Annika arpoi blogissaan ja minä voitin :) Ihanan oranssit housut kotiutuivat meille sopivasti juuri ennen pääsiäistä. Housut sopivat hyvin kuopukselle, tuli ihana pääsiäsitipupoika. Kiitos Annikalle! Kuopuksella on ollut yhtä juhlaa pääsiäisenä, hän on nimittäin kiinnostunut suklaasta ja käy napsimassa muiden suklaamunien suklaat. Meilläkään ei oikein maistu pääsiäismunien suklaa -Mignonia lukuunottamatta. Nams!
Ja toinen iloinen oranssi asia tuli mieheni veljen vaimon mukana. Hänen kätevä (sekä bloggaava) äitinsä Viffala oli tehnyt meille parturiviitan. Kiitos! Ihanaa! Mukana oli kiva kirje ja olemmekin yrittäneet saada liikkumattomuusloitsua toimimaan :) Esikoinen on ihastunut, koska nyt hiukset eivät kutittele enää hänen paljasta selkäänsä, kun äiti yrittää parturoida. Ja suurkiitos simmarilähetyksestäkin.
Tänään retkeilin esikoisen ja keskimmäisen kanssa Luonnontieteelliseen museoon. Se oli yksi harvoja paikkoja, jotka olivat tänäänkin auki ja jo heti aamusta. Paikka teki vaikutuksen meihin kaikkiin. Tekisi mieli mennä katselemaan sinne ihan ajan kanssa itsekseni. Oli dinoja, kaikenlaisia luita, kotoisia eläimiä oikeanlaisessa ympäristössään ja ties vaikka mitä. Pojat jaksoivat todella hienosti. Tutkivat tohkeissaan fossiileja, sulkia ja jalanjälkiä. Dinot olivat tietenkin suosikit. Reissun ainoa kompastuskivi oli museokauppa, jossa oli myynnissä laadukkaita ja hinnakkaita replicadinoja. Sellaisten puute taloudestamme on korjattu ;) Eli nyt tuossa vieressä on eläinmuseoleikki, jossa ihan uudet dinot kuten saichania. (Minähän yleensä en osta mitään "matkan varrelta". Lelukauppaan mennään erikseen. Liikumme poikien kanssa aika paljon ja hermothan siinä menisi, jos joka paikassa kävisimme keskustelun, että ostetaanko leluja vai ei. Tai sitten menisi kaikki rahat ja hukkuisimme muoviin.).
Pitihän tuo hieno portaikkokin ikuistaa. Pitäisi mennä pitkästä aikaa Ateneumiin, ihan vaikka vaan ihastelemaan sitä rakennusta.
Käsitöitä halusin tehdä, mutta ei siitä tule yhtään mitään tämän jengin kanssa. Yhden paidan sain leikattua ja leikkuussa tapahtui ainakin 3 mokaa. Nyt sitten parhaani mukaan improvisoin sitä kasaan ;)
Voih, eipä nuo taskut onnistuneetkaan niin kuin piti :( Olisi pitänyt kokeilla Danskun päällä ensin. Mulla ei ollut mahdollista käyttää koulun konetta noihin, kun heillä ei ollut oranssia lankaa...No, pääasia, että ovat sopivat.
VastaaPoistaMeillä on kanssa tilattu luonnontieteellisen museon retki jo aikaa sitten. Josko nyt sitten tällä viikolla saisi jo aikaiseksi, lapset oottaa kieli pitkällä dinojen luita =)
VastaaPoistaMukavia oransseja juttuja on teille saapunut :). Ja voi mahdoton tuota museon tarjontaa! Kyllä meidän esikoinenkin olisi pökerryksissä onnesta, kun sinne pääsisi! Harmi, kun on niin kaukana... Mutta jospa jossain välissä toteutuisi:).
VastaaPoistaToivottavasti viitasta on jotakin apua hiustenleikkuussa, ainakin "isot pojat" ovat tyytyväisiä, niin kun minäkin kun ei aina tarvitse pestä liinoja parturoinin jälkeen. Olethan katsonut kuvaa missä Bobi istuu tuolilla viitta hartioilla.
VastaaPoistaMietin myös, olivatko uikkarit sopivia? Kun katselen poikien kuvia he näyttävät jo niin suurilta.
Viffala: Parturiviitta tulee 100% varmasti käyttöön, meillähän ainoastaan minä saan leikata poikien hiuksia :) Olen aloittanut keskimmäisen kiharapehkon varovaisen siistimisen. Mun täytyy näyttää pojille, kuinka viittataika on tepsinyt Bobiin. Uimahousupinon kävin läpi, näyttävät ihan vastaavaan kokoaan ja ne ovat kaikki isompia kuin meillä juuri pieneksi jäävät uikkarit. Toivottavasti tulisi rantakelejä ja pian. Pojilta terveisiä.
VastaaPoista