Kunkkupaita ja "kotiarestia"

Kuvassa on ompelukurssilla keskimmäiselle pojallani valmistunut paita. Näyttää hippasen isolta, mutta meillä noita paksumpia paitoja pidetään trikoopaidan päällä, joten eiköhän koko passaa hyvin. Keskimmäisen piti ensin kursailla, ettei paita kelpaa, kunnes tajusi, että rinnassahan on Kunkku. Sen jälkeen meillä on päristelty Kunkkupaidassa kiharat hulmuten.

Monessa blogissa jo aiemmin nähty pallojoustofrotee on Eurokankaan palalaarista, samaisessa paikassa oli lähes kaikki resorit loppu, joten tuli tuota turkoosia. Turkoosihan on täsmälleen kunkun väri, niinpä sitten päädyin tekemään vähän leveämmän kanttauksen kaula-aukkoon. Eka kanttaukseni onnistui kohtalaisesti, ainoa kohta, jossa tikkaus ei mene samalla kohtaa kuin muualla sattui onneksi niskaan. Kunkku silitysmerkki H&M:ltä.

Kaikki pojat ovat saaneet sikainfluenssarokotuksen. Kuopus sai lieviä oireita, isommilla pojilla on pistoskohta ollut tosi kipeä, vähällä siis pääsimme rokotuksen suhteen. Meillä on ollut niin rankkoja sairasteluputkia, että päädyin sellaiseen ratkaisuun, että pojat viettävät seuraavat 2 viikkoa kotosalla. Ei päiväkotia, ei sisäpuistoja, ei uimahallia, ei kaverivierailuja. Alku menee varmaan kivuttomasti, koska emme ole vieläkään ehtineet leikkiä kaikilla uusilla lahjaleluilla. Pari retkeä ajattelin tehdä poikien kanssa, johonkin kohteeseen, jossa ei olla ihan naamat vastakkain pärskimässä. Voi olla hätävarjelun liioittelua ja voi olla, että viikon päästä olemme niin kypsää kauraa, että tartuntoja uhmaten on pakko päästä kavereiden kanssa leikkimään. Nyt kyllä kelpaisi lumi, niin aika kuluisi pihalla loistavasti. Takaisin normaalielämään siis 3.12.

Betoniautot tuloo taas

Jotain pientä on sentään syntynyt tässä juhlahumun keskellä -betoniautopainatuksia. Taas. Sekä paita että body. Paita meni esikoisen kummitädin pojalle, body on omalle kuopukselle. Molempiin käytin uusia H&M trikoovaatteita. Paidasta tuli mielestäni kivempi kuin ensimmäisestä tekemästäni betoniautopaidasta, johtunee siitä, että värit ovat selkeämmin riveinä. Vauvalle en jaksanut kikkailla väreillä ja autojen suunnilla, koska nykyisellä kasvuvauhdilla body ei kauaa mahdu. Vauvan bodyyn tein betonisäiliöihin tuollaiset viivat ja jäin miettimään, että onko parempi ilman vai viivoilla. Viivat tein kangastussilla ja väreinä edelleen FolkArt Fabric.

1 + 5 juhlaa

Vietimme viikonloppuna synttäreitä. Esikoisella ja kuopuksella on perättäisinä päivinä synttärit ja sukulaisten ja kummien kesken pidimme yhdet isot 1+5 juhlat.

Kuvassa äidin 1v. Aika on mennyt ihan siivillä, vastahan minulla oli vauva mahassa ja nyt hän täyttää jo vuoden. Tietynlaista haikeuttakin on mielessä, viimeinen vauvani on kohta taapero -niisk! Kuopus on kyllä ollut varsinainen hymypallerovauveli :)

Esikoinen auttoi juhlavalmisteluissa imuroimalla. Sotkeminen oli sen jälkeen ehdottomasti kielletty. Ja koska hän imuroi myös leikkuulaudan, joka meillä on esillä, niin leivän leikkaaminenkin oli kielletty, ettei tule muruja. Yhtään kunnon kuvaa en ehtinyt esikoisesta napata, mutta alla sankari tutkii uusia lelujaan.

Lahjojen määrä oli aivan ylenpalttinen. Esikoinen huokailikin moneen kertaan, että mikä onnen päivä. Myös keskimmäistä muistettiin paketein, vaikkei ollutkaan hänen juhlat. Tuli Gormittia, Pokemonia, autoja, duploja, pelejä, palloja, vaatetta, pehmoa... Kiitos vieraille!

Meillä lapset eivät syö kakkua, ja ainoastaan keskimmäinen syö karkkia (lähinnä suklaata ja salmiakkia), niinpä kakut olivatkin enemmän aikuiseen makuun: mangohyytelykakku ja sacherkakku. Suolaisena oli kinkkuparsapiirasta. Lapsille sipsejä, popcornia, jätskiä ja keksejä.

Sacherkakku onnistuu yleensä aina, koska miten sellainen johon upotetaan yli puoli pakettia voita, vähintään 600g tummaa suklaata ja vielä purkki aprikoosihilloa voisi olla pahaa? Vieraat mokomat eivät urakoineet kakkua loppuun, joten ainakin yhden levyllisen verran suklaata siirtyy kiristämään minun jo ennestään tiukkaa housujen vyötäröä.

Pojat ehtivät leikkiäkin kaikenlaista vieraiden kanssa. Yksi suosikkileikeistä on häkkilintu :)  Sitä varten mummi tuo kanahäkin, jossa pojat istuvat vuorotellen ja muut hoitavat ja syöttävät. Keskimmäinen on  häkkilintuna ja mummila oli siemeniäkin.

Juhlahumu jatkuu meillä tiistaina, jolloin paikalle tulee esikoisen päiväkotikavereita. Käsitöihin taidan jaksaa ryhtyä vasta ensi viikolla.
Hyvää alkanutta viikkoa teille lukijani!

Painia

Ei edisty käsityöt eikä leikkihuone.

Niinpä joudan ihmettelemään pienten poikien elämää. Meillä yksi poikien suosikkiajanvietteistä on painiminen. Pojat temuavat sohvalla niin, että herkempihermoiset eivät kestä katsella. Yleensä painiminen sujuu sulassa yhteisymmärryksessä. Joskus jos toinen osapuoli tuntuu jääneensä aiheetta alakynteen, peliä tasoitetaan tukasta vetämällä tai näykkimällä. Välillä aloitetaan niin, että toinen on alla, välillä startataan istuen, välillä maaten. Ja välillä kesken jonkun äidin mielestä kehittävämmän leikin pojille tulee mieleen paini -sitten huudetaan veljelle "Mennäänkö painimaan?".

Pojat voisivat jatkaa leikkiä lähes loputtomiin, mutta yleensä minulta loppuu kärsivällisyys mekastukseen ja siihen, että meno meinaa yltyä vaaralliseksi. Vauva on katsonut silmät loistaen sitteristä isoveljien painimista ja voi sitä riemua, kun hän on päässyt muutaman kerran mukaan. Kohta sohvalla painii siis kolme. Ja jos sohvalle ei päästetä, aina voi ottaa pienen erän lattialla.

En kyllä oikein ymmärrä tuota loputonta paini-innostusta, mutta enhän aina sitä painimista henno kieltääkään, koska kuten alta näkyy, niin pojista se on ihanaa. Kuvassa siis painii vauva ja keskimmäinen.

Ja lisää otteita

Retrorakettipaita

Terveisiä sairastuvalta. Influenssa-aaltoa odotellessa verryttelemme tavallisella pikkuflunssalla. Viisihenkinen perhe kun sairastaa pienen nuhakuumeen, niin kyllä siinä aina toista viikkoa menee. Esikoinen ja minä emme ole vielä sairastuneet, olemme siis "jonossa".

Lastenleikkihuone etenee vielä lähes aikataulussa. Kaikki vanhat kalusteet on kierrätetty kämpästä ulos ja muista huoneista siirrelty toiset tilalle. Elektroniikkaromppeet odottavat jäteasemalle vientiä. Ja kellariin pitäisi mahduttaa taas yksi laatikko lisää. Sitten tarvitaan vielä verhotankoa ja muuta tilpehööriä. Huoneeseenhan en aio varsinaisesti hankkia mitään uutta, (paitsi ehkä Ikean hyllyn muovilaatikoille), vaan huoneeseen käytetään jo meillä olemassa olevia kalusteita ja tekstiileitä.

Sitten päivän aiheeseen eli rakettipaitaan. Pääsin jonosta kesken lukukauden työväenopiston ompelukurssille ja vielä sille mieleiselle opelle. Jee! Ensimmäinen sen kurssin tuotos on silittämistä ja paria siistimistä vaille valmis. Keskimmäiselle 2,5v viikarille valmistui Marimekon vanhasta 150cm tyttöjen paidasta 98cm paita, johon olen painanut aikas retroisen näköiset raketit. Väreinä FolkArt Fabric ja alaosassa metalliturkoosia. Poika otti paidan innostuneesti vastaan eikä edes tapellut napakasta kaula-aukostakaan :)