Sivut

10. marraskuuta 2010

Kädentaitomuistelua

Viime viikko on ollut pelkkää matalakiitoa ja tuntuu, että vauhti sen kuin vain kiihtyy. Synttärijuhlaa pukkaa. Ensin kuopus täyttää 2v ja heti seuraavana päivänä esikoinen 6v. Ensin juhlitaan sukulaisten kesken, sitten eskarikavereiden kanssa ja jos kunto antaa periksi, niin vielä kolmas kerta muiden kavereiden kanssa. Eskarilaisten bileiden teemana on kaikki "herkut" kerralla eli Pokémon-Bakugan-Halloween :)


Isin tekemä kutsukortti. Osaa se isikin kortteilla.

Sitten niihin kädentaitomuisteluihin, joita Mirka kirjoitteli blogissaan.

Mitä on nyt tekeillä tai mitä teit viimeksi?
Minäkin olen innokas aloittamaan, mutta aina ei riitä voimat tai innostus valmiiksi saakka tekemiseen. Tällä hetkellä kesken:
-Kuopukselle raidallinen trikoopaita, odottaa silityskuvaa tai aplikaatiota
-Itselleni se kuuluisa kesäjakku, vailla vaikeita osia
-Yksi lähes pilalla oleva naisten paita, joka odottaa ihmettä, jolla se muuttuisi paidaksi
-Lampunjalkaa ja pientä viimeistelyä vailla oleva Tiffanylasivarjostin

Millaisia muistoja sinulla on lapsuudesta käsitöihin/muihin kädentaitoihin liittyen?
Olen piirtänyt ja askarrellut ihan pienestä saakka. Paljon. Isäni on varsin taitava käsistään, piirtää ja näpertelee myöskin. Hän on tehnyt upeita käsinsidottuja muistikirjoja ja pojille Ex Librikset. Lapsuudessani mm. maalasimme öljyväreillä ja teimme puukoruja faijan kanssa. Faija on myös aika hyvä ompelemaan, mistä todistusaneistona on Barbien vaatteita. Isänisäni puolestaan vietti eläkepäivänsä maalaten suurikokoisia öljyvärimaalauksia. Varsinainen ompelutaituri oli äidinäitini, joka teki minulle muutamia aivan ihania vaatteita. Minusta oli superkivaa katsella, kun mummi ompeli vanhalla poljettavalla Singerillä. Ja olin kiusaksi saakka ruinaamassa, että mummi ompelisi Barbien vaatteita.

Oletko oppinut joltain sukulaiselta tai tutulta esimerkiksi kutomista ennen koulun käsityön tuntien alkamista?
Äidinäiti opetti minut virkkaamaan pikkutyttönä, ensin loputtoman pitkiä ketjusilmukoita ja sitten kiinteitä silmukoita.

Parasta koulun käsityön/kuviksen tunneissa?
Koulun käsityötunneilla heikkouteni oli ehdottomasti malttamattomuus. Työn olisi pitänyt edistyä nopeasti ja neuvoa olisi pitänyt saada pian. Tunneilta on jäänyt hyvin mieleen jatkuva jonotus. Alakoulun käsityöopettajasta on jäänyt jotenkin tympeä mielikuva, muistelen häntä tylynä ihmisenä. Yläasteella opettaja oli kiva ja hyvä, mutta silloin opetussuunnitelmaan kuului ihan järjettömiä tehtäviä teineille, kuten isoja kirjontatöitä. Piti kirjoa kansallispukuisen nuken kuva kankaalle helvatun ohuella langalla. Ja ennen sen valmistumista ei saanut aloittaa housujen ompelua, minkä takia monella jäikin housut kesken, mutta tulipas valmiiksi tökerö kirjontatyö. Parasta kässässä oli vaatteiden ompelu itselle.
Koko kouluajan rakastin kuviksen tunteja. Yläasteella ja lukiossa opetus oli hyvin laadukasta ja siellä pääsi kokeilemaan monipuolisesti erilaisia juttuja. Lukiossa oli mahdollisuus ottaa kuviksen lisäkursseja ja otin kaikki.

Entäs pahinta?
Käsitöissä ala-asteella opettaja jakoi välillä aika reipastakin kritiikkiä. "Ei ole siististi tehty" "hutilointia" "jos et halua seiskaa pura se" Ja kotona meno vaan koveni. Äitini jaksoi muistutella jatkuvasti, kuinka onnistuneita kaikki hänen työnsä oli ja kuinka hänellä oli kiitettävä käsitöistä. Kiitettävä olisi oikeasti kuulunut mummille, joka purki ja teki äidin työt kotona uudestaan ;) Kuviksesta mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Noh, joskus olisin vaan halunnut piirtää enkä juuri sillä hetkellä lämmennyt esim. savitöille lainkaan, mutta myöhemmin olen muistellut niitäkin lämmöllä. Kuvis nyt oli vaan niin ihanaa.

Millaiset tuli ensimmäisistä villasukistasi tai lapasista?
Villasukista toinen oli koko 40 ja toinen lähemmäs kokoa 50.  Tajusin niiden heikon käyttöarvon, mutta annoin ne silti isälleni joululahjaksi. Ylpeänä.

Onko ompelukone ystävä vai vihollinen?
Riippuu täysin ompelukoneesta. Sellainen työväenopiston upea Bernina on ystävä. Omani on välillä ystävä, mutta myös vihollinen. Jos ompelun aloittaa liian reunasta se pirulainen jymäyttää langat paakuiksi. Bernina ei ole ikinä tehnyt niin. Pääasiallisesti oma koneeni on ystävä.

Isotöisin juttu jonka olet koskaan tehnyt?
En ole vielä ommellut mitään kovin isotöistä. Lähinnä lapsille paitoja, housuja ja pipoja ja jotain peruspaitaa itselleni. Kerran neuloin itselleni puseron, ehkä se on isotöisin. Tai sitten se kun tein suhteellisen ison lyijylasityön käyttäen kiskoja. Minulla hermot riittävät vain pieniin tai keskikokoisiin töihin :)

Kamalin/hienoin vaate jonka olet ommellut? 
En mä ole ommellut vielä mitään hienoa. Lasten vaatteet ovat onnistuneet kaikki ihan jees, mutta ne ovat ihan peruskauraa. Mulle on toistaiseksi haastetta peruskaurassakin. Kamalin vaate: Loppukesästä teimme Hannan kanssa minulle paitaa. Hanna nauraa räkätti sille puolijoukkueteltalle niin estoitta, että meinasin jo suuttua, että pitääkö hänen pilkata pulskaa ystäväänsä. Muakin alkoi naurattamaan siinä vaiheessa, kun tajusin että hihan kainalosaumat olivat lähempänä kyynärtaipeita kuin kainaloita. Pikkasen oli lennossa kaavan suurentaminen mennyt pieleen. Kaikenlaista koetimme keksiä puolijoukkueteltan taltuttamiseksi, mutta sanottakoon että se ei vieläkään istu päälle :D

Mitä itsetehtyä olet antanut joskus lahjaksi?
Muutamia alakoulussa tekemiäni töitä olen antanut lahjaksi, ainakin pyyhkeen ja joululiinan, jotka olivat ihan onnistuneet. Itsekseni tein äidilleni kanavatyön, jossa on ruusuja, noin 10 vanhana. Aikuisempana en ole juurikaan itsetehtyjä lahjoja antanut paitsi anopilleni. Anoppi arvostaa käsitöitä ja on niin sutjakassa kunnossa, että hänelle on helppo tehdä kaikenlaista. Ai niin, Tiffanykoristeita olen kyllä tehnyt aika paljon lahjoiksikin.


Minkä taidon käsityön/askartelun saralta haluaisit oppia?
Siisti neulekäsiala, kuosittelu, koruja haluaisin oppia tekemään, lasinsulatus olisi varmaan kivaa ja joskus tuntuu, että pieni nikkarointi voisi olla tosi hauskaa.


Millainen käsitöihin tai askarteluun liittyvä kauppa saisi sinut riehaantumaan? Mitä käsitöihin liittyvää ostit viimeksi?
Käsityö/askartelutarvikkeet ovat heikko kohtani. Kamaa kertyy. Korttitarvikkeiden edessä on välillä vaikea pidätellä itseäni. Viime aikoina olen alkanut himoita boordileikkureita tai sitten sitä Sissixiä. Kankaita ostelisin myös, jos löytäisin kivoja ja kohtuuhintaisia. Viimeksi ostin fleeceä Eurokankaasta.

Voisiko käsitöistä tulla sinulle ammatti?
Vielä lukioikäisenä haaveilin kuvataitelijan urasta, mutta sisälleni iskostunut keskiluokkaisuus ajoi minut taloudellisesti todennäköisesti kannattavampiin hommiin. Ei kaduta. Käsitöistä en ole ikinä edes haaveillut ammattina. 

Mitä projekteja on nyt suunnitteilla?
Niinkin arkinen, mutta minulle haasteellinen paitapusero.
Olen opetellut tekemään palmikkoa, kiitos vaan Linnéalle. Alla todistuainestoa. Ihan vielä en uskalla sanoa, että mikä tästä mykkyrästä tulee.


Hei sinä taitava lukija, jos et nukahtanut pystyyn, niin nappaapas tästä itsellesi muisteluhaaste :)

4 kommenttia:

  1. mä olen tehnyt myös ton kansallispukuisen nuken kuvan! en muista kyllä millä luokalla. ja sitten sitä piti roikottaa seinällä.

    VastaaPoista
  2. Hyvät muistelot! Kivaa lukea näitä.

    Aika tylsä kässänope, jos se nukenkuva oli pakollinen ja sitten jotain paljon parempaa, kuten housut, saattoi jäädä kesken! Minulla oli vain se villapusero, jonka takia jäi jotain muuta tekemättä, kun se kutominen ei oikein edistynyt... Minä siis muuten sanon kutoa, enkä tarkoita matonkutomista. : )

    Puolijoukkueteltta kirvoitti hihityksen.

    VastaaPoista
  3. kivoja muistoja sinulla.. Pitänee itsekin napata tämä mukaan, mutta tänään en kyllä enää jaksa.

    VastaaPoista
  4. You made my day, my friend!!! :D

    Puolijoukueteltta kuten moni muukin osui ja upposi. Meinasin pudota tuolilta. Itse olen muuten ommellut paitaan hihan niin, että se sojotti suoraan ylöspäin. Ja oli vielä kaveri todistamassa, kun olin luvanut "auttaa häntä heikompaa, kun kerran niin hyvin osaan"...

    VastaaPoista