Upea syyssää

Lorvantain jälkeen tuli supersunnuntai. Suuntasimme metsäretkelle, matkalla haimme vielä yhden pikkuretkeilijän mukaan. Pikaisesti kyhäämäni metsätehtävä toimi hyvin ja se innosti tekemään muitakin löytöjä metsässä. Pienenkin olisi jaksanut vielä muutaman tehtävän lisää. Tehtävänä oli kerätä ja valokuvata. Tehtävien lisäksi retkeen kuului kiipeäminen hurjalle kalliolle ja eväiden syönti rannalla. Joka kerta yritämme bongata eläimiä, mutta tälläkään kertaa vastaan ei tullut karhua (poikien harmi, äidin onni). Syksyinen metsä tuoksui ihanalta, aurinko paistoi ja lapset olivat niin tohkeissaan. Jopa tälläinen syksyn vihaaja nautti päivästä :)

Tehtävät on jaettu ja käyty lävitse

Aika nopeasti oli tehtävät tehty - viimeistä viedään

"Hei kato täältä näkyy tosi pitkälle"

"Katso kotkanpuita!"

What goes up must come down

Lorvantai

Olipas kiireinen viikko. Taas tuli illalla sammuttua lapsia nukuttaessa vaatteet päällä ja hampaat pesemättä sänkyyn :( Onneksi on viikonloppu ja meillä vietetään tänään lorvantaita. Lapset saavat katsoa televisiota tai läträtä vesileikeissä. Elättelen toivetta, että kaverit tulisivat hakemaan poikia ulos, niin ulkoilukin hoituisi lähinnä välillä ovelta pihalle vilkuilemalla. Just tälläisinä päivinä tekee mieli luistaa ruuanlaitostakin ja tilata pizzaa kotiin.

Käsityö saralla on hiljaista. Viikko sitten vihdoin sain ommeltua keskimmäisellekin housut Metsolan autofroteesta. Kuopuksellehan tuli mustasta ja keskimmäiselle vihreästä. Nuo Metsolan autot ja traktorit iskevät meidän poikiin edelleen täysillä. Ja minuun myös, vaikka en voi sanoa ikinä olleeni uusretron ystävä. Kokonaisuus keltaisella paidalla taitaa lipsahtaa liikaa uusretron puolelle, joten varmaan mustan yhdistelmää tulee käytettyä enemmän. Housujen kaveriksi molemmilla pojilla on mustat perustrikoopaidat, lisäksi keskimmäisellä tuo keltainen ja kuopuksella punainen.

 

Stockan Hullut päivät olin ajatellut jättää ihan kokonaan väliin. Muutaman kerran olen mennyt jonkun sisäänheittotuotteen perässä ja aina jäänyt ilman. Mua ahdistaa se tungos ja töniminen. Sain kuitenkin kaveriltani täsmävinkin ja kävin ostamassa lisää luettavaa. Sinne jäi vielä muutama pokkari (a 3,90), jota en ollutkaan lukenut, mutta lorvantaina en kykene kaupoille. Ja se pakollinen paitapusero joulun rientoihin esikoiselle tuli myös hankittua näppärästi.

Viime vuonna jäimme kokonaan ilman tuota Fazerin huippuhyvää piparkakkusuklaata. Tänä vuonna emme, sillä ensimmäinen 300g levy on jo tuhottu (se oli mies, minä vain maistoin ihan pikkasen).

   
Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Kortteja haasteisiin

Mulla on miljoona asiaa jonossa, töissä hommia rästissä, kotia vois siivota puskutraktorilla. Oli siis oivallinen aika eilen illalla myöhään alkaa tekemään kortteja. Fiksu ihminen ei tekisi näin, mutta yritän perustella itselleni, että nyt on vähän rennompi olo. Toiset käy lenkillä, toiset askartelee.

Ekaksi p*skarteluhaaste nro 110, jossa oli väribingo. Omaksi rivikseni valitsin kulta, musta ja kraft (eli sellainen pahvilaatikon ruskea). Päätin tehdä noista matskuista joulukortin.

Kuvat ovat tällä kertaa ilman salamaa läppäriä vasten ja varsin onnettomia pikaräpsyjä. Nyt ei aika riitä muuhun :(

Taustana säkkikankaan näköistä pellavaa. Joulupallo embossattu mustalle kartongille. Valkoinen hattuneulakin muuttui kultaiseksi. Joulupallo ja säkkikangas ovat valikoituneet tämän joulun korttimateriaaliksi, mutta värimaailmasta tulee enemmän perinteinen.

Toisella kortilla osallistun Lauran korttihaasteeseen. Haasteessa piti käyttää ompelulaatukosta löytyviä tarvikkeita. Niitähän löytyi: vihreä auto on Metsolan joustofroteeta, alla edellisen kortin säkkikangasta, pilkkunauhaa ja nappeja. Kortti on kuopuksellemme, joka on kova automies.

Sisävaatteiden kierrätyksestä

Minulta välillä kysellään, että miten sisävaatteiden kierrätys perheessämme toimii ja kierrätänkö paljon. Lapsillani kun kuitenkin näkyy säännöllisesti ihan uusiakin vaatteita eikä pelkästään muotia muutaman vuoden takaa :)

Kierrätän suurimman osan hyväkuntoisista sisävaatteista pojilla. Vaatteet, jotka eivät ole lainkaan mieluisia, päätyvät usein miten kirppikselle yhden pojan käytön jälkeen. Ne huonosti istuvat, pesuissa kulahtaneet ja sellaiset, jotka eivät näyttäneetkään päällä niin hyviltä, lähtevät kunnosta riippuen kirppikselle, Fidalle tai UFFin laatikkoon. Muut pakkaan odottamaan seuraavaa käyttäjää.

Laadusta ja käytön määrästä riippuen sama vaate saattaa kiertää kaikilla kolmella. Se täytyy tunnustaa, että kun puran varastolaatikoita, niin sieltä lähtee aina tavaraa pois. Osa vaatteista nimittäin näyttää säilytyksen jälkeen paljon huonommalta kuin laatikkoon laittaessa. Ilmeisesti vaatteen ollessa käytössä silmä on tottunut värien haalistumiseen ja materiaalin nyppyyntymiseen.

Miten siis kierrätän perheessämme pääpiirteissään:
-Juhlavaatteet kierrätän kenkiä myöden
-Housut (farkut, velourit, collarit): kierrätän kaikki siistikuntoiset ja hyvin istuvat. Collegehousuissa värit harmaata lukuunottamatta kestävän pesua niin heikosti, että ne usein päätyvät UFFin laatikkoon.
-Neuleet: kierrätän yleensä kaikk
-Shortsit kierrätän

Paitojen suhteen kierrätys riippuu kunnon lisäksi väreistä ja kuoseista:
-"Merkkivaatteet" kuten Molon Ja Timberlandin paidat kierrätän yleensä
-Bamsen ja Fixin olen kierrättänyt myös
-Muuten Lindexin kuoseista vain parhaimmat autokuosit ovat päätyneet kiertoon. Koska muut jäivät aina käyttämättä, olen sittemmin laittanut ne kirppikselle. Meillä ainakin monesti on käynyt niin, että sesongin suosikki ei ole enää vuoden päästä (tai kahden) ollutkaan yhtään kiva.
-H&M ja KappAhl: iso osa päätyy yhden lapsen jäljiltä kirpparille. Eivät yleensä miellytä enää parin vuoden päästä.
-Marimekon raidat kierrätän myös, joskin nyt pojilla alkaa olla raitakiintiö täynnä
-Sellaiset paidat joita olen ostanut kolmessa koossa lähtevät yleensä kirpparille
-Kierrätän myös kaikki hyväkuntoiset alusvaatteet ja sukat. Minulle tässä ei ole mitään ihmeellistä ja pesukone tekee kyllä puhdasta :)

Kyllästynkö samojen vaatteiden tuijottamiseen? No yleensä en. Lapseni ovat kuitenkin aika erinäköisiä ja vaatteita voi yhdistellä eri lailla. Säästänkö rahaa? Aivan varmasti. Säästänkö luonnonvaroja? Kaipa vähän sentään. Säästänkö vaivaa? Paljon.

En oikein osaisi kuvitella sitä, että laittaisin kaikki lasten vaatteet kirppikselle yhden käyttäjän jäljiltä ja sitten hankkisin tilalle uutta (tai kirppikseltä). Se tuntuu minusta liialliselta ajan, vaivan ja rahan tuhlaukselta. Edelleen ostan paljon vaatteita sillä ajatuksella, että ne kiertävät perheessä. Jos niin ei käy, niin en jää sitä harmittelemaan. Mites teillä?

Kierrätysmuotishow:

Monsoonia - kierrätetty jokaisella pojalla.

Kuvassa esikoinen ja kuopus. Ja paita menee meiltä varmaan vielä eteen päin.

Monsoonia esikoisella ja keskimmäisellä.

Tämä on ostettu käytettynä, mutta mennee vielä kuopukselle.

Moloa keskimmäisellä ja kuopuksella.

Niin paljon rakastettu, että lähtee varmaan UFFiin.

Bamsea esikoisella ja kuopuksella. Kaikilla pidetty.

Päätynee rätiksi :)

Hilfigerin paitapusero esikoisella ja keskimmäisellä.  

Paita edelleen kuin uusi ja odottaa kuopusta.

Esikoisella jalassa housut, jotka ylemmässä kuvassa

on keskimmäisellä Monsoonin paidan kanssa arkihousuina.

Pahoittelut siitä, että kaikki kuvat ovat erikokoisia. Tumpeluus pääsi yllättämään ;)