Laskettelua ja laskiaispullakohtuuttomuutta = laskiainen

Minä rakastan laskiaispullia. Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että rakkauslistallani on monia muitakin leivonnaisia, mutta laskiaispullat ovat listan kärkipäässä.

Torstaina työpaikan pullapiirissä oli laskiaispullia. Laskiaispullat olivat työpaikkaruokalasta tilattuja ja parhaimpia pullia pitkään aikaan. Perjantaina ruokalassa oli uusi satsi niitä samoja laskiaispullia myynnissä, harmillisesti näin pullat matkalla palaveriin. Minun oli todella vaikea keskittyä palaverissa, koska ajatukseni täyttivät laskiaispullat. Tarkemmin ottaen mietin sitä, että voisinko ostaa itselleni kaksi laskiaispullaa ja muulle perheelle yhden per nenä. Ole siinä sitten täpäkkä asiantuntija, kun verkkokalvoilla näkyy haavekuvat kuohkeasta pullasta, täyteläisestä mantelimassasta ja kauniisti pursotetusta kermavaahdosta ;)

Sooo goooddd!!!!

Koska olin jo syönyt 2 kpl nutellalaskiaispullia, yhden Fazerin laskiaispullan ja yhden työpaikkaruokalan laskiaispullan, tulin siihen tulokseen, että joudun tyytymään yhteen laskiaispullaan.

Universumi oli sitä mieltä, että minun kuuluu saada kaksi laskiaispullaa :) Siis miten voi olla tällainen tarjous: ota 6 pullaa, maksa 5. Kuin tehty minulle! Ja sitten vielä tämä: hillopullia oli jäljellä enää 5kpl, mutta mantelimassapullia vaikka kuinka. Kukaan muu meidän perheestämme ei syö mantelimassapullia. Ihan pakko oli siis ottaa itselleni se ilmainen mantelimassapulla. No, sainko tarpeeksi laskiaispullia? En tietenkään, maanantaiaamuni käynnistyi sillä, että haaveilin laskiaispullista...

Paikallisnyppylämme Talma Glacier, altitude 5500cm :)

Laskiaislauantaina pääsimme vihdoin aloittamaan laskettelukauden. Pahasti näyttää siltä, että kauden aloitus ja päättäminen tuli hoidettua kerralla Etelän-Suomen osalta :( Minua risoo sää todella pahasti! Tykkään talvilajeista ja lapsetkin harrastavat niitä mielellään. Ainoa mikä puuttuu on talvisää. Lumet sulaa silmissä ja ladulle olemme ehtineet kerran. Lauantaina Talman rinteet olivat vielä ihan lasketeltavassa kunnossa, mutta eivät hyvät. Nyt sääennusteet lupailevat sellaista lämpöä, että Etelä-Suomesta katoaa lumi hetkessä. En tykkää!

Olen varannut meille perhereissun Vuokattiin maaliskuulle ja laskiaispullista haaveilun ohella seuraan neuroottisena Vuokatin lumitilannetta. Luonnon lunta ei ole jäljellä enää kuin 20cm ja sää on plussan puolella. Kohta ei ole latuja ja seuraavaksi alan pelkäämään rinteinen puolesta. Apua!

Keskimmäinen

Laskettelukauden avaus Talmassa oli varsin onnistunut reissu. Olimme liikkeellä kolmistaan: minä, keskimmäinen ja kuopus. Pojista on kehkeytynyt varsin omatoimisia, suksensa ja vauhdin hallitsevia laskettelijoita. Todella näppärästi hoitelevat kamansa ja itsensä ja selviävät yllättävistäkin tilanteista. Kuopukselle kävi niin, että hän aivan yllättäen kaatui hississä. Kuopus oli siirtynyt nopeasti pois nousuladulta ja oli ottanut sukset pois jalasta ja kantanyt ne rinteeseen. Poika oli jo sukset jalassa rinteessä ennenkuin minä ehdin paikalle :) Reipas poika.

Kuopus

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Tämän viikon mantrani: Älä tule lämpöaalto, tule pikkupakkanen. Älä tule lämpöaalto, tule pikkupakkanen. Älä tule lämpöaalto, tule pikkupakkanen. Älä tule lämpöaalto, tule pikkupakkanen.

Tee elämässäsi asioita, joista tykkäät!!

Tammikuuni oli jotenkin alavireinen. Ehdin jo miettiä, että tarvitsen elämääni jotain piristystä. Ajattelin, että tarvitsen vähintään viikonloppureissun, ulkomaanmatkan tai jonkun ylihinnoitellun brändituotteen.

Piristys tuli perjantaina kolmessa tunnissa. Olin jo aikaa sitten ostanut itselleni askartelukurssin Askartelu-Amaliasta. Kun kurssi lähestyi aloin miettimään tekosyitä, miksi voisin jättää sen väliin. Ajankohta oli oikeasti kehno eli perjantai-ilta 18-21, ja ajomatkaa 35min suuntaansa ja väsytti. Onnistuin kuitenkin kampeamaan itseni paikalle.

Valmis työni

Kun kurssi alkoi, huomasin ensimmäisen 20min jälkeen olevani täynnä energiaa. Sellaista pulppuavaa ja rönsyilevää energiaa. Nautin aivan täysillä siitä, että osa askarteluprosessista oli sattumanvaraista. Oli kiehtovaa nähdä, kuinka vesisuihke saa värihiukkaset värjäämään paperia. Välillä värit liukuu, välillä tulee rakeista, välillä värit sekoittuvat. Joskus tulee kaunista ja joskus suttupaperia. Miten, oi miten, olinkin unohtanut kuinka paljon nautin käsillä tekemisestä?! Kannattaa ehdottomasti tehdä asioita, joista pitää! Muistakaa tekin se. Miten ajattelin, että saisin virtaa itselleni turhasta kuluttamisesta, kun oikeasti kaipasin jotain aivan muuta.

Kannattaa myös muistaa se, että rakkaista asioista nauttii vielä enemmän, kun niiden tekemisessä oppii jotain uutta. Siksi kannattaa välillä hakea inspiraatiota yhdessä tekemisestä, kursseista tai erilaisista tutoriaaleista.

Kaikki kurssin työni

Minulle käy helposti  niin, että kotona itsekseen askarrellessa inspiraatio on täysin kateissa enkä saa mitään aikaiseksi. Sitten vaan harmittaa. Siksi välilä on ihanaa käydä opettajan johdolla opettelemassa vaikka joku uusi tekniikka.

Perjantain kurssilla oli todella mielenkiintoiset ja sinänsä helpot tekniikat. Opettajana oli hyvin inspiroiva hollantilainen Liesbeth Fidder. Juurikaan en ehtinyt kuvaamaan kurssilla, mutta pikainen otos jäi sentään muistoksi.

Liesbeth Fidder ja kurssilaiset. Kuva lainattu Askartelu-Amalialta

Riikinkukon tausta on tehty bisterillä. 

Ensin paperille ripotellaan bister-jauhetta vaikkapa grillitikulla. 

Sitten suihkepullolla varovasti vähän vettä jauheen päälle ja katsotaan miten käy.

Lopuksi kuivaus kuumailmapuhaltimella.

Kuivan pohjan päälle leimataan suoraan.

Leiman kohdalta voi poistaa väriä kloritilla, jotta kuva nousee paremmin esille.

Hyvä fiilis on jatkunut koko lauantain! Olokin on energinen. Sormet syyhyävät ja into kokeilla uudestaan on todella korkealla. 

Uusia paitamerkkejä esiteinin kaappiin

Meidän 11v. esikoinen kasvaa edelleen kuin rikkaruoho. Suurin osa vaatekaapin 152cm paidoista mahtuu vielä, mutta osa on jo liian lyhyitä joko hihoista ja niska-helma mitaltaan. Valmistajasta riippuen seuraava koko on usein tuplakoko 158/164 tai suoraan 164.

Tunnen aika hyvin esikoisen paitamaun, mutta yleensä nettiostokset kannattaa näyttää hänelle ensin. Poika tykkää perusväreistä ja valokuvaprinteistä. Yhtään vaatemerkkiä hän ei tunne nimeltä, joten merkillä ei ole mitään merkitystä. Selailin useammankin webbikaupan ja manailin jälleen valikoiman suppeutta. Sitä mukaa, kun pojat kasvavat, niin valikoimat pienenevät. Suursuosikeitamme eli Molon printtipaitoja  ei löytynyt mistään webbikaupasta koossa 164. Joitain malleja on valmistettu kyseisessä koossa.

Zalandon alesta löytyi pari uutta merkkiä kokeiluun. Vinginolta meillä on ollut farkkuja ja nyt tuli ensimmäinen paita. Printti on kiva, sopii teinillekin. New York printti olisi ollut vielä coolimpi, mutta siitä olikin jo useampi koko myyty loppuun.

Vinginon printtipaita ja Lindexin farkut

Malliltaan Vinginon paita osoittautui yllättävän slim fitiksi. Normaalipainoiselle pojalleni paita on juuri sopiva, mutta ei saisi olla yhtään slimmimpi. Varmasti erinomainen hoikalle pojalle, mutta ei sovi rotevalle, harteikkaalle tai tukevalle. 

Enemmän väriä löytyy esikoisen synttärilahjapaidasta. Desigualin mallistoon kuuluu vähän isompienkin lasten iloksi Star Wars paitoja. Esikoinen ihastui paitaan välittömästi. 

Desigualin mitoitus on selvästi Vinginoa leveämpää. Se voisi olla vähän kapeampaakin.

Aikamoinen ero leveydessä. Alla Desigual ja päällä Vingino.

Ennen näitä kahta paitaa valitsimme keskimmäisen kanssa mielestämme Lindexin kivoimman näköisen paidan esikoiselle. Kaupassa paita näytti mielestämme kivalta, mutta vertailussa näihin uutukaisiin ei Lindex enää pärjännyt. Lindexin paljastui jopa Desigualia leveämmäksi.

Yllättävän vähäistä on esiteinin vaatekulutus. Isoa pinoa vaatteita ei tarvita, koska pyykkiä ei tule samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Välillä pitää muistutella, että vaikka vaatteet ovat vielä tahrattomat ja muutenkin siistin oloiset eikä tunkkaiset, vaihtaminen on ok ja jopa suotavaa :) Käytössä lähinnä kuluu farkkuja ja lenkkareita. Paidat pysyvät siisteinä ja ehjinä, samoin ulkovaatteet. Meidän tokaluokkalainen keskimmäisemme sen sijaan elää jotain uutta termiittivaihetta ja ilmeisesti konttaa jälleen. Housut kulahtavat nopeasti ja paitojen hihansuuaukoista pitää painaa peukalo lävitse :(

Vasemmalla Lindex

Kuinka päästä yli flunssakateudesta?

Yritin jälleen kasvattaa lapsiani fiksusti keskustelemalla. On se vaikeaa!

Yhdellä pojista on pieni flunssa ja hänen ei tarvinnut mennä tänään kouluun. Veli saapui kotiin ja oli niin kateellinen flunssapotilaalle selvästi vääryydellä ansaitusta vapaapäivästä. Potilaalla ei ollut enää edes lämpöä. 

Ajattelin noin niinkuin Sinkkosen jalanjäljissä keskustella kateudesta ja sen ilmaisusta ja siitä, että kannattaako se ja mitä voisi tehdä. Laimean kateuspohdinnan lopputuloksena kateellisella oli mielessä selvänä, että mitä hänen kannattaisi tehdä tilanteessa: "Mä haluun nuolla sun räkäistä nenää, että tulen itsekin kipeäksi!" 

*huoh*

Toivon kovasti, että kyseessä ei ole influenssa! Pysykää te terveinä!

Positiivisten tunteiden ilmaisu on sujuvampaa. 

Kuopus oli tehnyt näin hienon korun ip-kerhossa omatoimisesti ilahduttaakseen minua