Vuosi 2018

Vuosi 2018 on ollut varsinainen myllerryksien vuosi. Siihen on mahtunut hienoja juttuja, mutta myös huolta ja surua. Vuosi on ollut täynnä tekemistä sekä niitä miljoonia hoidettavia asioita että huvituksia. Vuoteen on mahtunut äitini muutto vakituiseksi hoitokodin asukkaaksi, isäni hidas toipuminen ja muutto rivitalosta kerrostaloon, mieheni työpaikan yksikön lopetus, työttömyys ja nopea työllistyminen, anopin muutto nykyiseen hoitokotiinsa sekä appivanhempien koiran menehtyminen meidän hoitovuorollamme. Tähän keitokseen vielä lisätään pientä känää teinin kanssa, yläasteen aloitusta ja parit 11-vuotiaan romahdukset.

Toisaalta vuoteen kuului myös aivan mahtava hellekesä, paljon kivoja juttuja ystävien kanssa sekä onnistuneita reissuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Vuosi on ollut kuormittava, raskas, mutta ajoittain siis aivan mahtava ja vuoden päätteeksi asiat ovat melkolailla niin hyvin kuin ne voivat olla olemassa olevien rajoitusten puitteissa.

Tammikuu
Tammikuussa vielä ryimme isäni jalan murtumisen aiheuttaman hoitokatastrofin jälkimainingeissa. Isä oli sairaalassa ja äiti väliaikaisella kriisipaikalla hoitokodissa. Harvoin on loma tullut niin hyvään kohtaan kuin tammikuussa. Olin haaveillut pitkään Malediiveista ja pääsin toteuttamaan sen ystäväni Jonnan kanssa. Paratiisimaisemat, mahtavat snorklausvedet ja hyvä ruoka nollasivat pään. Matka oli todella upea! Sairaalavierailujen, vanhempien asioiden hoidon ja matkan lisäksi tammikuuhun mahtui ravintolassa vietetyt Hra Kepposen synttärit ja esikoisen "jälki"synttäreinä pidetyt vohvelibileet.

Helmikuu
Helmikuussa isäni pääsi sairaalasta kotiin pyörätuolissa, mikä lisäsi hetkellisesi hoidettavien asioiden määrää. Isäni hoitopaikka oli niin karmaiseva, että kotiinpaluu ei tapahtunut päivääkään liian aikaisin.  Ehdin hiukan ulkoilemaan ja hiihtämäänkin sekä käymään Annan kanssa Kasvitieteellisessä puutarhassa sekä Ateneumin Ankallisgalleria näyttelyssä. Poikien hiihtolomaviikolla olin lomalla peräti päivän ja Hra Kepponen kaksi. Laskettelupäiväämme Messilässä osui hieno sää.

Maaliskuu
Katselin maaliskuun kuvatulvaa ja jopa on ollut haipakkaa menoa. Sain työkaveriltani Ilonalta lipun Myrskyluodon Maijaan ja jatkoin sieltä Hra Kepposen ja esikoisen kanssa herkuttelemaan thaimaalaisella ruualla. Mielenkiintoinen kokemus oli hyvä luento Britannian suurlähetystössä. Melkein kuninkaallinen hetki, kun söin aamupalaa kuninkaallisella "leimalla" varustelluilta astioilta. Olin vapaaehtoisena Green Lights for girls tapahtumassa, jossa tyttöjä kannustetaan matematiikan ja tekniikan pariin. Helmikuussa kävimme ystäväni Annan kanssa katsomassa Sunrise Avenueta Hartwall Areenalla. Olimme antaneet keskimmäisen kummisedälle myöhästyneenä 50v lahjana juhlapäivän teemalla "juhli kuin 10-vuotias" ja juhlat pidettiin maaliskuussa. Kävimme keilaamassa ja Raxissa. Ostin synttäripojalla tietenkin oikein synttäripaketin Raxista ilmapalloineen :) Maaliskuussa muutimme äitini vuorokauden varoitusajalla vakituiseen hoitokotiin. Olipas sekin episodi! Kuukauden viimeisenä päivänä hyppäsimme yöjunaan ja suuntasimme kohti Lappia.

Huhtikuu
Säät Levillä olivat erinomaiset. Reissussa oli vähän epäonnea matkassa, koska Hra Kepponen, esikoinen ja kuopus sairastivat vatsataudin. Se ei onneksi ollut mikään ihan karmea versio. Toisaalta onnea oli saamamme upgrade Levin Suitesin huoneistossa. Olihan varsin kiva kämppä. Ehdimme tekemään Levillä muutakin kuin laskettelemaan: pojat pääsivät poroajelulle ja kävimme katsomassa Game of Thrones teemaan rakennetun SnowVillage hotellin. Se oli hieno paikka. Niin ja tulihan jälleen katsastettua Reidar Särestöniemen koti/ateljeemuseokin. Kotimatkalla vietimme hauskan päivän Oulun Tietomaassa.

Huhtikuussa teimme äidit-pojat teatteriretken Mordoriin eikun Turkuun katsomaan Taru sormusten herrasta. Esikoinen sai kummeiltaan lahjaksi lipun näytökseen. Keskimmäinen pääsi Helsingin koululaisten shakkikisassa palkintosijalle. Työpaikalla myös viinikouluttajana toimiva kolleega piti meille wine tastingin. Vapun juhlallisuudet keskitettiinkin jo vappuaattoon. Meillä oli vieraina esikoisen kummitäti ja löysimme kaapista Torakkapokerin, jota on siitä saakka pelattu säännöllisesti. Olihan siis vauhdikas kuukausi!

Todella huonoja kollaaseja saa tehtyä Google Photolla :(

Toukokuu

Toukokuu alkoi Leenan ja Annan kanssa tehdyllä Hämeenlinnan retkellä. Tutustuimme linnaan, söimme hyvin ja kävimme Leenan kanssa kokeilemassa lasinpuhallusta. Koivun siitepölykausi oli paha, eikä tilannetta helpottanut se, että appivanhempien mäyräkoira oli meillä suurimman osan toukokuuta. Toukokuukin oli muuten todella lämmin. Olemme poikien kanssa heittäneet talviturkin 20.5 maalaismummolassa ja kuvien perusteella olemme tarenneet uida oikein kunnolla. Vaari on päässyt toukokuussa keppien kanssa liikkeelle ja olemme kahvitelleet muutamaan otteeseen. Lintsilläkin ehdimme käydä jo toukokuussa.

Kesäkuu

Kuukausi alkoi perhematkalla Turkin Sideen. Hotellina oli vesipuistohotelli ja kerrankin oli riittävän isot altaat! Lämpöäkin riitti Turkissa, ehkä jo vähän liikaa minun makuuni. Minulle reissun kohokohta oli retki Cappadociaan. Viikon loman jälkeen minun piti palata takaisin töihin. Tuskaa helpotti parit terassilounaat ja uimareissu Allas seapooliin. Ihastuin altaaseen valtavasti. Kesäkuussa juhlimme anopin synttäreitä sekä keskimmäisen synttäreitä hänen kummiensa kanssa. Juhannusaaton vietimme kotona ja juhannuspäivänä pidimme Lauran perheen kanssa vohvelikestit. Tietysti juhannuksena istuttiin takki päällä ja järvivesi oli kylmää. Vietimme jo kesäkuussa paljon aikaa maalaismummolassa, koska Hra Kepposen työt loppuivat kesäkuun alussa ja minä pystyn käymään maalaismummolasta töissä.

Heinäkuu

Minulla oli toinen osa kesälomaa heinäkuussa ja loman aluksi teimme pienen kotimaanmatkan Hra Kepposen kanssa kahdestaan. Kävi tutustumassa Teijon ja Mathildedahlin ruukkialueisiin. Tykkäsimme tosi paljon! Synttäreitäni juhlimme extempore ystäväni Tiinan ja hänen miehensä kanssa. Pitkästä aikaa ehdimme käydä myös Suomenlinnan kesäteatterissa. Muuten loma meni maalaismummolassa upeista säistä nautiskellen uiden sekä meloen. Oli varsin rentouttavaa olemista. Lomani lopuksi tein pienen roadtrip, jonka pääkohteena oli ystäväni Sirkku Etelä-Pohjanmaalla. Retki oli todella onnistunut ja se päättyi vierailuun puu-Raumalla. Onneksi tuli mentyä puu-Raumaan, sehän on upea. Heinäkuu oli ihana kuukausi ja se hellepäivien putki oli jo suorastaan epätodellista! Miksei aina voi olla ihanan helteinen heinäkuu?

Elokuu

Helle jatkui pitkälle elokuuhon ja se alkoi tuntua suorastaan uskomattomalta. Koko ajan oli t-paita kelit. Mahtavaa! Elokuussakin oli paljon mukavaa menoa: kävin ystäväni Jonnan kanssa kesäteatterissa, Kätevien Emäntien kanssa pidimme askartelumaratonin herkkuineen maalaismummolassa, olimme Keski-Euroopan serkun lapsen nimiäisjuhlissa ja risteilimme melkein koko perhe Tukholmaan, työkavereiden kanssa nautiskelimme jälleen Altaasta ja illallisesta sekä viikottaisista maauimalatreffeistä Sirpan kanssa. Johan oli mahtava elokuu! Tosin elokuun lopussa tein päätöksen vähentää menoja, mutta se ei onnistunut lainkaan :D

Syyskuu

Heti syyskuun alussa oli jo kesästä saakka odottamani juttu: menimme Leenan kanssa koko päivän lasinpuhalluskurssille Soda Design Shoppiin Hämeenlinnaan. Jopas oli kuumottava ja jännittävä päivä! Hämeenlinnaan tuli palattua pian uudestaan. Kävimme pelaamassa ystäväni Tiinan ja hänen miehensä kanssa "Pako linnasta"-pelin. Tykkäsimme kovasti siitä. Ja taashan sitä tuli syötyä Popinossa. Samalla reissulla kävimme katsomassa anoppia Tampereella. Vietin hauskan illan lukioaikaisten poikien kanssa. Kävimme Tiinan kanssa katsomassa teatterissa Aurinkoa ja pullo cavaa. Tykkäsin ja minua nauratti. Olihan se osittain kuin meikäläisen elämää kuumine aaltoineen ja muistisairaine läheisineen. Ei tullut rauhallinen syyskuu :)

Lokakuu

Lokakuuhunkin kasaantui kaikenlaista ihanaa. Kirsikkana kakussa oli työkaverini Sirpan kanssa tekemäni reissu Georgiaan ja Armeniaan. Tbilisi oli varsin antoisa matkakohde. Suomeen tullessa ruska oli juurikin parhaimmillaan. Syyslomalla kävimme poikien kanssa Linnanmäen Valokarnevaaleissa sekä Tampereella. Tampereella huvittelun lisäksi ohjelmana oli anopin kanssa seurustelu. Tampereella onnistuin ottamaan omaa aikaa ja kävimme Leenan kanssa katsomassa Billy Elliotin ja syömässä törkeän hyvää hirveä. Ehdittiinpä vielä syyslomien jälkeen töissä pitämään tee-se-itse-virkityspäivä Nuuksiossa. Lokakuu ei ollut pelkkää ihanaa: yllättäen appivanhempien koira menehtyi. Koira oli kesän ja syksyn aikana niin paljon meillä, että pojatkin alkoivat puhua koirasta meidän koirana.

Marraskuu

Marraskuu on meillä juhlakuukausi. Käynnistimme juhlinnan epä-Halloween-juhlilla, joissa minun piti pidätellä itseäni teinin käskystä. Liika innostuminen, kun on niin noloa. Halloweenin jälkeen pidimme sukulaisille esikoisen ja kuopuksen synttärit. Viimeinen juhlakauttaus oli, kun vei pienesti juhlat äitini luokse hoitokotiin. Sitten hyppäsin juhlintahössäkästä taas lomailemaan. Teimme ystäväni Lauran kanssa pienen Aasian kierroksen: Hong Kong, Hanoi ja Bangkok. Reissu onnistui erinomaisesti, Vietnam viehätti minua kovasti.

Joulukuu

Joulukuu menikin sitten hässäköintiin. Oli vaarin muutto, kuopuksen kaverisynttärit ja sitä sun tätä valmistelua ja hyppäämistä. Ja sitten oli vielä flunssaakin. Se kiersi perhettämme ja harmillisesti tarttui lopuksi vaariin, joka ei sitten pääsekään juhlimaan kanssamme uutta vuotta. Meillä on usein mennyt piparitaikinaa kilokaupalla, mutta kiireisen aikataulun takia pärjäsimme yhdellä puolen kilon paketilla ja senkin lapset söivät raakana :D Joulutunnelmaa pääsin hakemaan Sirpan kanssa pitämistämme joulukorttitalkoista sekä vierailuista Leenan kanssa Porvoon joulutorille ja Elenan kanssa Lohjan joulutorille. Porvoossa sää oli aivan karmea :(

Joulu sujui mukavasti perhepiirissä. Sen verran oli kiireistä menoa, ettei paluu arkeen tuntunut pahalta lainkaan. Uutta vuottakin olemme viettäneet vähän enakkoon, kun aatonaattona Keski-Euroopan serkku ja Elena olivat meillä kylässä. Nyt uudenvuodenaattona rentoillaan, pelataan jotain lautapeliä tai Torakkapokeria koko jengillä. Kotitekoinen perunasaalaati ja hirvimakkarat odottavat syöjäänsä ja puolilta öin pamautellaan pari rakettia.

 

Olen varmaan tosi keski-ikäinen, kun ajattelen elämästäni, että minulla on jo tosi paljon kaikkea hyvää ja keskityn toivomaan vain, että elämä säilyisi tällaisenaan. Jos nyt jotain tavoitetta ja toivetta pitäisi ensi vuodeksi rutistaa, niin se on se sama-ikuinen eli enemmän aikaa, huomiota ja ennenkaikkea onnistumisia asioihin, jotka edistävät omaa terveyttäni. Olen jälleen tehnyt päätöksen, että yritän vähentää menoja ja käyttää sen ajan ulkoiluun ja liikuntaan. Saas nähdä, kuinka se onnistuu. Työrintamalla on odotettavissa turbulenssia, joten siihen toivon onnea ja voimia.

Sydämellinen kiitos sinulle mukanani kulkija kuluneesta vuodesta! Toivon sinulle kaikkea hyvää vuoteesi 2019.

Joulu

Me otimme varaslähdön jouluun ja ensimmäisen jouluaterian söimme jo aatonaattona yhdessä appivanhempieni ja mieheni veljen kanssa Tampereella. Appi oli järjestänyt meille oman joulujuhlan anopin hoitokodin isomman yksikön ruokalan kabinettiin. Linjastolounaan lisäksi meille oli tilattu joululaatikoita ja savulohta.

Hoitokoti juhlapaikkana ja hoitokodin ruuat eivät varsinaisesti kuullosta juhlamieltä kohottavalta, mutta meitä odotti iloinen yllätys. Koko ruokala ja erityisesti kabinetti oli koristeltu joulukoristein ja joulukukkasin. Ruoka oli todella maukasta! Anoppikin jaksoi seurustella kanssamme yli kaksi tuntia. Hienosti onnistunut etukäteisjoulu siis!

Huomasinkin hoitokodin ruokalassa useita omaisia ja ystäviä, jotka olivat tulleet ruokailemaan yhdessä hoitokodin asukkaan kanssa. Asukkaat olivat kaikki puhtaita ja siististi pukeutuneita ja tunnelma rauhallinen ja jouluinen. Minua ilahdutti todella paljon, että on tuollainen hoitokoti, jossa omaiset ja asukkaat voivat syödä yhdessä hyvää ruokaa ja jonka ilmapiiri on leppoisa.

Jouluaaton vietimme kotona, vaari eli isäni tuli meille syömään. Aatto meni muuten leppoisasti, mutta flunssa kaatoi Hra Kepposen sänkyyn kesken jouluaterian. Kuopus ja keskimmäinenkin ovat valitelleet oloaan ja räkäisyyttään.

Joulun kalapöytä: graavia lohta, siianmätiä, smetanaa ja sipulia, katkarapu"mössöä" ja rosollia

Ainoastaan keskimmäisellä oli lahjatoive ja hän sai himoitsemansa kännykän. Koska kännykkään piti laittaa myös omia säästöjä, esikoinen ja kuopus päättivät pärjäillä vanhoilla puhelimillaan. Heillä ei ollut sen kummempia lahjatoiveita, joten molemmat lähisukulaisilta rahaa. Paketeista löytyi kuitenkin myös kivoja lautapeleja, vaate ja leffalippuja. Niin ja tietenkin herkkuja.

Joulun suurin paketti oli minulle. Hra Kepposella oli mopo lähtenyt käsistä Black Fridayna ja hän oli ostanut minulle joululahjaksi kameradronen. Elektoroniikka ja kaikenmaailman härpättimet ovat tunnetusti mieheni intohimo. Lahja oli osuva, koska olen joskus katsellut droneja sillä silmällä, että sellainen olisi aivan mahtava luontoreissuilla ja matkoillakin. Olisipa ollut drone Vietnamin Halong Bayllä mukana. Olisin kuvannut sillä kaamoksentorjuntamateriaalia huikeista maisemista itselleni.

Joulupäivä meni yöpaitasillaan. Poikien toiveesta valmistin laatikkoruuista jaloimman eli lasagnen. Kun huusin poikia syömään, niin nopein tuli yläkerrasta juosten. Tapanina keitin tarmoskahvit ja paistoin joulutorttuja ja pakkasin ne kassiini ja lähdin äitini luokse hoitokotiin. Siinä se joulu hurahtikin ja olen jo palannut arkeen viettämällä yhden toimistopäivän. Kaiken joulusyömisen jälkeen tervehdin ilolla työpaikkakuppilan salaattibuffeeta.

Ollos ylistetty tuoreruoka ;)

Jouluinen esterata tuli selätettyä suhteellisen menestyksekkäästi. Olimme oikeana päivänä oikeassa paikassa ja ruokaa oli aina tarjolla. Jos nyt joku jäi vähän kaivelemaan, niin se on joulukortit. Vaarin muuttohössäkässä jäi joulukortit lähettämättä. Siis ne kortit, jotka suurella vaivalla nyrkersin itse. Vielä tätä kautta pahoittelut ystävilleni ja sukulaisille meidän osalta kortittomasta joulusta.

Leppoisia välipäiviä!

Jouluisen esteradan väliraportti

Täällä rutistetaan "esterataa" eli piiitkää listaa lävitse asioita, jotka täytyy tehdä ennen joulua.  Suurimmat jutut on nyt hoidettu ja kohta voidaan keskittyä varsinaisiin jouluvalmisteluihin. Tai ainakin suurimmaksi osaksi omien seinien sisäpuolisiin asioihin.

Vaari on muuttanut uuteen kerrostaloasuntoonsa. Jee! Iso, lasitettu parveke tuli tarpeeseen, koska sinne sai mahdutettua suurimman osan laatikoista, jotta vaari pystyy liikkumaan ainakin sängyn, vessan ja jääkaapiin väliä. Hienoa oli se, että vaarin sairaalakaveri tuli auttamaan ja valvomaan muuttoa. Muuttoiltana myöhään hätätyhjennettiin vielä loput asunnosta minun autooni ja vaari jätti avaimet pöydälle. Siihen päättyi 30 vuoden asumishistoria. Vaari on ollut niin väsynyt projektista, ettei vielä osannut oikein sanoittaa fiiliksiään, että tuntuuko haikealta vai ei.

Heippa 30-vuotinen koti! Uudet asukkaat ehtivät vielä muuttopäivänä jo aloitella remonttia.

Kuopuksen 10v kaverisynttärit on vietetty. Kivaa oli ja juhlat menivät hyvin! Poikajoukko oli kyllä erittäin innokasta ja kovaäänistä, mutta pohjimmiltaan kilttejä ja ohjeita noudattavia. Tohotus oli vaan sellaista, että ohjeet meinasivat innostuksen keskellä unohtua. Hra Kepponen kuljetti metrolla ja kävellen onnistuneesti 9 poikaa Megazoneen. Lasersodan jälkeen juhlat jatkuivat ruokailulla Mäkkärissä. Olemme luvanneet isompia synttäreitä pojille ainoastaan 10 vuotiaaksi saakka. Joten: OHI ON! Parin vuoden päästä sitten muistelen haikeana lasten kaverisynttäreitä "oi niitä aikoja".

 Synttärit Megazonessa

Synttäriherkut Mäkkärissä

Työpaikalla tuli jouluisen yt-kierroksen sijasta iso organisaatiouudistus. Sain esimieheksi henkilön, joka ei ole suhtautunut myötämielisesti etätyöhön. Etätyö pitää meidän perheen nenän juuri ja juuri pinnalla. Ehdin jo huolestua asiasta. Työkaverini Ilona sanoi, että me pidetään kyllä etätyöstä kiinni kynsin hampain ja onnistuttiin ainakin näin aluksi saamaan uusi pomomme suopeammaksi etätyöhön. Toivon, että kaikki menee etätyön suhteen hyvin.

Koulutuspäivä osoittautui varsin ihanaksi. Ohjelma oli kevyt, lounas tukeva ja erittäin herkullinen, maisema harmaudesta huolimatta kaunis ja glögi hyvää :) Tästäkin kiitos kuuluu aktiiviselle työkaverilleni Ilonalle. Reippaimmat menivät paikalle jo ennen ohjelmaa, koska sauna oli lämpimänä. Kaikkein reippaimmat olivat käyneet meressä kastautumassa.

Merimaisemia kurssikeskukselta

Jotain huvitustakin on mahtunut viikkoon. Olin Lohjan joulumarkkinoilla Hra Kepposen serkun vaimon Elenan ja heidän puolivuotiaan vauvan kanssa. Elena tuli jo edeltä Suomeen ja mies tulee sitten vasta jouluaatoksi perästä. Lohjan joulumarkkinoille sattui kiva sää, maa oli valkoinen ja pakkasta oli muutama aste. Meillä oli kiva reissu kolmistaan. Puolivuotias vauveli on aivan mahtavan hyväntuulinen tyyppi, joka rakastaa kun häntä pussaillaan. Ja minä kyllä pussailin :)

 Pikku-hurmuri

Täipesukierroksella kaksi saalista löytyi edelleen niistä samasta kahdesta päästä. Joten pesu- ja pakastusurakka jatkuu :( Aivan hanurista. Voin nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että yksikään täishampoo ja -kampaus ei poista ongelmaa yhdellä hoitokerralla! Sen verran hyvin epidemia on kuitenkin eristetty, että taidamme tehdä kolmannen kierroksen vaan täitapauksiin.

Tylsiin juttuihin kuuluu se, että flunssani on pitkittynyt ja kehittynyt keuhkoputkentulehdukseksi. Kauhea yskä vaivaa enimmäkseen öisin. Työpaikkalääkäri tuijotti minua tuimasti, kun selvisi, että tauti on vaivannut minua jo pari viikkoa ja nielurisojen poiston jälkeen minulla on ollut taipumusta keuhkoputkentulehdukseen. Lupasin seuraavan kerran tulla jo viikon päästä ;)

Koti vaatii vielä raivausta, jouluruuat pitää hankkia ja edessä on vielä hoivakotireissut lähelle ja kauemmas, mutta olemme voitonpuolella! Kyllä tämä tästä jouluksi muuttuu.

Onneksi on perjantai

Onpas ollut alavireinen viikko.

Ma-ti istuin töissä 9-17 pakollisessa prosessikoulutuksessa flunssaisena. Koulutus piti suorittaa vuoden loppuun mennessä ja olin tietenkin lykännyt asian viimeiseen mahdollisuuteen. Lykkäämisen syynä oli se, että loppuun saakka toivoin järjen voittoa. Mutta kas, sitäpä ei tullutkaan. Olen nimittäin tehnyt 11kk kyseisen uuden prosessin käyttöönottoa omaan yksikkööni ja joutunut opiskelemaan asiat itsekseni kirjallisista lähteistä. Kesäloman jälkeen alkoi pyöriä koulutukset prosessiin ja niistä tuli pakolliset. Olen laittanut satoja työtunteja prosessin räätälöintiin, mutta pitipä sitten laittaa vielä 15 tuntia lisää luokkahuonekoulutukseen.  Kouluttajakin kävi kysymässä, että mitä teen koulutuksessa :)

Puolikuntoisena koulutuksessa istuminen aiheutti sitten sen, että ke-to meni kotona sairastessa. Yksin ei ole tarvinnut sairastaa, kuopuskin on flunssassa. Suurin riesa tässä flunssassa on limainen yskä, joka haittaa nukkumista. Kuopus ei meinaa millään saada illalla nukahdettua, kun aina vaan yskittää. Unenpöppörössä melkein erehdyin päästämään kuopuksen nukkumaan viereeni. Sitten muistin, että hänhän on täiriski. Viime yöksi lukitsin oveni, etten vaan unisena päästä poikaa sänkyyni :) Siinä ovea avatessa alkaa pää toimimaan sen verran, että muistan ohjata potilaan takaisin omaan sänkyynsä. Sängyssä olisi ollut tilaa kuopukselle, koska Hra Kepponen on Abu Dhabissa.

Viikolla olisi ollut omaisten ilta hoitokodissa sekä työpaikan naisten uimaseuran pikkujouluillallinen. Molemmat jäivät väliin. Sen sijaan olen ehtinyt vihdoin katsomaan loppuun lempihömppäsarjani eli Love Island Suomi sekä Tanssii tähtien kanssa.

Oma kuntoni alkaa olla jo terveen puolella. Jään odottelemaan, että miten käy keskimmäisen kanssa. Hän on valitellut päänsärkyä koko torstain.

Meikäläisellä ei olisi enää paljoa mahdollisuuksia sairastella. Olisi vähän hommia jäljellä. Ennen jouluaattoa tässä on vielä 6 työpäivää ja ihan kiitettävästi tehtävää. Sen lisäksi:
-kuopuksen kaverisynttärit
-vaarin muutto kerrostaloon
-puolikas koulutuspäivä huitsin nevadassa
-siivoojan ohjeistaminen joulusiivouksessa
-lapsen oikoja aivan keskellä työpäivää
-etukäteisjoulunvietto anopin luona Tampereella hoitokodissa

Saattaa olla, että tehtävälista osoittautuu niin aikaa vieväksi, että blogi hiljenee jo nyt jouluksi. Toivottavasti saan lapsityövoiman käytöllä vähän löysää aikaa itselleni :)

Mukavaa perjantaita!

Ihanat jouluvalmistelut kompastuivat rähmälleen

Palasin viikko sitten sunnuntaina iltapäivällä lomareissulta rytinällä arkeen. Heti lentokentältä ajelimme Hra Kepposen kanssa hoivakotiin katsomaan äitiäni. Lomafiilikset rapisivat heti, koska tällä kertaa äitini oli huonolla hoidolla. Asia on vaivannut minua koko viikon ja on se varmaan taas otettava yhteyttä hoitokotiin.

Viikolla onnistuin selättämään jetlagin ja suunnittelemaan jouluvalmisteluja. Ensimmäinen jouluvalmistelumme on ollut Toivo Nuutikki Tähtösen tuominen alakertaan. Toivo Nuutikki on poikien kalenteritonttu, jonka taskusta löytyy tänäkin vuonna pieniä herkkuja ja jouluisia puuhia. Toivo Nuutikki Tähtönen on meidän ilmoituksellamme osa-aikaeläkkeellä, eli on päiviä jolloin tontun tasku onkin tyhjä. Meidän 14v muistaa aina suurieleisesti reklamoida tontun eläkepäivistä. Minusta on tosi suloista, että vielä isot pojat jaksavat innostuva kalenteritontusta. Tuollainen kalenteritonttu on muuten mainio lahjaidea. Meidän keskimmäinen sai aikoinaan Toivon Nuutikin kummitädiltään.

Toivo Nuutikki Tähtönen

Itsenäisyyspäivänä olin ajatellut laitella jouluvalot ja etsiä joulukoristeita esille ja purkaa matkalaukkuni.  Heräsin hyvin räkäisenä ja vietinkin sitten itsenäisyyspäivän leväten, jotta jaksaisin perjantain työpäivän ja sekä illaksi suunnitellun joulukorttien askartelun. Meille on jo muodostunut perinteeksi työkaverini Sirpan kanssa, että vietämme yhteisen kortti-illan Sirpan herkkutarjoilujen äärellä. Tänä vuonna olimme tosi tehokkaita, teimme yhteensä 35 korttia yhdessä illassa.

Aika hyvin urakoitu

Lauantaina menin ystäväni Leenan kanssa Porvooseen joulutorille. Kun lähdin ajelemaan kotoa, sää oli todella mukava. Siinä vaiheessa, kun pääsimme Porvooseen tuuli oli aikamoinen ja satoi vettä. Aivan järkyttävä keli! Olisin voinut kaartaa kotiin, jollei Leena olisi ajellut Porvooseen kahta tuntia.

 

Hymyä huuleen ja joulutorille!

Teimme Porvoossa pieniä lahjaostoksia sateesta huolimatta. Jos sää olisi ollut yhtään parempi, olisin varmasti löytänyt vielä paljon pieniä kivoja ruokalahjoja Porvoosta. Huonon sään takia reissusta olisi voinut jäädä tympeä mieli, mutta hyvä seura ja ruoka pelastaa kaiken. Söimme Bistro Gustafissa ja ruoka oli todella hyvää!

Bistro Gustafin versio toast skagenista. Katkaravut olivat todella hyviä!

Tattirisottoa, ruskistettua voita ja pinjansiemiä. Erinomaista!

Jälkkäriksi creme brulee sekä päärynä suklaakastikkeella

Kävimme piipahtamassa myös Brunbgergin tehtaanmyymälässä. Löysin sieltä maailman parhaimman suklaalevyn: käsintehdyn pistaasimaitosuklaan. Ihan tolkuttoman hyvää ja nyt harmittaa se, että ostin vain yhden levyn. Kiva reissuhan meillä oli ja varmasti jää muistiin tuo "taifuuni joulutorilla"-reissu.

Pojat ilahtuivat joulutorituomisestani kovasti. Ostin piparkakkutalon. Kun avasimme sellofaanin, ihana tuoksu täytti keittiön. Kuopus on siitä saakka mankunut, että milloin talo syödään. Keskimmäinen on taas sitä mieltä, että taloa ei syödä lainkaan, koska se on niin hieno.

Muumitalo

Illalla esikoinen paistoi joulutorttuja ja tunnelmani oli jo varsin jouluinen. Suunnittelinkin, että sunnuntaina pistän tuulemaan ja laitan valot ja teen alustavan joulujärjestelyn.

Sunnuntai valkenikin sitten erilaisena. Pieni flunssani paheni, rään määrä on aivan järkyttävää. Sitten selvisi, että perheessämme on täiepidemia. Päivä onkin mennyt levätessä ja täisiivouksessa. Pyykkiä tulee aivan järkyttävästi, kun kaikki petivaatteet ja pyyhkeet menevät vaihtoon. Sitten pitää vielä pakastaa huppareita ja harjoja. Suurin suru on siitä, että poikien hienot pelikuulokkeet ovat sitten 2 viikkoa muovipusseissa. Sopivasti jouluaattona voivat lapset sitten avata muovipusseista kuulokkeensa. 8-9 päivän päästä sitten toistetaan taas koko täishow. Voi, että minä vihaan näitä täihommia!!!

Flunssa ja täisavotta veti mielen niin matalaksi, että suunnittelenkin tässä kaikkien jouluvalmisteluiden supistamista minimiin. Uskollinen työjuhtani Hra Kepponenkin on vielä melkein viikon työreissussa ennen joulua. Joulu voisi oikeastaan tulla ihan sillä, että siistitään pahimmat rytökasat ja laitetaan joulukuusi. Aatoksi ostetaan jouluruokaa ja muina päivinä voidaan jo syödä jotain muuta. Viime joulusta tiedämme hyvin, että meidän nurkilla palvelut pelaa joulunakin ja pizza tapaninpäivänä maistuu erinomaiselta :)

Serious me-time

Viimeinen lomapäiväni oli pyhitetty olemiselle. Ensin tuhti aamiainen.

Sitten vaahtokylpy ja sen päälle kirjan lueskelua.

Sitten kirjan kanssa altaalle ja paljon altaassa lillumista. Ihana täydellisen laiskuuden päivä. Pelkkä oleminen tuli niin tarpeeseen!

Illalla kävelimme 3 min päähän hotellista syömään.

Nyt onkin edessä pelkkää istumista eli lento Bangkokista Helsinkiin.

Leppoisaa sunnuntaita!