Sivut

21. marraskuuta 2021

Leivonnaisia A:sta Ö:hön

Tässä eräänä päivänä keskustelimme leivoksista ja leivonnaisista. Kehuskelin jälleen asiantuntijuudellani, toki vain maisteluasiantuntijuudellani. Leivontarepertuaarini on aika rajoittunut. Todennäköisesti onnistuisin monessakin kotileipurille tarkoitetussa ohjessa, mutta aikani ei ole riittänyt leivontaharrastukseen eikä vyötärön ympäryskään oikein sallisisi sitä. Tästä kokemusasiantuntujuudesta heräsi pieni aakkoshaaste. Olin nimittäin aika varma, että jokaiselle aakkoselle poislukien x,z, q, y, ä ja ö on olemassa jokin leivonnainen, jota olen maistanut. Lisäksi haaste pitäisi suorittaa googlaamatta, omaa valokuvakansiota saa selailla. Ensisijaisesti leivonnaiseksi pitäisi löytää jokin Suomeen ja suomen kieleen vakiintunut termi. Vasta toissijaisena voi listata ranskalaisia leivonnaisia.

Noh, mitä luulette, että kuinka kävi?
Löytyikö jokaiselle aakkoselle maisteltu leivonnainen?

A - Aleksanterin leivos
Vaaleanpunainen Aleksanterin leivos on ollut vuosikymmenien ajan konditorioiden vakiotavaraa, aloitettiinhan sen valmistaminen Suomessa jo 1800-luvun alussa. Leivos on nimetty Venäjän keisarin Aleksanteri I mukaan. Tykkään Aleksanterin leivoksista, mutta harvoinpa niitä tulee tällä hetkellä lautaselle valittua, itse en ole kokeillut ikinä niiden valmistamista.

Kuva lainattu https://marian.fi/


B - Baklava
B-kirjaimen vaihtoehdoistani uusin tulos on baklava. Lähiostarillani on kauppa joka myy joka päivä yli kymmentä, jopa kahtakymmentä, eri sorttia baklavaa, joten lasken sen Suomeen vakiintuneeksi. Minulla oli 90-luvulla työkaveri, jonka juuret olivat Palestiinassa ja hän perehdytti minut baklavan saloihin ja jäin koukkuun. Baklava on filo-taikinasta valmistettu leivonnainen, jossa käytetään pähkinöitä filotaikinakerrosten välissä ja reippaasti siirappia. Omassa suosikissani on pistaasia. 

 
Synttärijuhlieni baklavat

B on yllättävän vahva herkkukirjan, B:llä alkaa suosikkikakkuni eli Britakakku sekä yksi appeni suosikkileivoksista eli Budapest leivos.

C - Charlotte Russe
Kun minä olin teini-ikäinen, niin Charlotte Russe oli muotia. Tein Charlottea kotona juhliin ja joskus ihan vaan viikonlopuksi. Omiin ylioppilasjuhliini tein Fazerin kakkujen lisäksi kolme Charlottea. Alkuperäisen ohjeen, jota olin tosin hieman parannellut, olin ottanut jostain naistenlehdestä yläasteikäisenä ja se oli Dingon Neumannin äidin ohje. Kaikenlaista arvottomaksi muuttunutta informaatiota ihmisen päästä löytyykin. Todennäköisesti en ole tehnyt enkä myöskään syönyt Charlotte Russea kertaakaan lakkiaisteni jälkeen. 


Kuva https://www.meillakotona.fi/reseptit/charlotte-russe-vadelmataytteella

D - Donitsi
Donitsit kuuluvat meillä lähinnä vappuun. Aika harvakseltaan niitä tulee ostettua ja vielä harvemmin tehtyä, vaikka olenkin hankkinut donitsivuuan, jossa niitä voi valmistaa ilman kuuman öljyn kanssa tuhertamista.


Kotitekoisia donitseja vappuna 2018

E -  Éclair
Oi nam nam! Onton leivonnaisen sisällä on kermavaahtotäyte ja päällä suklaata. Ainakin Ranskassa nämä ovat taivaallisia. Éclair-leivoksista on tehty säilyviä tehdasversiota ja niistä ja oikeista Èclareista ei voi puhua samana leivonnaisena.

F - Financier
F-kirjain oli hirvittävän vaikea. Jouduin tässä kohtaa googlaamaan suosituimmat ranskalaiset leivonnaiset ja sieltä listalta löytyi Financier. Se on ulkoisesti aika vaatimattoman makuinen neliskanttinen kakku, mutta maku on erinomainen ja siinä maistuu selvästi mantelijauho ja ruskistettu voi.


 

G - Galette
Tuskainen kirjan G. Tokihan kakku on ranskaksi gateau ja olisin ehkä voinut kuitata tämän vaikka gateau au chocolatella, mutta valintani on galette. Galette on ronskin näköinen piiras, yksi tunnetuimmista versioista on omenoista tehty galette. Se on nopeampi ja helpompi kuin toinen ranskalainen klassikko omenapiiras tarte tatin. Galetteja on myös suolaisia, kuten sipulista tehty. Tunnetuinta galettea, galette des Rois, en ole ikinä maistanut. Se on ranskalainen loppiaisen herkku. Nimi viittaa kolmeen tietäjään, jotka tulivat antamaan lahjoja Jeesus-vauvalle. Loppiaisherkussa on kansi ja sisällä mantelitäytettä sekä sisälle piilotettu tietäjä figuuri, jonka löytäjälle on jotain hyvää luvassa. Liekö samaan tyyliin naimaonnea kuin joulupuurosta mantelin saaneelle.

H - Hunajakakku
H-kirjaimen kohdalla alkoi vaikeudet. Pakko myöntää jouduin googlaamaan hunajaleivonnaiset. Hunajakakku yhdistyy mielessäni kaupan teolliseen tuotantoon, en ole ikinä syönyt kotitekoista hunajakakkua enkä konditorian hunajakakkua. Ei teollisessa hunajakakussa ole mitään vikaa, mutta itse valitsen kaupasta jotain muuta. 


 I - Ei mitään leivonnaista
Voihan I-kirjan. Ei tullut mitään mieleen eikä edes googlaamalla löytynyt yhtään I:llä alkavaa leivonnaista. Hämmentävää. Tuleeko sinulle mieleen joku I-leivoinnainen?

J - Joulutorttu
Vuoden ensimmäiset uunista tulleet jouluturtut ovat niin herkullisia! Joka joulu leivotaan poikien kanssa torttuja. Esikoinen on erityisen näppärä torttuhommissa.
 

 
Jouluun 2019 joulutorttuja

K -Köyhät ritarit
Hra Kepponen tekee usein jälkkäriksi köyhiä ritareita, ne ovat koko perheen herkkua.

Nämä köyhät ritarit ovat monen vuoden takaa ravintolasta. Annos maksoi vuonna 2013 10,40€ ja olin ihan samanlainen kuin meidän esikoisen tekemät. Olisin odottanut ravintola-annokselta jotain ekstraa.

L - Laskiaispulla
Meidän kuopus on pienestä pitäen rakastanut laskiaispullia. Hän pitkään luuli, että oikea nimi oli LAISKIAISpulla :) Joskus lopputalvesta pojalle tuli suru laskettelukeskuksessa, kun laiskiaispullakausi olikin päättynyt. Ihan kohtuuntonta. Minäkin tykkään laskiaispullista hurjasti. Olen sillä lailla joustava henkilö, että tykkään sekä mantelimassa- että hillotäytteestä. 

Työpaikalta sai aikoinaan ostaa näin upeita ja todella hyviä laskiaspullia

 

M - Mokkapala
M-kirjan on varsinainen leivonnaiskirjain! Valitsemani mokkapalan lisäksi heti mieleeni tulivat munkki, mustikkapiirakka, mansikkakakku, macaron, mille fleur. Keskimmäisen ja kuopuksen suosikki on mokkapalat ja meillä tehdäänkin niitä usein. 

Viime ystävänpäivän mokkapalat

N - Nutellakakku
N-kirjain osoittautui hyvin vaikeaksi. En tiedä, että onko nutellakakku varsinaisesti suomen kieleen vakiintunut termi, mutta muuta en keksinyt. Kolmen aineksen nutellakakku oli varsinainen nettihitti, meillä sitä ei ole kokeiltu. En ole itseasiassa leiponut mitään nutellasta, joskus olen laittanut pullien väliin nutellaa, banaania ja kermavaahtoa. 

Ystäväni versio nutellakakusta

O - Omenahyveleivos
Lapsuuteni suosikkileivos. Sain lapsena siedätyshoitoa ja pistoksen jälkeen oli mahdollista saada kahvilassa leivos tai kiiltokuva-arkkeja. Valitsin aina omenahyveen.


P - Pulla
P-kirjan on myös varsinainen herkkukirjan profiteroles, pecan pie, pavlova, pekaanipähkinäviineri - kaikki suuria herkkujani! Meidän koko perhe rakastaa pullaa. Mökkipaikkakunnalla on leipomo ja tärkeä rituaali mökkeilyssä on ostaa sieltä kotipullaa.

Pulla on sellainen lohtuherkku. Koti on täydellinen turvapaikka, kun siellä tuoksuu tuore pulla. Pitäisi ehdottomasti leipoa pullaa useammin! 

Ulkomainen vaihtoehto P-kirjaimelle olisi profiteroles. Ne ovat ranskalaisia tuulihattuja, joiden sisällä on jäätelötäyte ja päällä suklaakuorrute. Ravintoloissa jälkiruoka-annokseen saatetaan kaataa suklaasulaa päälle. Tämä vie muistot minun ja Hra Kepposen Pariisin matkaan. Hra Kepponen tilasi jälkiruuaksi kivassa ravintolassa profiterolesit ja tarjoilija tuli kuparipannun kanssa kaatamaan suklaasulaa annoksen päälle. Tarjoilija sanoi Hra Kepposelle, että ilmoittaa kun hänen tulee lopettaa suklaasulan kaataminen. Arvatkaa kummalta loppui kantti suklaasulan kaatamisen suhteen ensin? Hra Kepposelta vaiko tarjoilijalta? No, tarjoilijalta tietenkin ;) Ihan riittävästi sai Hra Kepponen suklaasulaa annokseensa kuitenkin

 
Vuosi sitten keskimmäisen leipomat pullat


R - Runebergin torttu
Minä tykkään Runebergin tortuista! Kyllä ne kuuluvat helmikuuhun erottomattomasti. Helmikuu on yleensä hyvä kuu, silloin on talvista ulkoilusäätä, laskiaispullia ja Runebergin torttuja. Muu perhe ei Runebergin tortuista erityisemmin piittaa, joten niillä tulee herkuteltua töissä tai kahvilassa jonkun ystävän kanssa.


S - Sitruunakakku
Sitruunakakku on kuivakakkujen klassikko. Aika harvoin teen kuivakakkuja itse, nekin vähät kakut ovat yleensä Pätkiskakkuja, koska perhe ei erityisesti arvosta kuivakakkuja. Minähän tykkään tietenkin niistäkin. Oma suosikkini on perinteinen tiikerikakku.

Koska joulu on kohta ovella annan S-kirjain vinkin jouluun ja se on saksalainen joulupulla stollen. Olen viime vuosina ihastunut kuvasti stolleniin. Meillä on ollut niitä töissä. Netti on täynnä erilaisia stollen-reseptejä, mutta stollenin makuun pääsee helposti Lidlin hyllyn kautta.

 

T - Täytekakku
Minun lapsuuteni juhlaherkku oli ehdottomasti täytekakku. Sokerikakkupohja kostutettiin laimennetulla kahvilla, väliin tuli mansikkasurvosta ja kermavaahtoa, päälle kermaa. Koristelut olivat marja-aikaan marjoja ja talvisin säilykehedelmiä. 

Työpaikan pullapiiriin on joku leiponut kokonaisen täytekakunkin.

U - Uunijäätelö
U-kirjain oli myöskin vaikea. Sitten muistin uunijäätelön. Uunijäätelöä tein ennen lasten syntymää ruokavieraille. Minun uunijäätelöni valmistui siten, että pohjaksi tuli ohut sokerikakkupohja tai hätätapauksessa kaupan valmis kakkupohja. Kakkupohjanpäälle tuli säilykehedelmiä ja pakastevadelmia, sen päälle jäätelöä isoina paloina ja koko komeuden päälle marenkivaahto. Systeemi uuniin hetkeksi ja heti syömään. 

V - Viineri
Viinereistä tulee mieleen ensimmäinen hotelliyöpymiseni Tukholmassa. Olin ala-asteella ja olin yöpynyt muutamassa hotellissa siihen mennessä. Hotellimme Tukholmassa oli minusta todella upea ja aamiaispöydässä oli viinereitä! Elämäni ensimmäiset aamiaisviinerit - mikä taivas!

Yleensä valitsen pullan viinerin sijasta. Suosikkiviinerini on perinteinen vaniljaviineri.

 


Kuvan viineri Vaasan

W - Whoopie
Olen syönyt elämässäni yhden ainoan whoopien. Whoopiessahan on kaksi pulleahkoa suklaakeksiä, joiden välissä on makea täyte. Tämähän kuulostaa dominokeksiltä, mutta keksit ovat isommat ja täytettä on enemmän. Ensimmäinen whoopie ei ollut rakkautta ensi maistolla, whoopie oli makuuni liian makeaa.

 
 
Tykkään melkein kaikista maailman leivonnaisista. "En syö"-listallani on kaikki punapapua sisältävät leivonnaiset, joihin olen törmännyt lähinnä vain Japanissa. Muutamia leivonnaisia on, joita en yleensä itse osta tai valmista ja saatan jättää syömättäkin. Niitä on berliinin munkki ja kaikki muutkin kuorrutetut munkit ja donitsit sekä useimmat teolliset porkkanakakut.
 
Sellaiset oli makeat leivonnaisaakkoseni. 
Onko sinulla leivonnainen puuttuvalle I-kirjaimelle? 
Entäpäs Y, Ä ja Ö - tiedätkö noilla kirjaimilla alkavan leivonnaisen?

Mikä on sinun suokkileivonnainen?

15. marraskuuta 2021

Synttärijuhlia ja isänpäivä

Meillä oli viikonloppuna triplajuhlat. Juhlapöydän ääressä istui 11 henkilöä ja juhlimme samalla kertaa 13-vuotiasta, 17-vuotiasta, kahta isoisää ja kahta isää. Yli puolet pöydän ääressä olijoista oli siis juhlasankareita.

Tuntuu hurjalta, että vanhin lapseni on nyt 17v ja meidän vauvelikin on 13v eli virallisesti teini-ikäinen. Tästä pääsenkin taivastelemaan aikaparadoksia, jossa elän jatkuvasti. Yksittäinen työpäivä tuntuu välillä aivan loputtoman pitkältä, samaan aikaan vuodet menevät aivan liian nopeasti. Teinipoikien äitinä minuun on iskenyt välillä leikki-ikäisen tai taaperon kaipuu ja omien poikien pikkulapsivuosien nostalgiointi. Onneksi täältä blogista voi aina tarkastella, että paljonko meillä silloin pikkulapsivuosina sairasteltiinkaan ja huokailla onnellisena, että elämä on nykyisin monin osin helpompaa.

Triplabileet käynnissä - takanani meidän lähisuku <3

Juhlasankareita ja -vieraita

Kesken kiireisempien työviikkojen juhlien tarjoilun järjestäminen aiheuttaa erityistä päänvaivaa. Se oli selvää, että ehdin leipomaan korkeintaan jotain suolaista peltipiirakkaa. Hra Kepponen ehdotti, että säästetään sekin aika ja vaiva ja tarjotaan croissantteja. Meidän pojat tykkäävät tosi paljon croissanteista. Täytin croissantit rucolalla, tomaatilla ja Parmankinkulla. Vielä ruokaisampana tarjoiluna oli cesarsalaattia kanalla. Sen ostimme kaupan palvelutiskistä. Pienenä suolaisena herkkuna oli leipäjuusto-vesimeloni-cocktailtikkuja. Niistä olisi saanut ravintolatasoisen cocktailpalan käyttämällä leikkuuseen esim. pientä sydänpiparkakkumuottia. Sellaista ei tietenkään löytynyt lähi-Prismastamme. Onnittelumaljana oli alkoholiton raparperijuoma, jossa on raparperimehutiivistettä ja Spriteä.

Täytettyjä croissantteja

Kannattaa kokeilla leipäjuusto-vesimelooniyhdistelmää, se on vallan mainio!
 
Nuo cocktailtikut oli kyllä veikeät :)
 
Meillä ruokapöytää levitetään säännöllisesti 12 hengelle, Hra Kepposen serkustapaamisiin pöytä on jäänyt auttamattomasti liian pieneksi
 
Makea tarjoilu koostui Kakkugallerian mustaherukka-tummasuklaakakusta, pullakranssista, kekseistä ja suklaakonvehdeista.


Keskimmäinen oli juhlien lahjanantajasankari tänä vuonna. Hän oli käynyt ostamassa isälleen ja isoisilleen Fazerin kovehtirasiat. Kyllä kelpasi Hra Kepposen katsella Dyyni-elokuvaa suklaakonvehtirasian kanssa. Me ostimme isoisille pieneksi lahjaksi joulukalenterit - Veikkauksen arpakalenterit. Sillä ei ole mahdollisuus päästä miljonääriksi, mutta kenellä ei olisi käyttöä ylimääräisille voittotonneille. Hra Kepponen sai joululahjaksi on aiemmin täällä näyttämäni Bülovin Lakrids kalenterin. 

Juhlimme kaikki juhlat alta pois jo lauantaina. Näin pimeän aikaan tarvitsen lepopäivän juhlien jälkeen ennen työviikkoa. Etenkin kun ensimmäisen tiskikoneelliseen ja raivauksen jälkeen kotona näytti edelleen tältä 

dagen efter

Juhlien jälkeen ehdimme vielä herkutella nepalilaisella noutoruualla ja käydä ihmettelemässä kirkasta auringonpaistetta. Meille osui samaan viikkoon vielä neljäskin juhlallisuus. Pitkän koronasta johtuvan tauon jälkeen Hra Kepposen serkun bändi oli pitkästä aikaa keikalla. Kyseessä on siis lähinnä omaksi ilokseen soittava bändi, mutta bändit jäsenet ovat hyvin taitavia ja ikänsä musiikkia harrastaneita. Hra Kepposen serkku on lääkäri ja myös erittäin hyvä viulisti. Keikka oli varsin onnistunut ja ilta niin hyväntuulinen! Nautiskeltiin Hra Kepposen kanssa musiikin lisäksi myös siitä, että saimme valmista ruokaa.

Isänpäivän auringonpaiste

Keikalla Pirtukiila

Kuva on surkea, mutta Tenho restobarin kanahampurilainen vallan mainio

70s klippi Pirtukiilan esityksestä
 
Alempi klippi on reilut 3min ja esitettävän biisin on säveltänyt Hra Kepposen serkku Heikki. Hieno biisi! 
 
Minua nauratti ennen keikkaa ajatukseni, että olisikohan pitänyt ottaa kaikki irti keikasta somessa. Olisin nimittäin voinut tunkea itseni backstagelle ja kuvata itseäni siellä bändin kanssa vaikka piccolokuohari kädessä ;) Todennäköisesti elämäni ainoa bäkkärimahdollisuus olisi Pirtukiilan kanssa, uskon että Heikillä ja bändillä huumoritaju kestäisi yhden fanitädin. Nyt kun aloin miettimään tätä, niin seuraavalla keikalla tungen bäkkärille ja askartelen itselleni vielä kaikkien aikojen VIP-passin :D

12. marraskuuta 2021

#jouluöverit osa 1

Meidän joulut viime vuosina ovat olleet aika vaihtelevia. Koronajoulun lisäksi olemme viettäneet hoivakotijoulua, sairaalajoulua, sairastelujoulua ja ensimmäistä joulua ilman isoäitejä. Ajattelin, että tänä vuonna olisi vaihteeksi vuorossa jouluöverit.

Jouluövereissä aloitetaan jouluttaminen jo marraskuussa. Syödään mahan täydeltä joululeivonnaisia, koristellaan reilulla, ellei jopa mauttoman puolelle lipsahtavalla, kädellä ja syödään jouluruuat ainakin kahdesti. Ehkäpä joulukuussa voisi pöytään ilmestyä myös muiden maiden jouluherkkuja. 

Tällä viikolla posti toi ensimmäisen jouluöverijutun. Tilaa päräytin teini-ikäisille pojilleni joululegon. Ihan kaikkien poikieni huumorintajuun joululego ei iskenyt, mutta ei se sentään niin paha huti ollut, että jäisin ilman kokoamisseuraa :) Toivottavasti koko perhe osallistuu joululegojen kokoamiseen.

Joululegot saapui

Ensimmäinen #jouluöverit tapahtuma oli kun sain ystävältäni Leenalta joululahjan jo lokakuussa. Leena on aika vahvasti jouluöveri-ihminen ja mielellään käännyttää muitakin oikealle joulun viettämisen tielle. Leena ilahdutti minua jouluisella, soivalla ja valaisevalla koristeella. Tänä jouluna meitä ihastuttaa joulutingeltangelin tahdissa pyllymäkeä laskevat pingviinit ja lumiukot. Musiikin voi laittaa pois, jos haluaa seurata pinkkujen hypnoottista menoa hiljaisuudessa. Tästä jouluhärpättimestä voisi kuulemma aloittaa sarjan keräämisen. Olen päättänyt pidätellä itseäni kokoelman kasvattamisesta, koska tarvitsen budjettia pihajouluvalojen hankintaan. Ykkösenähän olisi sellainen överiporovalo, mutta hinnat ovat pahat ja poron säilytys ongelmallista. Hra Kepponen ei myöskään vaikuttanut suostuvaiselta siihen, että jouluporo viettäisi kesät makuuhuoneessamme #poromakuuhuoneessa.

Voit omalta osaltasi avittaa Kepposten jouluövereitä laittamalla ehdotuksia, että mitä jouluista voisimme tehdä tai mikä olisi sellainen Suomessa hieman tuntemattomampi jouluherkku, mitä voisimme koestaa. Ja tietenkin mistä överit jouluvalot pihaamme? Vaatimattomatkin ehdotukset huomioidaan vaikka kyseessä on #jouluöverit ;)

 

8. marraskuuta 2021

Pastarakastuminen

Olemme kokeneet varsinaisen pastarakastumisen. Uuden rakkauden kohteen löysimme Ruokaboksin kautta. Ruokaboksissa oli sinänsä ihan keskinkertainen pastaohje, mutta pastana käytettiin linguinepastaa. Linguinepastan rakenne löi täysin laudalta käyttämämme täysjyvä spagetin. Linguinen rakenne on keitettynäkin mukavan napakka ja tuntuu kuin linguinessa olisi enemmän makuakin. Pojat totesivat heti, että nyt on hyvää pastaa! Ravintoarvojen vuoksi lienee kuitenkin syytä pysytellä enimmäkseen täysjyväspagetin kuluttajina.

 

Lähi-Prismamme myy Rummon linguinea hintaan 3,98€ per kg. Onhan se tuplasti kalliimpaa kuin normaalisti käyttämmä Barilla ja toki vielä kalliimpaa kuin olisi kaupan oma merkki. Suosittelen joka tapauksessa kokeilemaan sitä. Meillä linguinen käyttö on tehnyt sen, että pastaa ei jää yhtään hukkaan. Aterialta yli jääneet linguinet pakataan rasiaan jääkaappiin ja joku pojilta syö ne sieltä varmasti. Hyvä linguinepasta ei sinänsä kaipaa edes mitään ihmeellistä kastiketta. Vähän pestoa seuraksi tai pikakastike paseeratusta tomaatista ja yrteistä ja ei muut kuin syömään.

Toisaalta taas moni vaivalla tehty kastike on parhaimillaan juurikin linguinen kanssa :)

 
Kantarellipasta, linguinelle tottakai!

Kuopuksen viikonloppuna tekemä hyvin tomaattinen pasta bolognese. Oli muuten todella maukas!

Vatsavaivojen vuoksi käytämme sipulia ruuanlaitossa rajoitetusta. Olen huomannut, että sopivin on salottisipuli. Valkosipuli yllättäen sopii vatsoillemme paremmin. Laiskuus on iskenyt valkosipulin käytössä ja käytän lähestulkoon pelkästään valkosipulipakastetta. Dorot rasiassa yksi kuutio vastaa yhtä murskattua valkosipulin kynttä. Helppo ja vaivatonta eikä haise jatkuvasti sormet valkosipulille. Näitäkin saa ainakin meidän lähi-Prismasta.


Siirrytäänpäs uudesta suosikkipastasta perheellemme uuteen pastaruokaan. Edellisen ruokaviikkopostauksen tein syyskuussa ja postauksen lopuksi kyselin uusia pastareseptejä pojille. Sain muutaman kivan vinkin ja nyt onkin aika raportoida ensimmäisen vinkin kokeilut. Kiitos vinkistä Palermon pastaan lukijalleni! Resepti löytyy K-ruokakauppojen reseptipankista täältä: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/palermon-pasta

 
Palermon pasta lautasella

 
Palermon pasta menossa uuniin

Mitä perhe tykkäsi Palermon pastasta? Se maistui erinomaisesti koko perheelle. 
 
Sen valmistus on helppoa, toki hiukan työläämpää, koska kanat täytyy paistaa ja lisäksi valmistaa kastike erikseen. Toisaalta pastaa ei tarvitse keittää. Esikoinen oli sitä mieltä, että sinänsä hyvä ruoka jäi kuitenkin kaipaamaan jotain. Hän oli sitä mieltä, että se jotain saisi olla hieman hapokasta. Pienen mietinnän jälkeen esikoinen oli sitä mieltä, että puuttuva ainesosa on aurinkokuivattu tomaatti. Ehkä esikoiseni pitäisi olla sittenkin kokkikoulussa eikä lukiossa, meistä kaikista aurinkokuivattu tomaatti on oiva lisä reseptiin. Esikoinen on jo pitkään ollut todella hyvä maustamaan ruokia. Meidän vinkkimme Palermon pastaan on, että lisää 2-4 rkl valmiiksi suikaloitua aurinkokuivattuja tomaatteja joukkoon. Minä laitoin suoraan 4 rkl, mutta jonkun mielestä se voi maistua liikaa lävitse.

Uusi arkiruoka on löytynyt


Onko sinulla suosikkipastaa?
Minun suosikkini on kantarellipasta, ainakin kuopus ja keskimmäinen vastaisivat että pasta carbonara.

5. marraskuuta 2021

Merkkipäivä

Torstai 4.11. oli suorastaan merkkipäivä. Palasin osittaiseen toimistoelämään. Työnantajani määräsi suurimman osan henkilöstöstä nopeasti epidemian alkaessa etätöihin, jotta oli mahdollista turvata niiden henkilöiden terveyttä, joiden läsnäolo toimistolla oli välttämätöntä. Kaikki oheispalvelut, kuten työpaikkaruokala, menivät kiinni. 

Olen viimeksi ollut toimistolla töissä maaliskuussa 2020. Siis yli puolitoista vuotta sitten! Olen käynyt muutaman kerran toimistolla hakemassa tavaroita kaapistani ja huollattamassa tietokonettani. Luulin olevani töissä neljännessä kerroksessa, mutta olinkin vitoskerroksessa.

Aluksi aion olla toimistolla päivän viikossa, ensi vuonna sitten todennäköisesti 2-3 päivää viikossa. Toki tartuntatilanteen mukaisesti, sekä sen mukaisesti, että kuinka viihdyn toimistolla. Minä istun monena päivänä puhelinpalavereissa yli puolet päivästä, sitten on päiviä jolloin tarvitsen hiljaisuutta keskittymiseen. Kumpikaan tuollaisista työpäivistä ei sovi kovin hyvin suureen avokonttoriin. Lisäksi toimisto täyttöaste vaikuttanee haluuni käydä siellä. Jos joka istumapaikka tulee täyteen, niin harkitsen asiaa uudestaan. Torstaina oli vielä hyvin väljää.

Ensimmäistä työpäivää yli puoleentoista vuoteen päätin juhlistaa sushilounaalla. Toimiston kundit lähtivät kaveriksi. Maistui ihan älyttömän hyvältä!

Meillä yleiseksi toimistopäiväksi näyttää muodostuvat torstai. Osa lukijoista saattaa muistaa, että meillä oli/on toimistolla pullapiiri. Pullapiiri kokoontuu kerran viikossa yhteen juomaan pullakahvit. Jokainen tuo vuorollaan pullaa. Osa leipoo, osa ostaa kaupasta. Pullapiiri on koko viikon kohokohta. Pullapiiri kokoontuu edelleen vakioaikaan torstaisin, se selittää yleisen kiinnostuksen tulla toimistolle torstaina. Pullapiirimme on kokoontunut virtuaalisesti tämän reilun puolitoista vuotta. Sekin oli hauskaa, koska virtuaalipullapiirin avulla olemme nähneet mm. työkavereitten lapsia, pihaa ja lemmikeitä.

Kolleegani Lauri oli leiponut pullapiiriin banaanikakun
 
Ensimmäinen työpäivä meni hyvin. Muistin aamulla pukeutua ja meikatakin. Kun otin toimistolla selfietä tajusin, että herranen aika minun pitää mennä kampaajalle mahdollisimman nopeasti. Puolentoistavuoden etätyön aikana yksi hyvin lyhyttukkainen mieskolleega on kasvattanut pitkähkön takatukan joka on kauniisti kihartuva. Kiharat oli kaikille yllätys. Toinen kolleega on kasvattanut muhkean parran, joka on valkoinen. Minä olen vielä täysin tunnistettavissa, vaikka näytänkin homssuisemmalta kuin ennen. Tunnistettavuuden todistaa se, että kahvilan myyjäkin sanoi heti minulle, että onpa kiva nähdä pitkästä aikaa, kun kävin ostamassa ensimmäisen toimistolatten. 

Samaan aikaan tuntui sekä uudelta ja oudolta että aivan vanhalta tutulta mennä takaisin toimistolle.

Toimistolook vaatii kohentamista :D 
 
 
Kivaa perjantaita ja viikonloppua!

1. marraskuuta 2021

Viikon varrelta

Vuoden kolme viimeistä kuukautta ovat töissä aina kiireiset ja kiire on alkanut tuntumaan jo lokakuussa. Kohta on kiireen lisäksi edessä myös vuoden pimeimmät päivät. Marraskuu, ja osittain joulukuukin, ovat minulle yleensä vuoden raskainta aikaa. Tänä vuonna minulla on viikko lomaa katkaisemassa marraskuuta. Vakiotsekkaukseni on, että montako päivää on lomaani. Saas nähdä onko viikon loma hyvä vai huono idea, välillä kun on lomallelähtöstressi sekä lomaltapaluustressi. Onneksi tänä vuonna voin käyttää lomani aivan itseeni. Poikien pikkulapsivuosina loma kului usein synttärirumbaan. Marraskuu on perheessämme siis juhlakuukausi, isänpäivän lisäksi silloin juhlitaan sekä esikoisen että kuopuksen synttäreitä. Tarkoituksena olisi tänä vuonna juhlia kaikki marraskuun juhlat yhdellä kertaa oman perheen ja kuuden läheisen kanssa.

Hyvin monena vuotena olemme juhlineet ihan isosti Halloweeniä. Blogistani löytyy aikamoinen määrä menneiden vuosien Halloween-postauksia. Oli aika, jolloin Halloween oli vuoden toiseksi paras juhla poikien mielestä. Se jäi kakkoseksi joululle ainoastaan sen takia, että jouluna saa lahjoja. Tänä vuonna pojat eivät enää innostuneet lainkaan Halloweenin juhlimisesta. Välillä kaipaan kovasti leikki-ikäistä halipalleroa talouteemme :)

En pystynyt vielä lopettamaan Halloweenin juhlimista ja laitoimme Hra Kepposen kanssa pienen Halloween somisteisen brunssin.

Kattaus oli varsin yksinkertainen. Laatikosta löytyi kivat Halloween servietit ja muutama vuosi sitten ostin tosi kivat taidelasikurpitsat. Tein mandariineille "kurpitsanaamat" ja laitoin nekin pöytään koristeeksi.

Simppelikattaus

Brunssin tarjoiluna oli paistoleipiä, leikkeleitä, juustoa, salaattia ja paistettuja kananmunia ja smoothieta. Ihan perussunnuntaisettiä siis. Pientä ekstraa toi kaupan valmis porkkanakakku, jonka koristelin oranssilla strösselillä.



 
Brunssi oli tosi kiva ja pieni ylimääräinen vaiva kannatti panostaa. Osa jälkikasvusta oli tosin sitä mieltä, että brunssia ei voi kutsia brunssiksi, jos siihen ei sisälly pekonia.

Minua on harmittanut se, että en ole ehtinyt sienestämään. Toki ne kaksi peräkkäistä punkin puremaa laskivat sienestysisnnostustani. Viime vuonna saimme mökiltä ystäväni Ilonan kanssa todella hyvän suppilovahverosaaliin. Nyt näyttää harmillisesti siltä, että mökkivierailu ei vaan mahdu kalenteriini. Sopivasti huomasin netissä hyvin edullisiä suppilovahveroita myynnissä. Aktiivimökkeilijä oli kerännyt tänään 100 litraa sieniä. Minä en ole ikinä edes nähnyt tuollaisia sienimääriä. Maanantai-illan hommana onkin suppisten paistamista.

Sieniostokset

Viikolla koin hyvin hämmentävän hetken. Meidän keskimmäinen halusi leipoa mokkapaloja, jotta pystyi viemään seuraavana päivänä kouluun kaverilleen mokkapaloja synttärilahjaksi. Olin erittäin positiivisella tavalla hämmästynyt. Toki mokkapaloja riitti keskimmäiselle itselleenkin ja muullekin perheelle, mutta arvostan moista vaivannäköä ystävän vuoksi.

Keskimmäisen mokkapalataikina menossa uuniin

Olen monesti kertonut, että en ole hyvä ostamaan lahjoja. Meillä ei juurikaan ostella mitään isän- tai äitienpäiväksi. Nyt kerrankin sain hyvän idean, tai siis Facebookhan sitä minulle päivästä toiseen tyrkytti. Ostin Hra Kepposelle isänpäivälahjaksi karkkijoulukalenterin. Minusta se Fazerin patukkakalenteri olisi myös varsin houkutteleva lahja. 

Hra Kepponen tykkää hurjasti noista lakupallokarkeista

Viime viikolla olin ylpeä siitä, että ponnistelin vesijuoksemaan, vaikka aikataulu oli tiukka. Kotiintullessa jätin auton kadunvarsiparkkiin ja aloitin saman tien puhelinkonferenssin. Kuopus tuli kadulla vastaan ja kantoi uimakassini ja pyytämättä ripusti uikkarit ja pyyhkeen kuivamaan. Aika pieni juttu, mutta minulle tuli siitä hyvä mieli. Minulle aina välillä käy niin, että tulen suoraan uimahallista palaveriin ja jos en ehdi purkamaan kassiani, niin saatan unohtaa koko homman. 
 
Tsemppiä marraskuuhun!