Melkein kaksi viikkoa ystäväni isän Tornion mökillä meni ohitse liian nopeasti. Meillä oli Torniossa ihanaa. Lumet alkoivat hupenemaan kovaa kyytiä, mutta latukoneella tehdyt ladut säilyivät hyvinä. Suurimmaksi osaksi oli hyvää säätä, mutta olemme me hiihtäneet pienessä tihkusateessakin.
Minähän lähdin reissuun väsähtäneenä pitkän flunssan jäljiltä. Hiihtoloman olimme koko perhe kipeänä ja sen jälkeen olikin hiihtokelit aika lailla mennyttä Helsingissä. Sekin harmitti. Pahimman harmistumisen koin, kun kävin leikkaavan ortopedin juttusilla näistä polvistani. Suurin ongelma on se, että polveni eivät enää suoristu ja iso kulma aiheuttaa sen, että seisominen ja käveleminen saavat selkäni erittäin kipeäksi. Arvio oli, että tekonivel ei korjaa tuota ongelmaa lainkaan, joten kävelykykyni on loppuelämäni huono. Lajit, joissa ollaan pienessä etukenossa ja polven ei kuulu suoristua sujuvat minulta kävelyä paremmin. Hiihto ja jopa laskettelu sujuvat paljon kävelyä paremmin. Peruslääkitykseeni on tästä hautaan asti lisätty 3*1000mg Panadol. Lumiterapia teki minulle niin hyvää. Samoin kropalleni sopiva liikunta ja raikas ilma. Olin ihan kuin uusi ihminen palatessani.
Joku instassa kyseli, että mistä rahat taas matkailuun. Olen tässä kohtaa etuoikeutetussa kaveruusasemassa, koska saan Ilonan mukana käyttää hänen isänsä mökkiä aivan ilmaiseksi. Reissussa rahaa kuluu sähköauton jatkuvaan lataamiseen yllättävän paljon, joka ainoa ero normiarkeen. Hiihtäminen on ilmaista hupia ja muutkin aktiviteetimme olivat edullisia. Ruuat kokkailtiin mökillä itse. Yhden illallisen söimme ravintolassa ja pari lounasta ajomatkoilla. Meillä oli sen verran täydet työpäivät ja hiihtäminen piti priorisoida, että lounaat kaupungilla ja shoppailut jäivät täysin väliin. Ilonan isä oli iloinen, että mökillä on käyttöä. Ilonan eno antoi mökkinsä meille lainaan viime syksynä erinomaisten sienestysmaastojen ääreltä "hyvä on kun on käyttöä". Tosin Ilona on tunnettu siitä, että hänen jäljiltään paikat ovat siistissä kunnossa. Meillähän mökin jakaminen apen kanssa on aina sujunut ongelmitta. Ollaan joskus oltu siellä Ilonan ja apen kanssa yhtäaikaakin.
Koko reissun aikana ei ollut latuja Tornionjoen jäällä mökin kohdalla, joten tutustuimme alueen muuhun latuvalikoimaan aika kattavasti.
Erilaisten metsätyyppien läpi oli ihana hiihdellä. Kuvassa hiihtävä Ilona löysi meille kolmen metsätyypin ladun.
Naava on puhtaan ilman merkki
Hiihtoselfie
Vaarilta saadut perintö Peltoset laavulla. Ei sitä tiedä, vaikka ensi kaudella minulla olisi jotkut uudet hienot pitokarvasukset.
Kävimme Aavasaksassa laskettelemassa. Edellisenä päivänä olin karkkikaupassa joutunut lepuuttamaan kesken irtokarkkien valinnan, kun selkä ei kestänyt seisomista. Laskettelu sujui huomattavasti paremmin. Hankalinta oli hissiin pääsy, kun selkä ei meinaa kääntyä niin paljon, että saisin ankkurista kiinni. Ilona oppi asettelemaan ankkurin, niin että minäkin pääsin kyytiin. Mietin, että miten olen aikaisemmin päässyt ankkurihisseihin ja sitten muistin, että menen yleensä hississä keskimmäisen kanssa, joka auttaa ankkurin minulle sekä lähtiessä, että poistuessa. Messilässä henkilökunta avustaa ankkurien kanssa.
Ilonan kanssa rinteessä
Pakollinen rinneselfie
Aavasaksassa aurinko laskee tunturin ja rinteiden takapuolelle. Se on vähän harmillista. Jaksoin hetken matkaa kävelle katselemaan auringon värjäämää taivaanrantaa.
Kävin kahdesti avannossa reissussa. Ensimmäinen kerta oli nopea kastautuminen ilman saunaa. Toisella reissulla ajoimme Ilonan ja hänen äitinsä kanssa Kemiin Satamakonttori nimiseen paikkaan saunomaan ja avantouimaan. Satamakonttorin sauna on kauniilla paikalla. Saunan oleskelutila on hieno, sauna ja suihkut hyvät ja näkymät komeat. Se oli outoa, että saunalla oli sekavuoroja, mutta ei erikseen miesten ja naisten pukuhuoneita.
Tornion avantouimaseuran uimapaikka
Ilona tekemässä 100 vedon avantouintilenkkiään
Satamakonttorin baari
Kemin reissulla oli harmaa ja tihkusateinen ilta
Iltaruuat mökillä olivat valtaosaksi erinomaisia. Siihen oli sellainen syy, että Ilonan isä oli kannustanut meitä syömään viime kesän antimia pois pakasteesta niin paljon kuin vain jaksamme. Pakasteessa oli kantarelleja ja siikaa, tatteja ja muita sieniä oli pakasteen lisäksi myös kuivattuna. Lakkojakin oli pakkasessa.
Tattirisotto
Kantarellipasta, oli siinä reilusti sienäkin vaikka kuvassa ne ovat jossain piilossa :)
Leipäjuustoa, lakkoja ja kinuskikastiketta
Aamupuurot olivat välillä kovin kesäisiä ellei melkein jopa trooppisia. Puuron päällä tuoretta anananasta, mansikkaa ja pensasmustikkaa.
Ilonan sisar oli myös käymässä Torniossa äitinsä luona synttäriensä aikaan ja meille tuli kutsu tulla synttäriaterialle ja kahveille Ilonan äidin ja hänen puolisonsa kotiin.
Ilonan äiti oli tehnyt superhyvää poronkäristystä. Salaisuus on kuulemma pekonissa ja mausteena käytetyssä katajanmarjassa. Aion kokeilla seuraavan kerran tuota versiota kotonakin.
Synttärikakku
Ilonan äiti on aktiivisesti monessa toiminnassa mukana, iloinen, tyylikäs ja aikaansaava nainen.
Vaikka olen tehnyt ihan normaalit työviikot, niin olihan tämä reissu jotenkin kuin olisin ollut lomalla. Fyysinen rasitus oli sellaisella tasolla, että nukahdin ilman melatoniia ja vieläpä nopeasti.
Aikaisemmilla talvimatkoilla olemme tehneet viikonloppureissun johonkin isompaan laskettelukeskukseen laskettelemaan. Tänä vuonna olimme koko viikonlopun Torniossa. Yksi syy oli juurikin Ilonan siskon synttärit. Toinen syy oli Tornion Suurpilkit. Ilona tuumi, että kyllä minun pitäisi nähdä Suomen suurimmat pilkkikisat ja Tornion suurin vuosittainen tapahtuma. Kiinnostukseni pilkkikisoihin kohosi aika lailla, kun selvisi, että siellä on tarjolla yleisölennätystä helikopterilla. Nyt olen sitten kokenut vihdoin helikopterilennonkin. Etukäteen hieman jännitti, että pelottaako se. Oli niin huikeat näkymät huonommallakin kelillä, että olen valmis helikopterilentoon ihan koska tahansa uudestaan. Siitä sitten kuvamateriaalia seuraavassa postauksessa.
Mukavaa sunnuntaita!
Sunnuntai oli harmaa päivä
