Kesästadin hulppein keidas on Allas Sea Pool

Torstaina starttasin työkavereideni kanssa toimistolta heti klo 16 kohti keskustaa. Työpaikkani sijaitsee sen verran periferiassa, että sieltä keskustaan pääseminen julkisilla on niin tuskallinen operaatio, että sitä ei viitsi kovin usein tehdä. Mutta nyt päätimme nauttia kesäillasta täysillä.

Lähdimme Altaalle uimaan. Muistan kun aikoinaan luin Hesarista Altaan suunnitelmista. Pakko tunnustaa, että "Kelluva, ympärivuotinen, lämmitetty uima-allas saunoineen Kauppatorille mereen" kuulosti niin absurdilta suunnitelmalta, että se nauratti. Niin vaan rakentui Allas Kauppatorille ja se on löytänyt paikkansa kaupunkilaisten ja matkailijoiden sydämessä. Ja hyvä niin, koska Altaasta tuli aivan huikea paikka!

Uimme ja vaan lilluimme lämpimässä vedessä. Näimme, kuinka Viking Linen laiva kääntyi ihan vieressä ja suuntasi ilmeisesti kohti Tukholmaa. Välillä käännyimme ihailemaan Suurkirkon ja Uspenskin torneja ja kaunista Kauppatorin aluetta. Jo noiden näkymien katselu uima-altaasta on minusta elämys. Taivas oli huikean sininen, aurinko paistoi ja oloni oli hetkessä kuin lomalla. Ihan kuin olisimme olleet etelässä :)

Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa Allas!

Allas Sea Pool faktat:
Sisäänpääsy aikuisilta 14€, lapset (3-12v) 7€
Aikuisten allas on lämmitetty, pituus 25m
Lisäksi lastenallas ja merivesiallas, sekä tietenkin suihkut ja sauna
Avoinna ympäri vuoden. Viime talvikaudella lastenallas oli suljettuna.

Altaaseen mahtui mukavasti, vaikka toki uimareita oli paljon. Suihkuun ja saunaan mahtui varsin mukavasti. Pukuhuone on ahdas, kaapit pienet ja lattia märkä. Eli jos haluaisit vaikka lähteä kaupungille ja laittautua uinnin jälkeen, niin Altaalla se on vähän hankalaa. Rakennuksessa toimii kahvila/ravintola, josta voi käydä ostamassa juotavaa ja syötävää. Aurinkoa voi ottaa tuoleissa altaiden vieressä tai takana syrjemmässä olevalla mini"rannalla". Uima-altaan vieressä on iso naulakko pyyhkeille, joten uimapukusillaan ei tarvitse kahta metriä enempää liikkua, jos ei halua. Sisäänpääsymaksulla voi vietää Altaalla vaikka koko päivän.

Olimme varanneet aikaa 2,5 tuntia ja se meni aivan hujauksessa. Paikalla oli uimareita laidasta laitaan: lapsista ja trendikkäistä nuorista aikuisista meihin keski-ikäisiin sekä turisteihin.

 Aikuisten allas

Näkymä Helsinki Wheeliin altaasta

Lastenallas ja Uspenskin katedraalin kupoli

Lastenallas, merivesiallas, auringinottotiloja ja kaunis Kauppatorin seutu taustana

Rakennuksen taakse on terassille tehty pieni hiekkaranta

Melkein lomavarpaat

Ihana kesäfiilis!

PS. Ikuiseen "voinko mennä uimaan/rannalle, kun en ole nuori ja laiha"-keskusteluun haluan sanoa vain sen verran, että käyn paljon uimahalleissa ja rannoilla ja olen ylipainoinen. Kukaan ei ole ikinä tuijottanut minua, kukaan ei ole ikinä sanonut mitään. Ne harvat tutut, jotka ovat tulleet vastaan ovat moikanneet ja jutelleet eivätkä ole teeskennelleet, etteivät näkisi/tuntisi minua ;) Rantakunto ja bikinikunto onnistuu ihan sillä lailla, että kiskoo vermeet niskaan ja menee paikalle.

PPS. Valehtelin. On minua kerran katsottu merkitsevästi ja annettu ymmärtää, että minulla on iso maha. Joku skidi yritti uimahallissa perustella mummolleen, että iso maha ei ole mikään syy, ettei voisi hyppiä ponnahduslaudalta, koska minäkin olen sillä hyppinyt :D Annan asian anteeksi, koska tokihan ponnarille pitää kaveri saada. Mutta asiaa en unohda, koska blogi.

Paluu arkeen ja kuinka nauttia kesästä töissä

Kauan odotettu lomaviikko Turkissa sujahti hetkessä ohitse. Kivaa oli, vaikka oma aika jäi hyvin vähäiseksi, mutta tulihan vietettyä varsinaista perheaikaa kaikki yhdessä. Kotona on niin helppo jokaisen hautautua omiin puuhiin tai oman ruudun ääreen, joten arvonsa silläkin, että tuli tehtyä kaikenlaista yhdessä koko perhe.

 Välimeren pastellisävyjä auringon laskettua

Minulla on edessä 4 viikkoa töitä ennen seuraavaa loman pätkää. Kaksi viikkoa pitää pyörittää keskimmäisen ja kuopuksen päiväleirikuljetuksia työn ohella. Yhden auton taloudessa, jossa käydään toisella paikkakunnalla töissä, kuvio on aina hiukan hermostuttava. Töissä ei tekeminen hellitä juhannukselta, vaan kansainvälisessä firmassa painetaan hommia täysillä koko kesä. Onneksi etätyö tuo joustoa elämään. Minun mahdollista tehdä töitä vaikka pidennetty viikonloppu maalaismummilasta käsin. Harmillisesti vielä ei ole lomakausi näkynyt lainkaan Kehä I liikenteessä. Tietöiden vuoksi ruuhkat ovat edelleen yhtä pahat kuin talvisin.

Minulla on kolme salaista asetta siihen kuinka kesästä voi nauttia myös työviikkoina:

1. Aamu-uinnit maauimalassa
   Minusta on aivan mieletöntä arjen luksusta uida/vesijuosta lämmitetyssä uima-altaassa. Joka kerta tänä kesänä olen joutunut vesijuoksemaan aurinkolasit päässä, niin kirkkaasti on paistanut. Vesijuoksun jälkeen rentoudun terapia-altaassa kellumalla äksänä.
   
2. Salaiset kattoterassikahvit
   Työkaverini Ilona on keksinyt pitää työviikossa muutamat kattokahvit. Toimiston ylimmässä kerroksessa on pieni kattoterassi, jota kukaan ei yleensä ikinä käytä. Olemme aika hissukseen käyneet juomassa siellä iltapäiväkahvit ja syömässä jotain pientä herkkua. Aivan ihana breikki päivään.
   
3. Terassilounas
   Meillä on töissä mahdollisuus ostaa yhdestä lounaskuppilasta salaatit ja syödä ne ulkona terassilla. Pyrin hyödyntämään tätä mahdollisuutta vähintään kerran viikossa.

Mitkä ovat sinun vinkkisi kesästä nauttimiseen töissä?

Lomalla voi ottaa rennommin

...mutta ei kuitenkaan niin rennosti kuin toivoin 😉. Poikien toiveesta valitsimme lomakohteeksi hotellin, jossa on jättimäinen uima-allas ja vesipuisto. Hinta-laatu-allasneliösuhde ratkaisi kohteeksemme tällä kertaa Turkin ja siellä Siden. Minä ja Hra Kepponen elättelimme toivetta, että hulppeat vesiaktiviteetit takaisivat meille mahdollisuuden lueskella varjossa. Varsin valitettavasti lapset kärttävät seuraamme ja ilman sitä tappelevat keskenään koko ajan. Jopa teini vaatii minua kanssaan pallottelemaan altaaseen. Siis se sama kundi, joka kotioloissa pitää kävellessäkin vähintään kahden metrin rakoa. Ei sen puoleen että pystyisin varjossakaan juuri lueskelemaan, kun lämmintä on varjossakin +35. Yritän siirtää täältä ylimääräiset 10 astetta pikimmiten Suomeen 🌞🌞🌞

Nyt takaisin altaaseen!
Mukavaa viikkoa!

Arvatkaas iskikö meidän poikiin vesilelukateus kun takana oleva mies ilmestyi flamingonsa kanssa altaalle 😂

Ylpeyden ja nolouden kevätjuhlapäivä

Lapset ovat onnistuneesti laskettu kesälaitumille. Kevätjuhla herätti tänä vuonna monenlaisia tunteita noloudesta ylpeyteen ja todistusten jaon haikeuteen.

Aloitetaanpas siitä noloudesta. Sen aiheutti hyvin vajavainen kevätjuhlaeleganssi (tarkennus heti, että ei omani). Meillä on ollut hyvin kiireinen ja raskaskin toukokuu. Olen joka viikko toukokuussa tiedustellut jälkikasvultani tarvetta ja kiinnostusta juhlavaatteisiin.

Kuopus: En esiinny, enkä tarvitse mitään juhlavaatetta. Farkut ja joku siisti t-paita riittää.
Keskimmäinen: En todellakaan suostu pukemaan juhlavaatteita.
Esikoinen: Emmätiiä. Ai mikä kevätjuhla? Emmätiiä.

Tässä kohtaa en jaksanut alkaa vääntämään juhlavaatetuksesta. Joskus on vaan pakko valita taistelunsa.

Juhlia edeltävänä iltana kuopus etsii raivoissaan kaulustapaitaansa ja on hyvin hämmästynyt, että isompi kokoinen kauluspaita ei ole itsekseen kulkeutunut kaupasta kotiin. Tuohtuneena hän vetäisi joulujuhlien pitkähihaisen naftin ruutupaidan päälleen. Keskimmäinen protestoi äänekkäästi, että miksi muka farkut, kun gollegehousut olisivat niin mukavat. Farkkujen nyrpeyttämästä naamasta huolimatta, hänestä sukeutui perheen siistein tapaus. Esikoinen sanoi jo pari päivää aikaisemmin, että hän voi mielestään mennä tosi hyvin farkuissa ja uudessa t-paidassa, koska sellainen vaatetus sopii juurikin basistille. Basisti valkoisessa kauluspaidassa olisi aivan naurettava näky. Siis mikä ihmeen basisti?

Introvertti esikoisemme soitti luokan bändissä bassoa koulun kevätjuhlassa. Toinen poika soitti kitaraa, kolmas rumpuja, yksi tyttö ksylofonia ja opettaja pianoa. Olin niin ylpeä pojastani, että hän rohkaistui tuohon! Soittaminen sujui hyvin. Onneksi esikoisella ei ollut mitään tyylikästä asiallista vaatetusta, muutenhan olisin saattanut pakahtua ylpeyteeni ;)

Huppariin pukeutunut basistini vasemmalla. Vaikka vaatetus nolottaa, olen silti ylpeä.

Esikoinen ja keskimmäinen saivat numerotodistukset. Todistukset olivat aika lailla odotusten mukaiset. Joskin voisin tässä taas purnata siitä, että introvertti kärsii uudesta OPSista entistä enemmän. Mutta olin ylpeä poikien koulutyöstä, kunnes aloin lukemaan kuopuksemme sanallista todistusta.

Kuopuksemme on ollut koulutyössään erittäin tavoitteellinen. Hän on ollut koulussa hyvin kiltti ja jopa stressannut, että onko varmasti kaikki läksyt tehtynä. Tavoitteellisuus ja kiltteys näkyi sanallisessakin arvioinnissa, kunnes pääsin listassa musiikin kohdalle. Tavoitteet olivat täyttyneet vain osittain. Poika toki tiesi itse kertoa, että se vastaa vanhaa kunnon vitosta ja niitä voi kuulemma saada vaikka joka vuosi, eikä tule ehtoja eikä jää luokalleen. Olin aika tyrmistynyt asiasta.

Syy alkoi selviämään. Loppukevään sairastelun vuoksi pojalla jäi musiikin koe kokonaan tekemättä. Sen lisäksi Wilma on pitkin kevättä kilissyt viestiä, että nokkahuilu puuttuu. En ymmärtänyt, että viestien jatkumosta olisi pitänyt päätellä jotain muutakin kuin pahaa hutilointia. Lopulta pakotin pojan säilyttämään nokkahuilua koulussa, koska meillä on kotonakin nokkiksia. Kevätjuhlapäivänä sitten selvisi, että kuopus ei ole soittanut nokkahuilua koulussa. Kun opettaja on kysynyt asiasta ja patistellut soittamaan, poika on todennut "Ei ole motivaatiota!" ja jättänyt soittamatta. 

Minulla suupieli alkoi pahasti nykimään tämän kuullessani. En voinut uskoa, että kiltti palleroiseni on ryhtynyt moiseen passiivisagressiiviseen kapinaan. Onneksi sain naamani pidettyä peruslukemilla keskustellessani siitä, että mikään koulutyö ei ole vapaaehtoista ja kaikkea pitää yrittää, vaikka ei siitä tykkäisikään. Mutta nokkahuilukapina :)

Toisten lapset kasvavat tasaisesti ja ottavat hyvin vastaan ohjausta. Meidän lapset kasvavat jatkuvasti poukkoillen ja törmäillen, mutta yleissuunta on onneksi toistaiseksi oikea. Kevätjuhlapäivä kuvasti tätä hyvin: ylpeyttä, iloa, tyytyväisyyttä, noloutta ja tyrmistystä.

Onnea kaikille valmistuneille!

Mukavaa kesälomaa koululaisille!