitetta.
PoistaMielenkiintoista, että ruotsin opetuksen määrästä tulikin kuntakohtaista. Tämä siis selittää sen, että kuvittelin tulkinneeni niin, että B1-kielen määrä on yläasteella saman kuin aikaisemmin eli kokonaismäärä kasvaisi. Minä koen tämän epäreiluna.
PoistaRuotsin aikaistaminen aiheuttaa paitsi ruotsin määrän de facto lisääntymisen, myös sekamelskan opetuksen toteuttamisessa. Osassa kuntia ruotsia opettaa aineenopettaja, osassa luokanopettaja. Osassa kuntia opetus alkaa jo 5.luokalta, RKP:n johtamissa kunnissa 3.luokalta, koska RKP-kunnissa (Raseborg, Sipoo) A1-kielenä ei tarjota muuta kuin ruotsia. Englantia tarjotaan sitten A2-kielenä.
PoistaTavallinen kansa ei tunne lainkaan sitä härskiä poliittista vedätystä, jolla uusin tuntijako tehtiin. Uusi valtakunnallinen tuntijako vaatii, että ala-asteella on B1-ruotsia vähintään kaksi vuosiviikkotuntia ja yläasteella 4 vvt eli yhteensä entiset 6 vvt. Mutta osassa kuntia yläasteelle lisätään 1-2 vvt eli pakkoruotsin määrä kokonaisuudessaan lisääntyy. On aivan selvää, että A2-kieli on osassa kuntia entistäkin raskaampi taakka, kun ruotsin opetus muuttuu pakolliseksi jo ala-asteella ja sitä jopa lisätään yläasteella. Näin ollen A2-kielten valinta tulee vähenemään. Jos kolme kieltä osoittautuu liian raskaaksi, oppilaan on luovuttava A2-kielestä, koska ruotsin lukeminen on poliittinen päätös.
Kielivapautta kannattaisi alkaa toteuttaa siten, että KAHTA A-kieltä lukeva voi halutessaan jättää B1-ruotsin lukematta, koska KOLME kieltä on monelle liikaa. Tällaisen ehdotuksen teki mm. Elinkeinoelämän keskusliitto muutama vuosi sitten.
EU-tason tavoite on, että jokainen eu-kansalainen lukisi äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä (2002 Eurooppa-neuvoston kokous.
Maan hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen alueellisesta kielikokeilusta vielä tänä keväänä, mutta on epäselvää, onko sen lähtökohtana kahta A-kieltä lukevan vapauttaminen toisen kansalliskielen lukemisesta vai tehdäänkö B1-kielestä valinnainen.
Kokonaisuuden kannalta olisi varmaan parempi että esim. pitkää A1-englantia ja pitkää A2-venäjää lukeva ei olisi enää lainkaan velvollinen lukemaan B1-ruotsia. Tässä toteutuisi sekä lapsen herkkyyskauden huomioiminen että aidosti laajempi kielivaranto kansallisella tasolla- ilman kohtuutonta yksilökohtaista rasitusta.
Kiitos informaatiosta!
PoistaEi kuulosta läpinäkyvältä eikä tasa-arvoiselta päätöksen teolta. Tuntuu aika vaikealta hyväksyä, että helsinkiläislasten ruotsin oppimäärä on isompi kuin espoolaislasten.
Tuntematta tematiikkaa sen enempää, tutkisin asiaa vähän enemmän (en ihan kaikkea purematta nielisi). Vapaan kielivalinnan tulkinta voi olla virheellinen. Minusta on vaikea USKOA, että OPSin tuntimääriä voidaan kuntatasolla määritellä (mistä opetuksesta ne kaksi on otettu pois = kenen palkkapussista)... kielivalintoja kunta voi kyllä rajoittaa monellakin keinoin, mutta noita tuntimääriä... mielenkiintoista kyllä, jos asia on noin.
PoistaLäpinäkyvää päätöksen teko ei ainakaan ole. Varmaan toista tuntia käytin sen googlailuun, että miten lapseni osalla B1-ruotsin oppimäärän tuntimäärä tulee muuttumaan vai tuleeko muuttumaan lainkaan. Nyt googlailin lisää ja seuraavan löysin Helsingin osalta:
Poista**
Uudessa valtioneuvoston päättämässä tuntijaossa B1-kielen opetusta on varhennettu alkamaan jo kuudennelta luokalta ja sitä opiskellaan silloin kaksi vuosiviikkotuntia. B1-kieli on oppilaalle toinen kotimainen kieli (ruotsi), ellei hän ole aloittanut ruotsin opiskelua A-kielenä. Koska B1-kielen kokonaistuntimäärään ei ole tullut muutosta, tarkoittaa tämä sitä, että vuosiluokilla 7–9 opiskellaan B1-kieltä (ruotsia) yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia vähemmän kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahtena vuotena oppilaalla olisi vain yksi tunti B1-kielen opetusta viikossa. Kielen oppimisen kannalta tämä tuntimäärä on riittämätön. Jotta voidaan turvata jatkossa oppilaiden riittävä ruotsin kielen taito perusopetuksen päättyessä, kuntakohtaiseen tuntijakoon on esitetty lisäystä vuosiluokkien seitsemän ja kahdeksan B1-kielen (ruotsi) opetukseen yhden vuosiviikkotunnin verran.
Helsingissä koulukohtainen tuntijako laaditaan valtioneuvoston asetuksen pohjalta siten, että uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa vuosiluokilla 1-9 sekä A-kielessä vuosiluokilla 3–6 ja B1-kielessä vuosiluokilla 6-9 noudatetaan kuntakohtaista yhteistä tuntijakoa. Uskonnon ja elämänkatsomuksen opetuksen osalta noudatetaan valtakunnallista minimituntimäärää, jotta koulujen yhteiset opetusjärjestelyt eri uskontojen opetuksessa voidaan järjestää tasa-arvoisesti kaikille oppilaille. Muiden oppiaineiden opetuksessa voidaan koulukohtaisesti ylittää valtioneuvoston asetuksen minimitunnit.
Lähde: http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-001513/skj-2015-2/
**
Tämän perusteella olen siinä uskossa, että Vapaa kielivalinnan kommentti ruotsin opetusmäärän lisääntymisestä on oikea. Käytännössä esitys on, että ruotsin oppimäärä pysyy ennallaan koko yläasteen, mutta sitä opiskellaan kuudennella luokalla 2 vuosiviikkotuntia eli tuon verran ruotsin vuosiviikkotuntimäärä kasvaa. Olen tunteja oli aiemmin yläasteella 2 per lukuvuosi eli 6 vuosiviikkotuntia tällä muutoksella ruotsinkielen opetuksen määrä on kasvanut kolmannekselle eli 33%.
Kyllä nyt tuli kirjoitusvirheitä, mutta eiköhän se olennainen tullut selväksi. Helsinkiläislapset saavat siis kolmanneksen enemmän ruotsin opetusta referoidun esityksen mukaisesti.
Poistasama anonyymi taas: nyt se on pakko USKOA... käsitykseni mukaan hommaa ei ihan noin suunniteltu...
PoistaKiitos selvitysvaivasta :)
Tällainen päätöksen teko on omiaan herättämään epäluuloa poliittista päätösvaltaa käyttäviä kohtaan. Tuollainenhan näyttää ihan kähminnältä/suhmuroinnilta :"otetaan agendalle varhaistaa ruotsin opetuksen alkamista ja sitten sivutuotteena kasvatamme sen oppimäärää 33% ilmapiirissä, missä avoin ruotsin oppimäärän lisääminen oletettavasi saisi aikaan vastalauseiden myrskyn". Jos minä hoitaisin samalla tavalla omassa työssäni kommunikoinnin asiakkailleni, saisin fudut.
Poistahuoh. Todellakin mielenkiintoista. Kysäisin helsinkiläiseltä yläkoulun ruotsinopelta, ja toden totta, vastaus suoraan lainattuna tässä: "A2-kielen tuntimäärät vähenee ja b-ruotsinkin kansallisesti, mutta Helsinki lisää B-ruotsiin tunteja, joten ne lisääntyy. Yläasteella samat kaksi kurssia vuodessa ja lisänä kuudennenluokan kurssit."
PoistaVielä mielenkiintoisemmaksi tämän tekee Vapaa kielivalinnan tieto, että esim. Espoossa ruotsin opetuksen määrä ei nouse. Espoolaiset koululaiset saavat riittävän taidon ilman tuntimäärän lisäystä, mutta helsinkiläislapset sen sijaan tarvitsevat 33% lisää oppitunteja saadakseen riittävän opetuksen. Tällainen kaupunkikohtainen koululaisten eriarvoistaminen tuntuu minusta varsin oudolta.
PoistaPeriaatteessa alan pitää tätä opetuksen aikaistamista pelkästään sumuverhona sille, että jossain kunnissa on tämän varjolla pystytty RKP:n toimesta ajamaan lävitse ruotsin oppimäärän kasvatus.Huijatuksi tuleminen ei tunnu ikinä kivalta, vaikka oman perheeni kannalta tässä voikin olla sellainen hyvä piirre, että kasvatettu tuntimäärä oikeasti antaa kielen oppimiseen lisäpotkua. Toisaalta olisin sitten ehkä mieluummin valinnut ihan rehdisti sen A2-ruotsin.
Paheksun voimakkaasti sitä, että oppimäärien muutoksista ei ole tiedotettu. Ei siitä, että A2-kielen tuntimäärä vähenee eikä siitä, että B1-ruotsin määrä kasvaa. Kyllähän nuo ovat olennaisia tietoja lasten kielivalintaa varten!
Oman alakoulumme vanhempainillassa opettajat eivät osanneet kertoa A2/B1 tuntimäärän muutoksista eikä selkeää ollut sekään, kuinka A2-kieli vaikuttaa valinnaisten aineiden määrään yläasteella.
Onneksi meillä alkoi molemmat, saksa ja englanti ekalla. Pakollisena niin ei tarvinnut pähkäillä. Ja puolessa vuodessa on opittu jo vaikka mitä. Olisiko ollut juuri otollinen ikä?
VastaaPoistaTutkimusten mukaan otollinen aika oppia uusia kieliä alkaa paljon aikaisemmin kuin Suomessa kielen opetus, joten minusta aikaistuksellekin olisi ihan perusteita. Silloin vaan kielen opettaminen pitäisi järjestää aivan erilailla kuin nykyisin. Jos ekaluokkalainen ei osaa vielä lukea, ei voi tankata sanastoa kirjasta :)
PoistaKiva kuulla, että teillä on kahden kielen oppiminen lähtenyt hyvin käyntiin.
Heillä ei tankata sanastoa lainkaan kirjoista, vaan oppiminen tapahtuu laulun, leikin ja tarinoiden avulla. Ja sanavarasto on oikeasti yllättävän hyvä ja on valmiuksia käyttää kieltä kommunikoinnissa. Meillä ainakin heti kun kuulee jompaa kumpaa kieltä on innokkaasti tehvehtinyt kyseisellä kielellä :) Aivan erillaista kuin itsellä aikoinaan koulussa.
PoistaKuulostaa hyvältä, etenkin se, että lapsi on halukas käyttämään kieltä.
PoistaAjankohtainen aihe täälläkin, sillä kolmannella alkava A1-kieli on juuri valittu ja toki mietitty myös tulevia kielivalintoja. Olen omasta kielettömyydestäni blogissakin puhunut. Valitisin vaikoinani A1 saksan A2 englannin ja normi B1 ruotsin. Saksaa en koskaan oppinut, A2-kielen sai jättää vielä tuolloin pois ja tein sen (virhe), Ruotsiakaan en ikinä oppinut... Kielitaidottomuus on ollut todella suuri este omissa opinnoissani ja myös siis ammatin valinnassa. Oli siis aika selvää, että tyttö valitsee koulun tarjolla olevista A1-kielistä englannin. Tarjolla olivat lisäksi kiina ja saksa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jätämme A2-kielen valitsematta, että englannista tulisi vahva kieli ja siihen saisi keskittyä rauhassa. Ruotsin tuleminen kuvioihin kuudennella voi olla ihan hyvä juttu. Täällä sisämaassa ruotsia tosin kuulee livenä harvakseltaan :D
VastaaPoistaHarmi, että jäit vaille englannin taitoa :( Voihan sitä tietenkin vielä aikuisenakin alkaa opiskelemaan, mutta on se perheelliselle aikamoinen ponnistus ellei sitten innostukin kielestä uutena harrastuksena.
PoistaNykyisin tilanne on sellainen, että A2-kielestä ei pääse eroon millään. Syynä ei ole se, että viisaasti haluttaisiin, että lapsi oppii ainakin yhden pitkän kielen, vaan taloussyyt. Kielitunneilla pitää olla tietyn verran oppilaita, joten kenenkään ei anneta livetä ruodusta :)
Meillä esikoinen on lukenut englantia (A1) ja ranskaa (A2). Kuopus olisi halunnut valita saksan (A2), mutta sitä ryhmää ei alkanut eikä hän missään tapauksessa halunnut mukaan ruotsin ryhmään, joka alkoi. Itse en näe ruotsia millään tavoin hyödyllisenä kielenä. Kuopus kuuluu siihen ikäryhmään, jolla se nyt joka tapauksessa alkaa kuudennelle luokalla.
VastaaPoistaItse luin ranskaa yläasteella ja lukiossa ja kirjoitin siitä jopa ällän, mutta kielitaidosta ei ole juuri mitään jäljellä. Olen sitä nyt vähän palautellut, kun olen kysellyt esikoiselta kokeisiin. Mies on lukenut saksaa ja myös asunut Saksassa ja hän puhuu sitä sujuvasti.
Esikoinen aloittaa ensi syksynä ruotsin, kun menee yläkouluun ja lukee siinä vaiheessa siis kolmea kieltä; englantia, ranskaa ja ruotsia ja hänelle uskon sen sopivan hyvin. Kuopus tulee jäämään nyt vähemmälle kielitaidolle ja vähän potuttaa kyllä ruotsin pakollisuus - melkein mikä tahansa muu kieli olisi hyödyllisempi kuin se.
Nykyisin kielten opetus tuntuu oleva aika erilaista kuin itsellä, keskittyy enemmän keskusteluun kuin itsellä aikoinaan. Ja hyvä niin.
Meilläpäin ei ole ollut ranskaa tarjolla lainkaan. Minäkin olen lukenut ranskaa yläasteella ja lukiossa, kirjoitin ämmän ja olen aina ollut käytännössä ranskan taidoton. Kieli on minusta kaunis ja ranskalaisuudessakin jotain hurmaavaa. Töissä minulla oli sellainen ajanjakso, että minulla oli myyntialueena Afrikka. Sain paljon positiivista palautetta erinomaisesta ranskan taidostani :D :D Minä puhuin englantia ja asiakas sai esittää kysymykset ranskaksi. Tuona aikana sain varsin paljon kyselyitä, että voisinko lähteä asiakastapahtumiin ja markkinointitilaisuuksiin, koska ranskani on niin hyvä. Vähänkö ollaan työkavereiden kanssa naurettu tätä täysin mykän naisen kielitaitoa. Kuvittelin muuten, että kyseessä olisi vain riittävä kokemus siitä, mitä asiakas kysyy. Venäjällä homma ei toiminut yhtään, että asiakas kysyy venäjäksi ja minä vastaan englanniksi.
PoistaMinusta tuo pitkä englanti+ruotsi on ihan kiva paketti. Vaikka vastustankin pakkoruotsia, niin ruotsin eduksi pitää laskea se, että sitä halutessaan pääsee käyttämään pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä taloyhtiössä on vain kielikylvetettyjä lapsia, mutta pihallakin voi siis puhua ruotsia. Lapsillamme olisi myös erinomainen mahdollisuus treenata ruotsia kotona. Mieheni on käynyt ruotsinkielisen peruskoulun ja lukion ja käly omine sukulaisineen on ruotsinkielinen. Mahdollisuudet vaikka sen Espanjan käyttöön ovat paljon rajallisemmat.
Minä olen sitä mieltä, että sellainen kielitaito, jolla ei pysty puhumaan eikä lukemaan on aivan arvoton. Kyllä koulun pitäisi panostaa muuhunkin kuin kieliopin ja sanaston tankkaamiseen!
Meillä ei ole tokaluokkalaisen osalta asiaa vielä mietitty, kun kotipaikkakunnallamme A1-kieli on automaattisesti englanti. A2-kieleksi voi valita saksan, ranskan tai venäjän. Meidän tokaluokkalainen on enemmän liikunnallisesti ja matemaattisesti "suuntautunut", jos niin voi 8-vuotiaasta sanoa, kuin kielellisesti lahjakas. Luulen, ettei juniorimme halua ylimääräisiä kieliä, kun ei halua nytkään mitään ylimääräistä kouluun liittyvää tehdä. Enkä usko, että pakotetaan, siitä ei oikein mitään hyvää seuraa. Vanhemmalla pojallamme oli aikoinaan saksa toisena pitkänä kielenä, mutta ei hän siitä kyllä kuitenkaan kovin innostunut ollut ja se jäi pois heti kuin mahdollista. Englanti hänellä on vahva, mihin on vaikuttanut varmastikin kiinnostunut tietokonepeleihin ja vanhanaikainen enkunope alasteella - kaikki kappaleen avainsanat piti kirjoittaa neljään kertaan - ainakin meidän pojan oppimista se edisti ja hänellä on valtava sanavarasto (ja laudatur enkusta yo-kokeissa :)). Hän itse asiassa luki jo heti yläasteella esim. kaikki Harry Potterit englanniksi. Itse olen enemmänkin tuota "Spot is a dog." -kategoriaa - kouluenglanti meni hyvin, mutta rohkeutta puhumiseen ei koulussa kyllä saanut. Melkein olen sitä mieltä, että parempi osata yksi vieras kieli hyvin kuin monta huonosti. Toki jos lapsella kiinnostusta ja motivaatiota riittää, niin kyllähän kielten osaamisesta on paljon hyötyä.
VastaaPoistaOlen aivan samaa mieltä, että parempi osata hyvin englantia kuin osata englantia ja jotain toista kieltä kehnosti. Kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, että minusta sellainen kielitaito, jolla ei pysty puhetta tuottamaan tai tekstiä lukemaan, ei ole minkään arvoinen. Itselläni aikoinaan jäi ranska sellaiseksi. Ruotsiakaan en oppinut erityisen hyvin, mutta sen verran vahvempi se on, että pystyn auttavasti lehtiä lukemaan.
PoistaHieno saavutus tuo Pottereiden lukeminen englanniksi. Niissä on aikamoista kieltä ja sivujakin paljon.
Terveisiä Ruotsista! En ole aikoihin kommentoinut blogiisi, vaikka luen päivittäin ja aiheesi ovat kiinnostavia. Pahoittelen hiljaisuutta ja kiitos parhaasta blogista!
VastaaPoistaMielenkiintoista kuulla, miten kieliopinnot toimii Suomessa nykyään. Täällä alkoi englanti varsinaisesti 2. luokalla, vaikka jo ekalla sitä harjoiteltiin jonkin verran. Sen lisäksi lapseni opiskelee suomea kotikielenä. Suomea hän puhuu toki sujuvasti, mutta kirjoittamisessa on vielä treenattavaa. Koulu on ruotsalainen, joten ruotsi sujuu ongelmitta. Täytyykin nyt sinun innoittamana perehtyä siihen, missä vaiheessa täällä tulee mahdolliseksi valita lisää kieliä. Tämä kolmen kombo tuntuu itsestäni toistaiseksi riittävältä ja lapseni taitaa kuulua poikiesi kanssa samaan lisäläksyjä välttelevään koulukuntaan. :D
Tsemppiä pimeään talveen!
T: Kaisla
Enpä olekaan perehtynyt ollenkaan, missä vaiheessa täällä tulee mahdolliseksi valita lisää kieliä.
Ruotsin kielen tarpeellisuudesta olin itsekin epävarma koulussa ja nyt tarvitsisin sitä eniten kaikista maailman kielistä.
Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Toivottavasti elo Tukholmassa sujuu mukavasti! Hiukan naurattaa tuo kommenttisi, että ruotsi olikin ollut maailman kielistä se kaikkein tarpeellisin. Mutta niinhän se on, että eihän sitä ikinä tiedä, minne maailma heittää ja mitä taitoja elämänsä varrella tulee tarvitsemaan :)
PoistaKolmen kielen kombo on varmaan pitkään riittävän, etenkin kun lapsella on kaksi kotikieltä. Toisaalta siitä, että kaksikieliset oppivat keskivertoa paremmin uusia kieliä on ymmärtääkseni paljonkin tutkimusta.
Mukavaa viikonloppua ja talvea!
Tulipas kummasti tuo äskeinen kommentti. :O
VastaaPoistaT: Kaisla
Meillä esikoinen (nyt lukion ekalla) opiskelee A1-kielenä englantia, A2-kielenä ruotsia, aloitti yläasteella ranskan, lopetti sen lukioon mennessään ja aloitti espanjan. Harmittamaan on jäänyt 8-luokan valinnaiset: espanja oli sielläkin valittavissa ja poika laittoi sen ykköseksi, liikunnan kakkoseksi, ranskan kolmoseksi ja kotitalouden neloseksi. No espanjan ryhmää ei sitten tullutkaan, mutta kun liikunta oli kakkosvaihtoehto niin ei hän sinnekään päässyt ja käteen jäi ranska ja kotitalous. Meidän yläasteella tuo ranskankielen opiskelu onkin ollut sitten lähinnä kulttuuriin tutustumista, joten kielitaitoa ei juurikikaan kahden vuoden opiskelun jälkeen ole. Joskotuo espanja nyt sitten luonnistuisi paremmin (ja olen sitä mieltä että tätä nykyä se on tarpeellisempikinmkuin ranska).
VastaaPoistaKeskimmäisemme on nyt seiskalla, myös A1 englanti ja A2 ruotsi. Katotaan mitä saa kasille...
Kuopus on kakkosella, ja hän saa valita hiihtoloman jälkeen A2-kielen ja ymmärtäisin että siis vielä sen ruotsinkin.
Minun mielestäni A2-ruotsi on hyvä. Oppilailla lieneee vielä enemmän kiinnostusta ruotsin opiskeluun kuinseiskalla (arvelen että siitä suystä se alooituskin on hilattu ala-asteelle). Itse ole harmitellut kielikombinaatiotani englanti-ruotsi-saksa siitä syystä, että ne ovat kaikki germaanisia kieliä ja sikäli suht lähellä toisiaan. Ranskan tai espanjan opinnoilla olisi sitten ehkä vähän havaintoa näiden lisäksi italian kielestäkin, ja portugalin.
Kolmannella luokalla valitessa minun mielestäni kieli kannattaa ilman muuta ottaa, ellei ensimmäisestä A1-kielestä ole koitunut kohtuuttoman suurta vaivaa. Joillekin kun kieltenoppiminen vain on suurta tuskaa...
Kummasti se tuntuu menevän niin, että aina ne omien lasten valinnat jäävät toteutumatta ja sitten otettava sitä, mitä on tarjolla :( Niinhän meilläkin alkoi kielivalinnat. Todella kurjalta kuulostaa tuo yläasteen valinnaisten aineiden kanssa tapahtunut juttu, että ei tullut ykkös- eikä edes kakkosvaihtoehtoa :(
PoistaMeidän koulumme päätti muutta tarjontaa siten, että vaihtoehtona olisi A1-ruotsi ja A2-englanti mutta ei toisinpäin. Ensi lukuvuodelle tuo vaihtoehto ei toteutunut, joten ruotsia ei ole enää mahdollisuus lukea pitkänä.
Täytyy katsella, että miten keskimmäisellä lähtee englanti sujumaan ja miettiä, että jaksaisiko hän opiskella toisenkin pitkän kielen. Minä luin aikoinaan yläasteella ranskaa, mutta en saavuttanut sillä kielitaitoa :(
Jos nyt lapsi olisi hirmuisen vastahakoinen, niin en lähtisi hulluna pakottomaan. Mutta kyllä aikuisen lämpöinen ohjaus oikeaan suuntaan on mielestäni ok. Eli meillä on nyt neljännellä molemmat aloittaneet/aloittaa ruotsin kielen ja kolmannella enkku. Kielet ovat pääomaa ja mitä aikaisemmin kielen opettelun aloittaa, sen parempi. Joten näin meillä.
VastaaPoistaMukavaa ystävänpäivää <3
Meillä osa jengistä on niin vastahankaista mihinkään, että pitää vähän törkkiä eteenpäin. Juuri käytin tänään yhden lapsen pakkoliikuntaharrastamassakin :) Täällä siis kirjoittelee pieni kotityranni :D :D
PoistaAsia olisi toki erilainen, jos opeteltava asia olisi lapselle hyvin vaikeaa tai raskasta. Mutta jos nyt investoi 2 oppituntia viikossa ja 2*15min läksyihin ja ehkä myöhemmin 2*25min niin sillä voi hankkia kohtuullisen kivan perustan kielitaidolle. Milloinkaan muulloin tuon järjestäminen ei ole niin helppoa kuin koulussa :)
Kiitos samoin - mukavaa ystävänpäivää!
Oman lapsen koulussa ei alkanut A2-kielen ryhmää ollenkaan. Minua harmitti kovasti, toisaalta se kieli olisi aloitettu äidin pikku painostuksesta ja ihan varmasti olisin saanut monta kertaa kuulla "pakkoruotsista" tai muusta pakosta. Samoilla linjoilla kuitenkin olen, että huippuhyvin koulussa menestyvää lasta pitääkin vähän potkia eteenpäin.
VastaaPoistaKuitenkin, itse aloitin aikoinaan ruotsin seitsemännellä ja saksan kahdeksannella ja vaikka koulussa ei sitä puhetaitoa oppinutkaan, koulupohja riitti aivan hyvän käytännön kielitaidon saavuttamiseen kun vaan pääsi kieltä käyttämään. Kaikkea ei siis ole menetetty, vaikkei alakoulussa kielen opiskelua aloittaisikaan.
Se on kyllä harmillista, että jos ei ole mitään A2-kieltä saatavilla. Meillä oli esikoisella sentään se ruotsi tarjolla. Saas nähdä, että riittääkö keskimmäisen vuosikerrassa innokkaita saksan tai peräti espanjan opiskeluun.
PoistaMinä yritän potkiskella esikoistamme vähän aktiivisemmaksi oppimisen suhteen. Ilman ruotsia hänellä olisi käytännössä vain enkun läksyt viikoittain tehtävänä. Muut läksyt hän ehtii yleensä tekemään jo koulussa, matikkaa ei yleensä kotiin lainkaan, joskus tulee jotain yltistä tai harvoin uskonnosta. Jos pojalla olisi joku mieluisa ja aikaa vievä harrastus, en samalla lailla tuuppisi. Nyt aika menee suurelta osin kavereiden kanssa notkumiseen ja jonkun ruudun tuijottamiseen :(
Siinä olet aivan oikeassa, että sillä lyhyemmälläkin kielen oppimäärällä saa hyvän kielitaidon, jos on mahdollisuus päästä käyttämään kieltä aktiivisesti.
Täällä kaksikielisen (suomi-ruotsi) ekaluokkalaisen äiti kirjoittaa (myös Helsingin kaupungin opetusviraston alla)... jos ja kun lapsi käy ruotsinkielistä koulua pakollinen suomi alkaa v. 2016 syksyllä 2. luokalta. Sueraavan vieraan kielen mahdollisuus on vasta 5lk... ja silloin se on on englanti :( Minusta aivan liian myöhään. Ymmärrän toki, että on tärkeää, että saa vahvan kielitaidon molemmista kotimaisista, ja ilman hyvää kirjoitetun suomen osaamista on hankala pärjätä... mutta SILTI! oi, miksi oi, englanti (ei muita kieliä) vasta vitoselta :( ruotsinkielisellä puolella pienemmästä porukasta johtuen resurssit kouluillakin ovat paljon pienemmät...
VastaaPoistaEi ole ongelmaton tuo ruotsinkielisen koulunkaan kielitarjonta :( Kyllä minustakin englanti alkaa myöhään.
PoistaJotenkin olen vaan entistä hämmentyneempi kieltenopetuksesta. Onko tässä nyt paras paketti, mitä lapsillemme voidaan tarjota? Suomenkielisten kielitaidoksi jää vain englanti, koska moni kokee kolme vierasta kieltä raskaaksi ja käytännössä ruotsin kielitaito jää kuitenkin isolla osalla hyvin olemattomasti. Ruotsinkielisillä taas on nipistetty vieraan kielen aloittamisesta suomen kustannuksella, pari oppivuotta lisää englantiin varmasti vahvistaisi sitä.
Kansalaisaloite monikielisen Suomen puolesta allekirjoitettavissa:
VastaaPoistaMonikielinen Suomi-ruotsi valinnaiseksi!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939
http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Ruotsi+valinnaiseksi+-kansalaisaloitteen+kannattajien+ker%C3%A4%C3%A4minen+alkaa+4.4.
RKP onnistui lobbaamaan ministerin lykkäämään kielikokeilua vuodella eli mitään kielikokeilua ei tänä vuonna tule.
VastaaPoistaSitä suuremmalla syyllä: allekirjoita kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939
Katso myös ministerin vastaus:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Hei,
VastaaPoistaTäällä A2-kielivalinta pian ajankohtainen ja löysin tietoa etsiessäni tämän mainion blogin. Onko muissa perheissä jo päätöksiä tehty ja millä perusteilla?
Meillä A1-kielenä menossa englanti, joka sujuu ihan hyvin. Mutta poika (07) myös eteenpäin työnnettävää -sorttia, pakkoliikunnanharrastaja jne, joten iso mietintä vielä edessä. Meillä vaihtoehtoina kaupungin puolesta A2-kieleksi ranska, ruotsi, saksa, espanja ja venäjä, käytännössä siis se, johon saadaan vähintään 14-oppilaan ryhmä kasaan. Meillä vanhemmilla osaamista näistä vain ruotsista, unohtunut tosin paljolti sekin vähän, mitä on ollut aikoinaan.
Poika itse sanoo nyt, että saksa ok, on hyvä jalkapallomaa. Tiedän vaan kokemuksesta, että tämä motivaatio ei kanna pitkälle. Ja entä jos saksan ryhmää ei perustetakaan, vaan tulee joku muu. Ruotsin ryhmä ollut ainut toteutunut koulussamme viime vuosina...
Toisaalta uskon sloganit "Kielitaito on pääomaa" ja "Kielten opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin" ja mielummin tuen kieltenopiskelua kuin seuraan vierestä jatkuvaa ruudun kulutusta.
Koska tämä valinta on vaikea, lukisin mielelläni lisää muiden ajatuksia aiheesta :)
Rva M
Meillä ei ole 07 syntyneen pojan osalta vielä tehty päätöstä asiasta. Se tuntuu aika vaikealta, etenkin kun nyt kuutoselta alkaa ruotsi.
PoistaToisaalta kielitaito on pääomaa ja väittäisin, että todella harvalla riittää motivaatio ja aika kielien opiskeluun muulloin kuin koulussa. Siksi edelleen harkitsen, että poika ottaisi A2-kielen. Hänellä itsellään ei tunnu olevan mitään suuria intohimoja puoleen tai toiseen. Välillä kiinnostaa espanja, välillä saksa ja välillä ei mikään.
Esikoisellamme, joka on kielellisesti lahjakas, on A2-kielenä ruotsi. Hänhän olisi halunnut saksan, mutta ryhmää ei muodostunut. Ruotsin opiskelu on sujunut hyvin laiskan pulskeasti ja marmattaen. Pienellä vaivalla kokeista on tullut kasia. Samanlaista kielenoppimista ei ole tapahtunut kuin englannissa. Mietinkin, että millaista hyötyä tuosta A2-ruotsista tulee olemaan, kehittääkö se edes auttavaa ruotsin taitoa.