Herkkuaamiaisia ja merimaisemia äitienpäiväviikonloppuna

Perjantaina ennen äitienpäiväviikonloppua huomasin, että instagram täyttyi upeista kirsikankukkakuvista, jotka oli merkattu otetuksi Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Koska lauantaina siellä oli hanamijuhlat iltapäivällä, arvelin kaiken parkkitilan loppuvan hyvissä ajoin. Päätin tehdä jotain poikkeuksellista. Laitoin lauantaiaamuksi herätyksen hyvin aikaiseksi, vaikka olen todella aamu-uninen. Hra Kepponen lupasi herätellä minua ja lähteä kanssani bongaamaan kirsikankukkia.

Roihuvuoressa meitä odotti melkoinen yllätys! Kirsikat eivät vielä kukkineetkaan! Ihmiset olivat postanneet instaan kuvia edellisiltä vuosilta ja muutamat raukat -kuten minä- erehtyivät luulemaan niitä uusiksi. Hävetkää tuollaiset instapostailijat ;)

Herkän kauniita nuppuja oli sentään bongattavaksi

Kirsikkapuistossa vierailu jäi paljon suunniteltua lyhyemmäksi. Olimme lähteneet matkaan ilman aamupalaa, joten keksin ehdottaa Hra Kepposelle, että ajaisimme Itä-Helsingissä sijaitsevaan hotelli Rantapuistoon aamiaiselle. Rantapuisto on minusta viehättävä paikka. Se on rakennettu alunperin Yhdyspankin koulutuskeskukseksi vuonna 1963. Arkkitehtuuriin on panostettu ja sitä on vaalittu kaikki nämä vuodet. Muutaman kilometrin päässä sijaitsee entinen Osuuspankkiopisto. Tänä päivänä tuntuu varsin erikoiselta, että jokaisella pankkiyhtymällä on ollut omat koulutuskeskukset hotellihuoneineen. Tokihan koulutuskeskuksia oli myös isoilla rakennusliikkeilläkin. 

Rakennus koostuu muutamasta eri siivestä ja tilola yhdistää pitkät käytävät, joiden seinät ovat lasia. Ympäristössä on komeaa vanhaan puustoa sekä merimaisemaa.

Ravintolasalissa toimii ravintola Furu. Ravintolasalissa on upeat maisemaikkunat merelle.

Katto on hurjan hieno. Mutta kuka pyyhkii sieltä pölyt?

Aamiaisella oli puuroa, jugurtteja, marjoja, mysliä, leipiä,karjanpiirakoita, munakokkelia, pekonia, nakkeja, leikkeleitä, kasviksia ja juustoja. Tarjolla taisi olla vegaanisiakin vaihtoehtoja.

Jälkkäriksi sai paistella vohveleita. Nam!

Minusta Rantapuiston ravintolasali on upea! Aamiainenkin oli oikein maittava perusitsepalvelukattaus. Hintaa sillä oli 18€ per ruokailija. Aamiaisen jälkeen menimme hotellin edustalla olevalle rannalle kävelemään. Oli todella kaunis ja aurinkoinen päivä!

Rannalla sijaitsee Nolla Cabin. Se ekologinen majoitusvaihtoehto, joka sijaitsee aina upean luonnon äärellä. Rantapuisto on siitä kiva paikka ekomökkimajoittujalle, että käytettävissä on hotellin palveluita kuten sauna ja vessat.

Kurkistelin ovesta tyhjään mökkiin sisään. Jestas, mikä maisema! Heti googlailin varauskalenteria, että pääsisinkö majoittumaan Nolla Cabiniin. Omalta osaltani majoittuminen tyssäsi tällä kertaa siihen, että hinta yöltä on 250€ ilman aamiaista. Ehkä joskus tulevaisuudessa yövyn Nolla Cabinissa tai jossain vastaavassa.

Hra Kepposelle naureskelin kotimatkalla, että minut on aamiaistettu oikein kunnolla eikä haittaa, vaikka pojat eivät saisi äitienpäivän aamiaista kursittua kasaan lainkaan. Ihan turhaan epäilin poikien kuntoisuutta. Keskimmäinen oli ostanut minulle lahjankin. Sain häneltä söpön karhukahvimukin ja suklaata. Voileivätkin oli tehty minulle valmiiksi. Joku kerettiläinen oli laittanut salaatit leivässä päällimmäiseksi. Hra Kepponen oli ostanut kukat.

Pannarikokkia piti hieman käydä hätistelemässä sängystä ylös ja annoksen jouduin koristelemaan itse. Amerikkalaiset pannukakut ovat esikoisen vakio äitien/isänpäivänä.

Äitienpäiväjuhlallisuudet huipentuivat Hra Kepposen valmistamaan illalliseen. Sain toivoa vapaasti ruokaa ja valitsin savulohta, parsaa ja hollandaisekastiketta. Tarkka lukija huomaa, että kuopukselta en saanut mitään lahjaa. Kaiken tämän jälkeen pelkkä ajatus valkosuklaakaardemummakakusta, jonka kuopus lupasi tehdä minulle lahjaksi, oli liikaa. Meidän juhlat yleensä pyörivät ruuan ympärillä, eikä tämäkään äitienpäivä ollut poikkeus.

Kuopus on siis yhden kuivakakun velkaa minulle. Koska viikonlopuksi on hirveä siivous- ja piha-urakka edessä, on kiva, että voin lunastaa kakkuni ja palkita itseni uurastuksesta. Reilun viikon päästä meillä vietetään lakkiaisia ja juhlastressi nostaa päätään. Valmistelut ovat vielä aivan alkutekijöissään. Siivoukseen olen hankkinut palkattua apua. Tarjoilujen osalta olen unohtanut tehdä salaattitilauksen. Toivottavasti ei mene pe-la välisenä yönä salaattien tekohommiksi :D

Kivaa perjantaita ja viikonloppua!

Laiskan pukeutujan tsemppihetket

Etätyö on tehnyt minusta todella homssuisen näköisen. Kotipäivinä oleilen jossain vanhoissa mukavaksi kuluneissa vaatteissa, ei meikkiä ja hiukset kiinni ponnarilla. Käyn nykyisin toimistolla ainakin yhtenä päivänä viikossa, välillä jopa kahtena. Olen päättänyt tsempata toimistopäivinä. Tarkoituksena on pukea päälle vain kivoimpia siistejä vaatteita ja meikata. Joskus voi joutua joustamaan, kun hidas pyykkikierto ei takaa, että lempiyhdistelmät olisivat puhtaana vaan saatan joutua valitsemaan jotakin liian neutraalia. Niinä päivinä olen päättänyt laittaa hiukseni. 

Tsemppihenkeni on mennyt jopa niin pitkälle, että olen viimeisen vuoden aikana ostanut uusia vaatteita. Vaatteiden ostaminen on minulle edelleen hieman hankalaa. Kokoni on n. 46/XL/XXL. Ongelma tulee siitä, että vartaloni levein kohta on valitettavasti vyötäröni. Minulla ei aika eikä innostus riitä shoppailuun. Lähinnä teen sitä lomalla ja sitten epätoivoisilla nettiyrityksillä. Viime aikoina nettiostosten hitiksi on minulle tullut Zhenzin vaatteet. Harmi vaan, että niiden perässä joutuu selailemaan monia nettikauppoja. Lisäksi haluan vaatteitteni oleva luonnonkuituja, helppohuoltoisia, mukavia päällä ja mielellään myös kohtuuhintaisia.

Minä olen ihan positiivisesti yllättynyt siitä, että kaapissani on paljon kivaa, perussiistiä vaatetta. Suosin neutraalia pukeutumista sillä poikkeuksella, että tykkään käyttää värejä. Vielä enemmän jaksan yllättyä siitä, kuinka huulipuna piristää olemusta. 

Näillä puheilla yritän tsempata itseäni kesävaatekaapin täydentämiseen. Kahtena viime kesänä olen menettänyt useita kesävaatteita, enkä ole saanut aikaiseksi hankkia uusia. 

Sitten seuraa todisteita tsemppihetkistä

Tämä on top-5 lempivaatteeni. Ostin sen ehkä pari-kolme vuotta sitten netistä. Olen käyttänyt sitä talvella tummien sukkahousujen kanssa, töissä tennarien tai lenkkareiden kanssa ja pikkumenoissa avokkaiden kanssa. Merkki on plus-muotia myyvä Zhenzi. Tsemppi on ollut niin hurja, että olen lempivaatteeni kanssa jopa laittanut kiharoita.

Paita on myöskin top-5 vaatteiden joukossa. Yleensä käytän töissä paidan kanssa kapeita suoria housuja, mutta nyt jalassa perusfarkut. Paita on myöskin Zhenzin ja pari vuotta vanha.

Viime kesänä ostin Torniosta kevyestä materiaalista tehdyn Celbesin mustavalkoisen tunikan. Sen kanssa eniten käyttämäni kapeat mustat housut. Ja tukka väkerretty toimistoa varten.

Tässä paidassa on kiva yhdistelmä turkoosiin vivahtavaa sinistä ja tumman sinistä. Paksuhkoa neulosta oleva paita on myöskin Zhenzin. Olen tosi huono föönäämään hiukseni, mutta tällä kertaa olen onnistunut omalla mittapuullani erinomaisesti. 

Sitten olen sortunut lähtemään töihin hiukset kiinni nutturalla. Useamman vuoden vanhaa tunikaa olen piristänyt uudella pellavahuivilla, joka käy yhteen violettien silmälasieni kanssa. Tunika on Ratiashopista.

Päällä monia vuosia vanha erittäin lyhyt mekko. Olen tuumaillut, että ikäiseni ja kokoiseni nainen voi ihan hyvin kulkea minimekossa, jos siltä tuntuu. Mekko on tosi kivaa ja mukavasti laskeutuvaa materiaalia. Väri on vähän tylsä. Pidän mekkoa paksumpien sukkahousujen ja lenkkareiden kanssa. Lenkkarit tuohon asuun kivasti särmää. Mekko on Zizzistä.

Tässä kuvassa minulla on jalassani lempifarkut, jotka ovat Zizzistä. Minä tykkään kukkakuvioista ja kuvan paitaa olen käyttänyt todella paljon. Nykyajan materiaalit ovat aika heikkoja ja olen korjannut paidan saumoja jo kahdesta kohtaa. Paitakin on Zizzistä ja on useita vuosia vanha. Kuvassa kanssani on sutkautuksia blogin Taru.

Näitä puseroita olen käyttänyt myöskin töissä lempifarkkujeni parina. Vihreä on vähäiselle käytölle aiemmin jäänyt matkamuisto Teneriffalta. Beige-musta on Torniosta ostamani Kaffe-merkkinen paita.

Laittamaton look - ja nämä ovat ne parhaimmat kuvat :)

Kukkabongausta - upeat magnoliat

Nyt alkaa olla aivan viimeiset hetken nautiskella Helsingissä magnolioiden kauneudesta ja tuoksusta!

Eilen keskiviikkona kävin ystäväni Tiinan kanssa Torkkelinmäellä ihailemassa magnolioita. Tiina ei ollut käynyt siellä aikaisemmin ja hän toisteli monesti, että hän ei mitenkään osannut arvata, että Helsingissä on näin upea magnoliapaikka. Tiina on käynyt bongaamassa Alppipuiston magnolian, mutta Torkkelinmäen magnoliapuut ovat varmasti nelin-viisinkertaiset kooltaan Alppipuistoon verrattuna. Paikka on kukkabongarin unelma.

Tästä näkee hyvin, kuinka suuria magnoliapuut ovat

Tämän kevään tavoitteena on käydä myös Malminkartanon omenatarhassa bongaamassa omenapuiden kukintaa. Se olisi minulle uusi kohde. Jos vaan jaksan ja ehdin niin viimeisenä listalla on Haagan upea alppiruusupuisto, joka ihastuttaa vuodesta toiseen.

Harrastatko sinä kukkabongausta? Mikä on lempikohteesi?

Kukkaterapiaa ja juhlia

En tiedä mihin nämä päivät oikein katoavat. Mutta vihdoin olen blogini äärellä ja toivottavasti pian myös muitten blogien äärellä.

Huhtikuun lopussa olin ihan kevätterapian tarpeessa ja pirautin ystävälleni Tiinalle ja pyysin häntä kanssani Viherpajaan. Onneksini Tiina oli vapaana ja innostui ajatuksesta. Viherpaja on vantaalainen erittäin iso kukkakauppa, jossa on katetussa tilassa japanilainen puutarha. Mahtava paikka, iso valikoima ja myöskin aika kohtuulliset hinnat. 

Kevään ensimmäiset kirsikankukat bongattu siis jo 27.4

Japanilaisessa puutarhassa on karppilampi, muotoon leikattuja havupuita, teehuone ja bambuja.

Ihania käkkyröitä kasvaa tuosta puusta

Bambu on suosikkikasvejani

Japanilaisen puutarhan ulkopuolella näimme supersuloisia pikkukukkia puuntaimessa. Jäimme ihailemaan niitä pitkäksi aikaa. Kyseessä oli ruusumanteli.

Pikkuinen, mutta niin suloinen ruusumantelin kukka

Jatkoimme kierrostamme myyntiosastoiden puolella ja siellä ruusumanteli kukki suorastaan jumalaisesti. Melkein täytin auton takakontin ruusumantelin taimilla. Ystäväni Tiina kertoi, että hänen pihalleen niitä oli puutarha-ammattilainen ehdottanut. Tiinan piha on kuivaa hiekkakangasta ja minun savimaata. Toistaiseksi ruusumantelit ovat edelleen kaupassa, ensin pitää selvittää, että olisiko niillä mahdollisuutta menestyä pihallamme. Kukkiva ruusumanteli on sellainen näky, jonka edessä moni varmasti pohtii ostopäätöstä.

Ruusumanteli

Vappua vietimme perinteisesti syöden. Tilasin vappuviikolle Ruokaboxin, koska siinä oli houkuttelevan kuuloinen vappuateria perunasalatteineen ja nakkeineen. Minä olen suuri perunasalaatin rakastaja ja teen itse sitä perinteistä perunasalaattia, jonka kastikeeksi tulee majoneesin ja kermaviilin sekoitusta. Ruokaboxissa oli ihan erilainen perunasalaatti ja halusin päästä kokeilemaan sitä.

Tässä on perunalaattiin tulevat omenat palasteltuna, lisänä on kevätsipulia ja lehtipersiljaa. Kastikkeen perustana on valkoviinietikka

Perunat viipaloitiin, maustettiin ja paistettiin uunipelillä ja sekoitettiin lämpöisinä omenoiden sekaan. Perunasalaatti oli niin hyvää, että lopusta hieman kilpailtiin.

Toinen vappuaterian salaatti oli coleslaw, jossa oli porkkanan sijasta paprikaa. Tämäkin oli hyvää.

Ruokaboksin mukana tulleet Wotkinsin Sörkän nakit olivat yllättävän maukkaat

Vappuna herkuttelimme vohveleilla

Tänä vuonna Hra Kepponen osti vappupallon vain minulle :)

Meidän keskimmäisellä on toukokuun alussa synttärit ja niitä juhlittiin pienesti heti vapun jälkeen. Synttärisankari sai isomman ja kalliimman synttärilahjan jo maaliskuussa ennakkoon ja se oli ostettu jo syksyllä. Keskimmäinen lähti naispuolisen ystävänsä kanssa Tukholmaan katsomaan The 1975 bändin keikkaa. Siitä riitti järjestelyä vanhemmillekin, kun piti selvitellä, että mihin hotelliin voi alaikäiset majoittua. Reissu meni hyvin ja oli kuulemma hieno kokemus. Pisteet nuorelle miehelle ja hänen tyttöystävälleen siitä, että he pystyivät keskustelemaan asian halki siitä, että ystävän kanssa voi tehdä tuollaisen reissun vaikka hän onkin toista sukupuolta. Itse en olisi varmaankaan vajaa 17-vuotiaana osannut hanskata tuollaista lainkaan.

Synttärisankarin toiveesta tein hänelle Maisemakahvilan raparperipiirakan ohjeella pellillisen mustikkapiirakkaa.

Toukokuun alkuun mahtui vielä yhdet juhlat lisää. Setäni täytti 80 vuotta. Hänenkin kuntonsa on vaihdellut ja oli niin mukavaa nähdä hänet pirteänä. Kiva oli nähdä muukin suku samalla <3

Matkalla sedän synttäreille. Saimme mukaamme keskimmäisen ja hänen tyttöystävänsä

Etualalla isäni, taaempana synttärisankari

Serkkuni vaimo oli tehnyt tarjoilut juhliin ja pöydät notkuivat herkuista. Nam!

Serkkupoika taitaa kuulua top-5 joukkoon ihmisistä, jotka ovat olleet elämässäni mukana pisimpään

Kivaa uutta viikkoa!