Sivut

24. syyskuuta 2017

Voihan flunssa!

Meille tämä syksyn ensimmäinen flunssa-aalto on iskenyt raskaasti.

Keskimmäisellä tauti ei ottanut hellittääkseen lainkaan vaan kehittyi sairaalahoitoa vaativaksi keuhkokuumeeksi. Pojan vointi on onneksi kohenemaan päin ja hän on tänään jaksanut istua telkan ääressä. Odotettavissa on pidempi toipilasaika. Minulle tuli muutaman terveen päivän jälkeen uusi aalto flunssaa. Olen tuntenut oloni pohjattoman väsyneeksi ja yskä on niin karmea, että harkitsen tena ladyjen ostamista.

Toivottavasti pääsemme tästä ensi viikolla uuteen nousuun.

Toivottavasti pääsisin nauttimaan aurinkoisesta syyssäästä

21. syyskuuta 2017

Lapsiperheen Lontoo

Cotswoldsissa seikkailimme esikoisen kanssa kahdestaan ja Lontoossa sitten koko perheen voimin. Ehdimme näkemään todella paljon ja pojat jaksoivat yllättävän hyvin. Reissu olisi saanut kyllä olla pidempi, jotta olisimme voineet lorvailla enemmän ja käydä vielä pari polttelemaan jäänyttä paikkaa lisää.

Lontoon nähtävyyksiin tutustumisen aloitimme Tower of Londonista. Olimme paikalla noin tunti avaamisen jälkeen ja heti ensimmäiseksi menimme katsomaan kruununjalokivet. Siellä oli mukavan väljää ja liukuhihnalle pääsi useammankin kerran ihmettelemään pienen kananmunan kokoista timanttia.

Valtikan ja kruunun timantit on leikattu maailman suurimmasta timantista, jota kutsutaan nimellä Cullinan. Se löytyi vuonna 1905 Etelä-Afrikasta ja se lahjoitettiin silloiselle Englannin kuninkaalle Edvard VII. Timantista leikkattiin kaiken kaikkiaan 105 timanttia. Suurin niistä Cullinan I eli  Suuri Afrikan Tähti on kiinnitetty valtikkaan ja se on kooltaan 530 karaattia. Toiseksi suurin on kiinnitetty Imperial State kruunuun.

 Upea Imperial State Crown joka on kopio alkuperäisestä kuningatar Victorian kruunusta. Kopio tehtiin Yrjö VI (George VI) kruunajaisiin 1937 ja sillä kruunattiin myös Elisabeth II

Lähikuva valtikasta ja Suuresta Afrikan Tähdestä

Kävimme katsomassa yhden keskiaikaisista kuninkaan linnoista, asenäyttelyn ja katsoimme Towerin valloituksesta kertovan pienen näytelmän pihalla. Kävelimme pitkän pätkän ylhäällä muurilla ihastellen näkymiä Tower bridgelle. Pojat viihtyivät hyvin Towerissa, mutta se jäi kyllä historiallisista nähtävyyksistä kakkoseksi British Museumin perään. Korppeja näimme tällä kertaa vain matkan päästä. Joskus vuosituhannen vaihteessa korppi istahti penkkimme käsinojalle tarkkailemaan evästaukoamme, ilmeisesti korppi olisi ollut halukas koestamaan eväämme.


  

Pojat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että British Museum oli reissun paras museo ja paras, missä ovat ikinä käyneet. Me tosin teimme museoon pojille suunnitellun täsmävierailun. Aloitimme kipuamalla suoraan Egypt after life osastolle, joka esittelee muumioiden ohella myös elämää Egyptissä.

 Koska olen joskus jopa tehnyt postauksen "Suuri muumioraportti" British Museumista, 
pidättelen itseäni ja laitan vain yhden muumiokuvan.

 Alakerrassa tutustuimme lähinnä Assyyrian historiaan sekä Rosettan kiveen. Joskus hyvin yllättävissä kohdissa tajuan, että lapseni joskus jopa kuuntelevat minua. Olimme kauan sitten kotona puhuneet Lontoon museoiden maksuttomuudesta ja silloin letkautin, että British Museumin kohdalla maksuttomuus on ainoastaan kohtuullista, koska britit ovat ryövänneet muiden valtioiden kulttuurihistorialliset esineet itselleen. Yllättäen sain kuulla tämän lausunnon lapseltani museossa :)

Sanoisin, että avain onnistuneeseen museokäyntiin on valita muutama lapsia kiinnostava teema museosta ja jättää esim. Antiikin Kreikka ja Rooma väliin. Sellaiset historialliset esineet, jotka voisi olla Idiana Jones elokuvan rekvisiittaa, uppoaa ainakin meidän poikiin.
 Balawat Gates, n. 880 eKr

Lontoon matkatoive tuli esikoiseltamme, joka on haaveillut pääsevänsä käymään Harry Potter studioilla. Siellä selvisi, että poika on kyllä Harry Potterinsa lukenut ja katsonut ja oli erinomaisesti selvillä, mikä rekvisiitta kuului mihinkin elokuvaan ja kohtaukseen. Itsehän en muista enää mitään.

Kävimme Hra Kepposen kanssa kahdestaan reilut 3 vuotta sitten studioilla ja tykkäsimme kovasti. Edellisen vierailun jälkeen Studiot olivat kasvaneet lisää Tylypahkan junalla ja Kielletyllä metsällä. HP studiot olivat selvästi esikoisen juttu, mutta kyllä me muutkin siitä pidimme. Toisella kertaa se ei enää tehnyt samanlaista vaikutusta kuin ensimmäisellä.

Kolmen vuoden takaisessa postauksessani on runsaasti kuvia studioilta *täällä*. Tällä kertaa menimme junalla Watford Junctionille ja sieltä bussilla studioille, matka oli selvästi nopeampi ja paljon edullisempi tällaiselta joukolta kuin bussi Victorialta.

Olimme junassa matkalla Tylypahkaan kun ankeuttajat hyökkäsivät

Hra Kepponen lähtee Tylypahkaan

Kuopuksen ja keskimmäisen reissun kohokohta oli käynti Hamleysin lelukaupassa Regent Streetillä. Hra Kepposella ja pienemmillä pojilla taisi mennä useampikin tunti lelukaupassa, pojat käyttivät siellä reissurahansa ja säästöjään. Illalla pojat sitten riemuissaan ajelivat uusilla radio-ohjattavilla autoilla seiniä ja kattoa pitkin. Ihan kirjaimellisesti - autot pysyvät seinässä ja katossa.

Kuninkaallisia legohahmoja Hamley'silla

Minun ja esikoisen vierailu Hamleysilla jäi lyhyeksi, koska meillä oli kiire teatteriin katsomaan Thriller Live konserttia. Se oli tuhti pari tuntinen Michael Jacksonin musiikkia höystettynä hienoilla tanssiesityksillä. Konsertti ei ollut pelkkää Jackson imitointia vaan uudenlaisia sovituksia useammalle laulajalle. Tokihan Jackson imitoija oli mukana ja olihan hän huikean hyvä. Pidimme molemmat esityksestä todella paljon. Olin antanut esikoiselle aivan vapaat kädet musikaalin valitsemiseen, sillä rajoituksella, että Leijonakuningasta en tällä kertaa lähde katsomaan.

Olimme hyvissä ajoin paikalla :) kuten tyhjästä salista huomaa



Minulla ja Annalla oli yksi vapaa iltakin. Olisimme toki voineet lähteä pubiin olusille tai peräti viettämään lauantai-iltaa kaupungille, mutta voiton vei Tate Modern. Olimme siellä lauantai-iltana 20-22. Paikalla oli yllättävän paljon nuorehkoja aikuisia ja etenkin miehiä. Suomessa museioissa näkyy usein miten minun kaltaisiani - eli keski-ikäisiä naisia. Kadehdin kyllä lontoolaisia aivan poskettoman hienosta ja suurimmaksi osaksi maksuttomasta museotarjonnasta. Vaikka en ole modernin taiteen ystävä, niin kyllä Tate Modern on aivan uskomaton kokonaisuus sekä upeaa arkkitehtuuri että mittavaa kokoelmaa.

 Tate Modernin aula

Todella väsyneet grazy bailaajat Lontoon yössä eli Tate Modernissa

Lisäksi ehdimme vielä hiukan palloilemaan pitkin kaupunkia ja vierailemaan muutamalla jäätelökiskalla. Big Ben, parlamenttitalo ja Wesminster Abbey käytiin ainakin bongaamassa ulkoapäin. Kävimme katsomassa Buckinghamin palatsia, kun vahdinvaihto oli päättymässä ja bongasimme paraatinkin.


Kohta portit aukeavat

Tulihan nähtyä ja koettua paljon! Lontoo on hieno kohde lapsillekin - ainakin tuollaisille alakoululaisille. Perheen kesken olemme tosin puhuneet, että seuraava säästökohde voisi olla perinteinen rantaloma, jolla otetaan tosi rennosti ja lepuutellaan vaan :)

17. syyskuuta 2017

Käperryn kotiin

Syksyisin tutkailen kalenteriani, kaupungin kulttuuri- ja viihdetarjontaa ja kuuntelen mitä läheiset ja ystäväni haluaisivat tehdä ja koostaan niistä itselleni syksyksi "Hetkiä". Hetkien avulla jaksan taaplata läpi syksyn harmauden ja loskan. Hetkien suunnittelusta on tullut toimiva ruutiini - välillä jopa liiankin toimiva ;) Hetkien ohella olen joutunut ottamaan myös toisen kalenterisuunnittelun käyttöön ja se on "Menorajoitin".

Kesäni on ollut niin aktiivinen ja tämä sitkeistä sitkein flunssani on verottanut voimiani niin, että päätin ottaa käyttöön Menorajoittimen. Menorajoitimella kalenterin täyttyminen rauhoitetaan täysin. Uusia menoja en sovi viikonlopuiksi lainkaan enkä oikeastaan arki-illoiksikaan. Toistaiseksi en ole sentään päätynyt perumaan jo sovittuja menoja. Menorajoittimille riittää yleensä kuukausi, siinä kertyy tarvittava aika oleiluun. Nyt menorajoitin kestää Halloweeniin saakka, koska menojen ohella kalenteriani tukkii rajusti huonekalukaupoissa ravaaminen. Ehkä tällä tapaa voimia jää vielä syksyn suosikkijuhlien eli Halloweenin järjestämiseen ja marraskuun synttäriputken hoitamiseen.

Sunnuntain lenkkimaisemia Kallvikista

Ohjelmoimaton arki mukavuudenhaluiselle voi tarkoittaa sitä, että vapaa-aika menee ihan vaan ihmetellessä tai Netflixiä tuijottaessa. Parhaimmillaan ohjelmoimaton arki tarkoittaa sitä, että kun auringonpaiste osuu vapaa-ajalle, voin saman tien sännätä ulkoilemaan. Tai jos lapsi on vailla leffaseuraa tai Pokemon Go seuraa, hän saa minusta helposti kaverin. Jos löydän jonkun kivan kirjan, niin voin uppoutua siihen aivan rauhassa. Parhaimmillaan se on myös sitä, että viikonloppuna keittiössä valmistuu muutakin kuin ne kaikkein nopeimmat ruuat.

Lisää lenkkimaisemia

Saas nähdä, että tuleeko ohjelmoimatonta aikaa parhaimillaan vaiko lähinnä Netflixin tuijottelua. Joka tapauksessa, juuri nyt uskon, että rauhallisempi tahti tekee minulle hyvää. Onko teillä muilla tapana tehdä tällaisiä päätöksiä, että kalenterit jätetään tyhjäksi menoista ja käperrytään kotiin?

Ainakin ohjelmoimaton aika alkoi hyvin. Lauantaina tein kanttarellikastiketta ja jälkkäriksi mustikkapiirakkaa ja kokkailun ja muiden kotitöiden ohella lukaisin vielä Ville Haapasalosta kertovan "Et kuitenkaan usko..." kirjan. Tänään sunnuntaina olen nautiskellut aurinkoisesta säästä merenrantakävelyllä ja seuraavaksi aion haudutella antaumuksella Burgundinpataa.

Ehkä seuraavaksi postailen teille vain Netflixistä, ruuasta ja kattoon tuijottamisen jalosta taidosta ;)



13. syyskuuta 2017

Englannin maaseutuidylliä

Cotswolds oli minulle se sysäys lähteä Lontooseen. Olen pitkään haaveillut, että haluaisin nähdä Englannin maaseutua. Cotswoldsin tietoisuuteeni toi Downton Abbey tv-sarja. Sen kyläkohtaukset on kuvattu Cotswoldsin reunaman pikkukylässä ja minä rakastin niitä pätkiä. Muutenhan minulla on viha-rakkaussuhde Lontooseen ja oikeastaan koko saarivaltakuntaan huonojen hotellien ja palveluiden takia. Edellisen epäonnisen reissun jäljiltä suhteemme oli vielä vihan puolella, mutta minua poltteli Cotswolds ja poikia Harry Potter studiot ja British Museumin muumiot. Heikkouteni vanhoihin taloihin siis ajoi meidät matkaan ;)

Vietimme reissun alkuosan esikoisen kanssa kahdestaan Cotswoldsissa. Mitään sen kummempaa tekemistä suloisissa pikkukylissä ei ole kuin kävellä ja istua välillä toinen toistaan houkuttelevampaan kahvilaan tai teehuoneeseen, tai pistäytyä pubiin yhdelle tai lounaalle. Kylien välillä kulkee patikkareittejä ja niillä voi ihailla alueen vehreyttä ja kumpuilevaa maastoa ja katsella laiduntavia lehmiä ja lampaita.

Cotswoldsiin ajaa Lontoosta reilun kaksi tuntia liikenteestä riippuen. Junalla perille pääsee hiukan nopeammin. Perillä kylien välillä voi liikkua harvakseltaan kulkevilla paikallisbusseilla, kävellen tai taksilla, jos ei ole sitä vuokra-autoa. Alueella on paljon majoitusvaihtoehtoja alkaen bed&breakfasteista. Lontoosta tehdään myös valmiita päivän bussiretkiä alueelle.

Meille sattui tyypillinen brittisää, eli vierailun aikana saimme useammankin kevyen sadekuuron niskaamme ja sitten huipentuma tuli vielä pienen hetken ajan rakeita. Eli vähintään sateenvarjo kannattaa olla mukana.

Minä ihastuin Cotswoldsiin pahasti. Kauniita vanhoja miljöitä ja herkullisia kahviloita -kuka niitä voi vastustaa. Sen verran oli alueen lumo voimakasta, että jopa kohta 13v teinikin piti alueesta.

Bibury

Ihana Hotel Swan Biburyssä, hinnan puolesta suosittelen Dial Housea Bourton-on-the-Waterissa

Hotel Swan

Biburyn läpi virtaa pieni ja matala joki, vettä oli ehkä 20cm mutta silti näimme pikkukaloja

patikointireitin alkupäätä Biburyssä

Arlington Row Biburyssä

Arlington Row

Arlington Row

Bibury

Burford

 Biburyä vilkkaampi Burfordin kylä on rakennettu kukkulalle

Burfordissa on paljon pikkukauppoja, ruokapaikkoja, teehuoneita ja majataloja

Kauppoja oli kaikenlaisia, kuten myös harjakauppa :)
Oxford Brush Company

Burfordissa söimme perinteisen pubilounaan eli fish and chips. Jälkkäriksi apple crumblea.
Minua nauratti, että nykyisin perinteisen pubin ruokalistalle kuuluu myös chicken Tikka Masala.

The Cotswolds Arms pubi

Bourton-on-the-Water

Bourtonia halkoo myös matala joki ja sen ylitse menee useita siltoja

Bourtonissa on jopa kaksi nähtävyyttä, toinen niistä on moottorimuseo


Talojen edustat notkuivat kukkia, tässä yksi kauneimmista


Pihoihin oli todellakin panostettu, kukin oman makunsa mukaan

Löysimme ihanan kahvilan, joka tarjoili myös lounasta.
Takapihan pöydän olivat solisevan pienen joen rannalla

Bakery-on-the-Water

Bakery-on-the-Water takapihan terassi

Heti kylän muurien ulkopuolella maisemat olivat tällaisia

Cotswoldsissa näkyi paljon lampaita ja suurin osa oli tällaisia mustanaamaisia lampaita. Minulle jäi epäselväksi että oli rotu samaa kuin Scotland black face vai jotain muuta. Nämä veijarit ovat rodultaan Suffolk sheep, kuva lainattu: theselfsufficientliving.com
 

10. syyskuuta 2017

Travel postcards

Moikka Englannista! Olemme perhereissussa ja mukana on ystäväni Anna. Askelmittarini pyörähtää 10000 askeleen jälkeen ympäri ja sehän suorastaan pyörii. Kyllä on tullut käveltyä. Meidän pienet ikiliikkujat vetäisi juuri 12 tunnin yöunet. Rankkaa tämä kaupunkilomailu 😂

Ensimmäinen etappimme oli Cotswolds, jossa olimme esikoisen kanssa kahdestaan ja muu perhe olikin silloin vielä Suomessa. Hyvin jaksoi vajaa 13v innostua vanhoista taloista ja kahviloista.



Mukavaa sunnuntaita!

7. syyskuuta 2017

Aasialainen pikaruoka ja sieniä kotikeittiössä

Työkaverini Raija vinkkasi hyvästä ja helposta aasialaisesta ruuasta. Reseptin hän oli bongannut Glorian viini ja ruoka lehdestä. Siinä oli tuoretta inkivääriä ja korianteria, mutta hyvää tuli jättämällä korianteri kokonaan pois ja laittamalla inkivääriä suoraan maustepussista. Alkuperäisessä ohjeessa oli myös babypinaattia. Se maistuisi minulle, mutta ei lapsille

Nuudeli-lihapulla-keitto
400g possunjauhelihaa
1tl punaista currytahnaa
kuullotettua sipulia
2tl suolaa

Liemi
5cm inkivääriä, tai vaikka n. 1 1/2tl maustepussista
2 valkosipulinkynttä
1rkl öljyä
2-4tl punaista currytahnaa
8dl vettä
2rkl kalakastiketta
1-3tl suolaa (minusta tämä kaipasi reilusti suolaa, mutta monelle varmaa riittänee 1tl)
1tlk kookosmaitoa

200g riisinuudeleita
2 kevätsipulia
2rkl limetinmehua

(2 punaista chiliä, 1 ruukku korianteria)

1. Sekoita kulhossa jauheliha, suola, currytahna ja kuullotettu sipuli ja pyörittele pieniksi lihapulliksi leivinpaperin päälle odottelemaan.
2. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullosta siinä viipaloidut valkosipulin kynnet. Lisää currytahna ja inkiväärijauhe. Pyörittele hetki. Lisää vesi, kalakastike ja suola ja kiehauta liemi.
3. Keitä lihapullia kiehuvassa liemessä 3min. Nosta lautaselle ja peitä foliolla.
4. Lisää kookosmaito ja kiehauta. Lisää riisinuudelit ja keitä 4min.
5. Pilko kevätsipulit ja lisää liemeen. Lisää limentinmehu. Lientä voi vielä maustaa chilijauheella. Lisää lihapullat keittoon.

Varmasti tuore chili ja korianteri tekevät hyvän säväyksen, tuoreesta inkivääristä puhumattakaan. Meidän lapset eivät syö kovin tulista ruokaa, mutta näillä mausteilla ruoka kelpasi sekä esikoiselle että kuopuksellekin.

Keitolle! Ei ehkä ulkonäöllisesti kaikkein kutsuvin annos, mutta hyvää oli

Sain serkultani kanttarelleja. Meillä kastikkeeseen tarvitsee aikamoisen määrän sieniä, koska kanttarellikastike on yksi suurista herkuistamme. Ajattelin ensin syödä kanttarellit etäpäivänä salaa yksin, mutta teinkin sitten kanttarellipiirakan. Piirakka maistui ihanasti kanttarelleilta.

Tein piirakan kaupan valmiiseen piirakkapohjaan.

Kanttarellipiirakan täyte:
reilu 1/2-1l kanttarelleja paistettuna (minulla oli vajaa litra)
kuullotettua sipulia n. 1/2-1 sipuli tai yksi kevätsipuli pilputtuna
2dl ruokakermaa
150g emmentaljuustoraastetta
1/2-1tl kirveliä
1/2tl rakuunaa
1/2-1tl suolaa
mustapippuria myllystä

Paista 200 asteessa n. 25min