Tylsä, mutta halpa, hiihtoloma

Meillä on miehen kanssa ollut harvoin lomaa ainakaan koko viikkoa koululaisten hiihtolomaviikolla. Miehellä olisi ollut tänä vuonna mahdollisuus useamman päivän vapaaseen ja minullakin päivään tai pariin. Jätimme tänä vuonna kaikki hiihtolomasuunnitelmat viime tinkaan - ja hyvä niin.

Koko hiihtolomaviikko meni sairastupameiningissä. Esikoinen sairasteli jo hiihtolomaa edeltävällä viikolla, samoin keskimmäinen, jolla meni varmaan viikon verran sairasteluun kaikkiaan. Kuopus alkoi sairastelemaan myöhemmin hiihtolomaviikolla ja viimeinen potilas olin minä. Nenä valui kuin Niagara ja sänky piti vuorata pyyhkeellä, talouspaperilla ja nenäliinoilla.

Ensimmäisenä sairastunut ja parantunut esikoinen kävi kotibileissä hiihtolomalla. Meidän luvallisten kotibileiden jälkeen on ollut parit muutkin luvalliset kotibileet. Olen siitä tyytyväinen, että nuorisolla on mahdollista hengata keskenään ja siitä, että toistaiseksi kaikki bileet ovat menneet asiallisesti. Loppuviikosta keskimmäinen oli pelaamassa pari kertaa pingistä. Kuopus ei poistunut kertaakaan kotoamme yli viikkoon. Se oli harmillista, koska kuopuksella oli suunnitelmissa yökyläily vaarin luona.

Sunnuntaina päätimme päättyvän loman kunniaksi syödä ulkona. Keskimmäinen on jo pidempään halunnut käydä kokeilemassa siipiravintolaa. Kohteeksemme valikoitui Siipiweikot. Esikoinen ja kuopus päättivät boikotoida ravintolavalintaa ja lupasimme tuoda heille ruokaa tullessamme Mäkkäristä.

Siipiweikot jatkoivat epäonnistuneen hiihtoloman teemaa. Valitsimme siiville kastikkeeksi toiseksi miedoimman kastikkeen. Sekin oli meistä aika voimakasta. Kastikkeen tulisuus ei varsinaisesti haitannut meitä vaan haittana oli kastikkeen etikkaisuus. Siipien mukavan rapea paistopinta imaisi itseensä nopeasti kastiketta, joten koko satsi siipiä oli pilalla. Kastiketta on astiassa niin runsaasti, että siivet suorastaan uivat kastikkeessa. En muista milloin meillä olisi viimeksi jäänyt annos melkein kokonaan syömättä, mutta nyt kävi niin siipien kanssa. Jos kastike olisi ollut erillään, niin sitten annos olisi voinut hyvinkin maistua. Harmi ettemme tajunneet pyytää kastiketta erikseen. Ristikkoperunoista ja aurajuustodipistä tykkäsimme. Ristikkoperuna on hyvin muotoiltu dipin kauhomiseen.

Siipiweikkojen ruokaa

Tunsin itseni vanhaksi kääkäksi siipiravintolassa. Melkein kaikki muut asiakkaat olivat nuoria miehiä parinkympin kieppeillä. Osa heistä tilasi siivet extrahottina. Tosin voihan se olla, että extrahot peittää etikan. 

Oletko käynyt siipiravintolassa? Mitäs tykkäsit?

Jos nyt jotain positiivista pitää poikien lomaviikosta todeta, niin halvin hiihtolomaviikko ikinä. Normimenojen lisäksi koko viikosta selvisimme reilulla satasella. Mielelläni olisin pojille suonut enemmän huvitusta, mutta lepo ja rentoilu tuli tarpeeseen. Tämän viikon maanantaina ja tiistaina olen joutunut herättelemään pitkään ja hartaasti päiväunilta kotiin tullessani. Meillä ei ihan vieläkään ole priimakuntoista sakkia.

Päiväunilainen minun sängyssäni

Toistaiseksi olen onnitunut välttämään aika hyvin tunnetta, että olisin vanha. Nyt se on iskenyt vasten kasvoja. Palkkaamme töihin kesäharjoittelijoita ja kandidaatti, jolle tein juuri työtarjouksen on syntynyt samana vuonna kuin minä olen tullut firmaan töihin. Sen lisäksi että tunnen itseni vanhaksi, tunnen hieman jämähtäneeksi, koska olen ollut 24 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Suunnitelmanani oli että viiden vuoden päästä vaihdan viimeistään. Pikkasen on mennyt pitkäksi :D

Oman

Olimme Dubaissa, kun huomasimme uutisista, että melkein 50 vuotta Omania hallinnut sulttaani Qaboos bin Said oli kuollut. Omaniin julistettiin kolmen vuorokauden suruaika ja me saavuimme toisena surupäivänä maahan. Olimme varanneet yhden päivän aikaa tutustua Muscatin nähtävyyksiin ja se oli suruajan viimeinen päivä.

Nähtävyyspäivästä Muscatissa tuli aivan erilainen kuin olimme suunnitelleet. Kaikki paikat olivat kiinni! Jatkuvasta maailman päämiesten vierailuvirrasta johtuen, suurin osa isoista teistäkin oli suljettu. Omanilla on maine Lähi-Idän Sveitsinä, Oman pidättäytyy osallistumasta konflikteihin ja ylläpitää hyviä naapurisuhteita. Osanottonsa Muscatissa kävivät välittämässä nokkamiehet Saudeista, Iranista, Irakista, Arabiemiraateista, Qatarista, Egyptistä ja Israelista. Paikalla kävi myös Trump ja prinssi Charles.

Saimme hotellin ulkopuolelta taksin ja kuljettaja lupasi ajaa meidän kohtuullisella kiinteällä hinnalla kaupungin toiselle puolelle.Ajomatkasta tulikin varsinainen kierros, koska jouduimme ajelemaan pikkuteitä pitkin.

Perillä meitä odotti täysin suljettu Mutra Souk. Yksikään mauste- tai rihkamakauppias ei ollut livennyt suruajasta. Kävelimme läpi aution soukin autiolle merenrantabulevardille. Toiveikkaana olimme ajatelleet syödä lounasta, mutta ainoastaan Kentucky Fried Chicken oli auki, joten tyydyimme cociksiin. Rantabulevardi oli kaunis, meri ja taivas huikean siniset.

 

Taksikuskimme odotteli meitä soukin toisella puolella ja päätimme ajaa matkalla näkemäämme auki olkevaan Starbucksiin lounaalle. Se sijaitsi kauniilla paikalla Qurumin rannalla. Lounaan jälkeen kävimme kävelemässä Qurumin rannalla, joka levittäytyy useamman kilometrin matkalle Muscatin kaupungin edustalle.

Paikallisia miehiä Starbucksissa perinneasuissaan eli valkoinen takkikaapu ja hattu

Qurumin rantaa laskuveden aikaan

Taksi lähti ajamaan meitä takaisin hotellille päin ja matkalla saimme idean pysähtyä Muscatin oopperatalolle. Edesmennyt sultaani oli suuri klassisen musiikin ystävä ja rakennutti maahan komean oopperatalon. Qaboos muuten sai koulutuksensa osin Britreissä ja on käynyt maineikasta Sandhurstin kuninkaallista sotakorkeakoulua.

Oopperatalon jälkeen ehdimme vielä hotellin kattoterassille uimaan ja ihailemaan auringonlaskua. Illallisvaihtoehdoksi muodostui viereinen Subway tai ruokakaupan eväät. Päädyimme jälkimmäiseen. Jopa hotellin ravintola oli kiinni.

 

Kaupungin hienoin nähtävyys olisi varmasti ollut Sultan Qaboos Grand Mosque. Se on avoinna turisteille aamuisin klo 8-11, paitsi ei perjantaisin. Suruaika ja tulva sotkivat meidän suunnitelmamme vierailusta moskeijaan. Näimme moskeijan vain auton ikkunasta.

Näkemättä jäänyt moskeija, Photo by patano

Qaboosin muistoksi kaupungilla oli hänestä kuvia ja hänen ajatuksiaan. Kantavat ajatukset olivat suvaitsevaisuus ja vaatimattomuus. Qaboos myös painotti koulutusta. Hyvin olivat Qaboosin teemat kansaan uponneet. Omanilaisista jäi päälimmäiseksi kuvaksi ystävällisyys yhdistettynä kohteliaaseen pidättyväisyyteen ja jonkinlainen tavanomaisuus. Paikalliset käyvät ihan normaaleissa palkkatöissä alkaen kaupan kassalta tai taksista. Tämä on iso ero esimerkiksi Arabiemiraatteihin tai Qatariin verrattuna, jossa palveluammatit rankoista töistä puhumattakaan on ulkoistettu siirtotyöläisille. Naisista n. 30% on työelämässä ja Omanissa on myös naisministereitä. Naiset saavat ajaa autoa. Paikalliset naiset pukeutuvat peittäviin hieman kaapumaisiin takkimekkoihin, jotka ovat yleensä tummia. Hiukset peitetään huivilla, kasvot ovat näkyvillä. Rantahotellissa naisilla oli myös värikkäämpiä takkimekkoja ja paikallisilla naisilla oli peittävät pitkälahkeiset ja -hihaiset uima-asut. Muscat on 1,7 miljoonasta asukkaastaan huolimatta rento ja ehkä vähän uinuvakin kaupunki.

Muscatissa vietetyn päivän ja kahden yön jälkeen ajoimme aavikolle. Aavikolta palasimme takaisin Muscatiin. Kaupunkihotellit Muscatissa ovat aika edullisia ja osassa on hieno uima-allasalueita. Me Lauran kanssa haaveilimme rantahotellista. Vain muutama mahtui budjettiimme, yllätten Muscatista löytyikin todella prameita ja kalliita hotelleja. Päädyimme jatkuvasti tarjouksessa olleeseen Shangri-La hotellikolmikon edullisimpaan vaihtoehtoon. Hotelliarvosteluissa moitittiin, että hotellin sisustus kaipaisi freesausta. Me puolestamme ihastuimme hotelliin heti! Se on rakennettu hienolle paikalle hevosenkengän muotoisen vuoren syleilyyn meren rannalle. Vuoreen oli tehty tunneli hotellia varten.

Hotellin uima-allasalue oli ihana. Altaat olivat suloiset +28-29 astetta. Palvelu oli myös hyvää. Allashenkilökunta toi pyyhkeet valitulle paikalla sekä jäillä täytetyn kylmälaukun, jossa oli vettä. Kyllä siinä kelpasi uida ja katsella aurinkoisia rinteitä ja sinistä merta.

Näkymä hotellihuoneen parvekkeeltamme

Kahden hotellin välillä kulki lazy river

Kahdella hotellilla oli pitkä yhteinen ranta. Merivesi oli hyvän lämpöistä ja kävin tekemässä pari snorklausta. Hotellilta olisi voinut ostaa retken katsomaan delfiinejä ja snorklaamaan kilpikonnien kanssa. Jos olisimme olleet vielä useamman päivän hotellissa olisin varmasti osallistunut tuolle retkelle. Nyt tyydyin hotellin rantaan.

Vaikka vesi näyttää kristallinkirkkaalta sukellus pinnan alle paljastaa, että vedessä on varsin paljon planktonia ja näkyvyys ei ole paras mahdollinen. Tosin planktonin ansiosta pienten kalojen parvet olivat isoja. Snorklaukseni sai hotellin uimavalvojiin pientä vipinää. Snorklasin toki omalla vastuullani ja snorklasin yksin. Snorkalasin "aallonmurtajia" pitkin ja myös sinne puolelle jolle ei rannalta nähnyt. Olin kehua retostellut uimataidollani uimavalvojille, mutta kummasti hotellin moottorivene muutti aina snorklatessani paikaa siten, että kuljetta näki aallonmurtajan taakse. Radiopuhelinliikenne kävi ilmeisen kuumana, kun uima-allasvahtikin tiesi, että olin snorklannut. En todellakaan odottanut tälläistä "takapäivystystä", mutta hienoa kuinka hyvin asiakkaista huolehditaan Shangri-Lassa. 

Shangri-Lalla on kilpikonnien suojeluohjelma ja ranta-alue, joka on rauhoitettu pesintään. Olisi todella mahtavaa päästä joskus näkemään kuinka juuri kuoriutuneet kilpikonnanpoikaset pyrkivät mereen. Tai nähdä kuinka poikanen kuoriutuu.

Rantakallioilla oli paljon kookkaita taskurapuja. Aina kun yritin kuvata niitä, niin mokomat juoksivat kauhuissaan karkuun. 

 

Hotellialue oli upeasti valaistu pimeällä.

Hotellissa oli myös hyvät ruuat

Aivan liian nopeasti meni muutama rantapäivä. Sinänsä olisin voinut viettää vaikka koko viikon tuossa hotellissa. Silloin olisin ehtinyt käydä hotellin snorklausretken lisäksi koestamassa Daymaniat saarten koralliriutat. Niin ja jos olisi ollut enemmän aikaa niin kiinnostavia autoilukohteitakin olisi ollut lisää.

Omanin plussat:

-kaunis aavikko, jossa hyvin palveluja mutta silti luonnonrauhaa

-meri hohtaa sinisenä ja vesi on kirkasta

-wadien ainutlaatuinen luonto (kuivunut joenuoma, johon vesi kerääntyy sateista ja kohta jossa maanalainen vesi nousee pinnalle)

-vuoristo on karun kaunista

-ystävälliset paikalliset, kukaan ei tunge iholle

-turvallista

-hyvät tiet ja tolkun ajokulttuuri

-snorklausmahdollisuudet, kilpikonnia paljon Omanin rannikolla

Viimeinen näkymä on Shangri-Lan venesatama

Viime viikon parhaat

Elämä on ollut tammikuun loman jälkeen perusarkea. Aika arkinen oli viime viikkokin, paitsi että sen lisämausteena oli perheessämme pyörivä flunssa. Nyt se taitaa kaataa minut seuraavaksi petipotilaaksi.

Viime viikon parhaat:

Art of an effective communication koulutuspäivä, jonka piti meidän oman organisaation tyypit. Se oli todella hyvä, sisälsi paljon tietoa ja hyviä harjoituksia. Päivä oli myös hauska ja energinen. Olen joskus käynyt vastaavilla kursseilla, jota on pitänyt joku ammattilainen ja tämä kutikutoinen versio pesi ne aivan 6-0. Kurssin jälkeen osallistujat olisivat voineet jäädä vielä saunomaan ja illalliselle kurssikeskukselle, mutta minun piti kiiruhtaa kotiin hoitamaan harrastuskuljetuksia. Työkaverini Otilia oli käynyt uimassakin.

Helmikuinen merenrantakuva

Hra Kepponen muistaa yleensä ystävänpäivän. Vuosien varrella olen saanut häneltä ystävänpäivänä kukkalähetyksiä töihin. Nykyisin kukat odottavat minua useinmiten kotona. Aamulla kun nousin minua odotti jättimäinen määrä tulppaaneja ja tuoreet croissantit. Ihana aamu! Meillä olikin perjantaina melkein koko perhe nauttimassa croissantteja. Esikoinen ja keskimmäinen oli sairaana ja minä olin etätöissä.

Kukkia oli niin paljon, että ne eivät mahtuneet mihinkään maljakkoon. Hra Kepponen oli keksinyt laittaa kukat isoon hurrikaani kynttilälyhtyyn 

Viikonloppuna kummityttöni tuli meille poreammeilemaan siskonsa ja äitinsä kanssa. Tytöt ovat todella suloisia ja meillä oli mukava iltapäivä yhdessä. Hra Kepponen valmisti meille itsetehtyjä kananugetteja, uunijuureksia ja ranskalaisia.

Iloiset poreilijat

Esikoinen on jo sen verran terve, että hän aikoo lähteä tänään vielä kaupungille kavereidensa kanssa. Keskimmäinen pääsee huomenna kavereilleen. Minä aion ottaa huomenna kuopuksen kanssa sohvalla makoilupäivän. Tosi ankeat säät on Uudenmaan hiihtolomailijoille. En muista, että onko meillä ollut milloinkaan hiihtolomaa, jolloin ei olisi päässyt hiihtämään, pulkkamäkeen tai laskettelemaan. Soittelin tänään Ouluun ja sielläkin on satanut niin paljon, että jäljellä on lähinnä jäätä. Jokunen latukilometri on vielä kuulemma pystytty pitämään hiihtokunnossa. On tämä outo talvi. Minä niin kaipaisin lunta! Paitsi että en sitten huhtikuussa enää.

Hyvää hiihtolomaa uusmaalaisille lomailijoille!

Dubain nähtävyydet

Dubain lomapäivinä tarkoituksena oli sään salliessa löhöillä muutama tunti altaalla ja sitten pyöriä laiskanpulskeasti kaupungilla iltapäivästä iltaan. Alunperin ohjelmaan oli tarkoituksena mahduttaa vähintään yksi vähän hienompi ravintolakokemus, mutta se jäi tällä kertaa väliin. Minulle Dubain ykköseksi nousi Miracle Garden.

Emirates lentoyhtiön kanssa yhteistyössä oli tehty A380. Se oli minusta paras.

Kuva lainattu https://www.dubaimiraclegarden.com/

Miracle Garden kiilasi ohitse Dubai Fountainin musiikin tahtiin "tanssivien" suihkulähteiden. Sehän on hieno nähtävyys, mutta nykyisin hirvittävän ruuhkainen. Ilmeisesti osaan ihmisistä nuo suihkulähteet tekevät lähtemättömmän vaikutuksen kuin toisiin. Matkan jälkeen olin Suomessa ravintolassa ja viereisessä pöydässä istui minua ehkä kymmenisen vuotta vanhempi nainen. Hän kertoi pöytäseurueelleen, että hänestä suihkulähdeshow oli niin upea, että kyyneleet kohosivat silmiin. Huomasin tuijottavani häntä hölmistyneenä. Taidan olla siinä mielessä hyvin suomalainen, että en pidä tungoksesta ;)

Alla puolitoista minuuttia parhaimmasta näkemästäni suihkulähdeshowsta. Illan näytökset pyörivät 30 minuutin välein ja niitä on useita erilaisia. Videosta paljastuu myös minkä taustametelin yleisö luo.

Jos olisin ollut koko loman Dubaissa, olisin ostanut hiekkadyyniretken. Moni käy Dubaissa Burj Khalifa pilvenpiirtäjässä, mekin kävimme siellä 6 vuotta sitten koko perheen kanssa. Toki nytkin huokutteli lounas tai afternoon tea Burj Khalifassa, mutta hinnat olivat niin korkeat, että se jäi vain houkutukseksi.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin minua olisi todellakin kiinnostanut Cirque du Soleilin näytös La Perla, jonka esitykseen yhdistyy vesi. Näyttämön keskellä on syvä uima-allas. Esityksen näyttävän pyörivän päivittäin ja vapaapäivinä jopa kahden esityksen tahtia.

Minun top-5 Dubaihin

-Miracle Garden (auki osan vuodesta)

-Dubai Fountain

-The Walk + Jumeirah Beach

-Burj Khalifa

- Hiekkadyyniretki

Näiden lisäksi: Sheikh Zayedin moskeija Abu Dhabissa

Tälläisen kuvamuiston olen julkaissut blogissani 2014 Burj Khalifasta

Kivaa viikonloppua!

Meillä podetaan flunssaa. Plääh!