Minä vietän hektistä vappua-aattoa tänään. Työpäivää on vielä jäljellä useampi tunti, hommien välissä pyöritän pyykkiä ja yritän epätoivoisesti etsiä kesäkenkiäni ja muita kuin mustia t-paitoja. Vielä pitäisi ehtiä käymään kaupassa. Parina vuotena olemme jääneet kokonaan ilman munkkeja. Että sinänsä oli helpotus, kun poikien toiveherkku vappuaatolle onkin pizza :) Ei tarvitse kierrellä alueen kauppoja munkkien toivossa :D
Pojat ovat ottaneet varaslähdön vappuun. Eilen töissä soi puhelin 15:05 "Äiti, meillä on tänään vappudisco ja sinä et jättänyt disco- ja herkkurahaa. Tule äkkiä kotiin". Olisin jättänyt rahaa, jos joku olisi pyytänyt. Poikieni syrjäytymisuhan alla lähdin töistä aivan saman tien, mutta äkkiä kotiin tulo ei onnistunut. Mikä RUUHKA! Sitten piti vielä heittää pojan kaveri kotiin, käydä kaupassa rikkomassa talouden ainoa käteisvara ja pikasyöttää omat ja vieraat discoon menijät. Onneksi rikoin rahan ostamalla ruisleipää ja maitoa :)
Discoilta oli onnistunut. Kuten yleensäkin, siellä oli keskitytty syömään herkkuja ja katsomaan, kuinka tytöt tanssivat :D Kuopus jäi rannalle discosta ja hän odottaa kovasti syksyn ensimmäistä discoa ja myynnissä olisi ihan pakko olla mokkapaloja. First things first.
Oma vappuni alkaa huomenna, kun suuntaan nenän kohti Dubrovnikia. Suunnitelmana on huomenna istua kuoharilasit kädessä klo 7.
Pieni timewarp taaksepäin ja tässä on poikien vapputoivotus lukijoilleni kolmen vuoden takaa.
Hauskaa vappua koko meidän jengiltä! Olkoon se riehakas ja lumeton!
Koko kolmen vuoden takainen postaus löytyy täältä. Ihan mieletöntä postauksessa oli se, että kommentteja oli lukijoilta, jotka pyörivät vieläkin täällä.
30. huhtikuuta 2015
29. huhtikuuta 2015
Hetkessä: Mitä tahansa muuta kuin pizzaa
Meidän tulee aika harvoin käytyä lasten kanssa ravintolassa. Nekin harvat kerrat yleensä syömme pizzaa. Esikoisen kanssa on ollut puhetta, että hän haluaisi pitkästä aikaa ravintolaan syömään. Lupasin viedä, mutta en missään nimessä ostaa pizzaa. Kaksi pienempää nirsoilijaa päätin jättää kotiin ja samalla tarjota esikoiselle aikaa kahdestaan kanssani.
Ravintolan valinnan suhteen poika pelasi kuitenkin varman päälle ja valitsi italialaisen. Nettisurffailun perusteella päädyin valitsemaan paikaksi itselleni tuntemattoman Il Bucatinon. Lupasin, että poika saa itse valita pääruokansa, mutta minä valitsen alkuruuat. Jaoimme alkupalat. Valitsin yhden alkuruokasuosikeistani Vitello Tonnaton.
Ravintolan valinnan suhteen poika pelasi kuitenkin varman päälle ja valitsi italialaisen. Nettisurffailun perusteella päädyin valitsemaan paikaksi itselleni tuntemattoman Il Bucatinon. Lupasin, että poika saa itse valita pääruokansa, mutta minä valitsen alkuruuat. Jaoimme alkupalat. Valitsin yhden alkuruokasuosikeistani Vitello Tonnaton.
Vasikkaa ja tonnikalakastiketta
Esikoinen maistoi ruokalajia ensimmäistä kertaa ja piti todella paljon annoksesta. Kastikketta ei jäänyt yhtään tippaa lautaselle. Minustakin varsin kelpo annos, vaikka olen parempiakin versioita syönyt. Kyllä tällä annoksella kuitenkin pääsee kaupungin vitello tonnatto listan kärkikahinoihin, jos ei nyt ykköseksi sentään. Toiseksi annokseksi valitsin jättikatkarapuja, koska molemmat pidämme äyriäisistä. Ne jäivät Vitello Tonnaton jalkoihin.
Esikoinen valitsi pääruakseen Pasta Alla Carbonaran. Itse olin ajatellut syödä päivän kalan. Koska esikoista selvästi kiinnosti myös paikan tattiraviolit, minä valitsin ne, jotta poika pääsi maistamaan myös ravioleja. Molemmat pastat oli hyvät. Carbonaralle pisteet siitä, että se ei uinut kermassa eikä hirveässä rasvassa, vaikka ei tätäkään versiota voi verisuoniystävälliseksi kehua.
Ruokailun lomassa juttelimme. Ilta kului todella rauhallisissa ja leppoisissa merkeissä.
Olen käyttänyt blogikirjoituksissani tunnistettä Hetkessä. Se on juttusarja, jonka aloitin kesäloman päätteeksi, kun päätin tehdä talven mittaan minulle itselleni mukavia, rentoutta, voimaa ja energiaa tuovia asioita. Juttuja aikuiseen makuun. Illallinen esikoisen kanssa täytti aivan Hetken-vaatimukset!
Vatsojen pinkeydestä huolimatta päätimme vielä tilata jälkkärit. Valitsimme Pannacotan ja Tiramisun. Kuten vähän etukäteen arvelin, tiramisu ei ollut pojan makuun, mutta pannacotta maistui sitäkin paremmalta.
Seuraavaa ravintolakertaa pitänee nuoren miehen odotella hyvän aikaa, mutta silloin kuulemma voisi testaukseen päästä joku kaupungin texmex-ravintoloista.
Il Bucatino oli mukava tuttavuus. Ei mikään tajunnan räjäyttävä paikka, mutta perushyvää italialaista ruokaa järkevällä hinnoittelulla. Miinusta sijainnista vähän syrjemmällä Eirassa, josta autoilevan on vaikea löytää parkkipaikkaa.
Sokerina pohjalla bongasimme huikean auringonlaskun.
26. huhtikuuta 2015
Opiskelu miesvaltaisella alalla
Minulta kysellään usein, että millaista on olla erittäin miesvaltaisella alalla töissä. Kerottakoon nyt pohjaksi, että minulla on viimeksi ollut naispuolinen työkaveri vuoden ajan vuonna 2010. Meitä on muutama samankaltaista työtä tekevä porukka, yhteensä noin 30 henkeä ja olin pitkään ainoa nainen. Porukkaamme tuli hiljattain naistäydennys :D
Mutta ensin siihen opiskeluun. Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tekniseltä alalta. Vaikka yliopisto on naisistunut, niin tekniikan alalla ilmiö on toistaiseksi tuntematon. Tekniikan alan opiskelupaikat eivät olleet minulle mikään ensisijainen vaihtoehto, mutta sinne oli helppo pyrkiä suoraan lukiosta, koska pääsykokeet käsittävät pääosin lukion matemaattisten aineiden oppimäärän. Minulle auenneista vaihtoehdoista valitsin sen, johon ystäväni meni. Sille nuorelle miehelle kyseessä oli toivepaikka :)
Tyttöjä kannustetaan vähän teknisiin opintoihin. Oman aikani suosikkiaine tuotantotalous sentään veti jonkin verran tyttöjä puoleensa. Ala on kuitenkin pitkään tarjonnut moniin humanistisiin opintoihin verrattuna hyvin töitä ja selvästi paremmalla palkkatasolla.
Ilmeisesti monella on aivan virheellisiä käsityksiä, kuinka erilaisia töitä ala tarjoaa. Yleinen virhekäsitys on se, että tehdään jotain monimutkaista laskentaa tai ohjelmointia yksin päivät pitkät tietokoneella. Minulla työpäivästä kuluu noin puolet tehden töitä toisten ihmisten kanssa. Yleisin työtehtävä on, että asiakas hakee johonkin tiettyyn ongelmaansa ratkaisua ja autan myyntitiimiä suunnittelemaan sitä, valmistelemaan esitystä tai tarjousta siitä, miten meidän tuotteillamme voi ongelman ratkaista. Se on itse asiassa hyvin ihmisläheistä tiimityötä, vaikka tekniikan jutuista puhutaankin. Loppupäivä menee yleensä sähköpostitse saman hoitamiseen ja erilaisten materiaalien tuottamiseen.
En itsekään ymmärtänyt alani monia mahdollisuuksia ja menin opiskelemaan enemmän tai vähemmän sokkona. Koulusta kyllä osattiin tarjota matemaattisissa aineissa kunnostuneelle tytölle lääketieteellistä ja kuvisfanille myös arkkitehdin opintoja, mutta siihen se jäi. Vastaaville pojille suurinpiirtein jaettiin jo Otaniemen opiskelija-asuntojen hakukaavakkeita. Jos koulu ei ohjaa tyttöjä matemaattisten opintojen pariin, se ei myöskään ohjaa niitä vähiä tyttöjä tekniikan aloille. Tämä on toki paljon pienempi ongelma, kuin se, että tytöt opiskelevat matemaattisia aineita poikia vähemmän.
Minä haluaisin ehdottomasti kannustaa tyttöjä opiskelemaan matemaattisia aineita, koska se avaa monia ovia. Minusta olisi erittäin tärkeää, että tytöt saataisiin kiinnostumaan ja oppimaan matematiikkaa samalla lailla kuin pojat. Nykymiehet kokkaa ja hoitaa lapsia ihan yhtä hyvin kuin naiset ja vanhemman polven miehet pyörittelevät silmiään sille. Mutta matematiikan opiskelu on vanhanaikaisissa kantimissa. Pojilla on matikkapäätä ja tytöt voihkivat, että on niin vaikeeta eikä kiinnosta. Miten tässä asiassa ollaan jämähdetty vanhoihin sukupuoliasetelmiin?
Isäni mielestä opiskelupaikkavalintani oli aivan hyvä. Ja toki nuorella ihmisellä olisi ollut mahdollista vaihtaakin ja ehkäpä saada hyötyä jo tehdyistä opinnoista. Äidilleni alan valinta on ollut vaikeammin ymmärrettävissä. Kun muut äidit kehuskelivat työpaikalla lastensa opiskelupaikoilla, minun äitini oli hiljaa. Olihan hän jo kuullut, että kuinka kukaan viitsii jotain tuollaista matematiikkaa vaativaa lähteä lukemaan, koska sehän on ihan hirvittävän tylsää. Taisi äiti olla asiasta ihan samaa mieltä.
Yleinen mielipide on, että teknisen alan opiskelijat ovat hinteliä, finninaamaisia rillipäitä, joilla on heikot ihmissuhdetaidot. Harvaa muuta opiskelijaryhmää tungetaan valmiiseen raamiin niin voimakkaasti ja kuvaillaan usein varsin epämiellyttävästi sekä myös totuudenvastaisesti. Tekniseltä alalta löytyy työtä joitain muita aloja helpommin introverteille. Opiskelijoihin mahtuu monenlaisia persoonia. Niitä introverttejä, sitten niitä suulaita ja niitä keskivertoja. On urheilijoita ja erityisen paljon musiikin harrastajia. Ilmeisesti matemaattiset ja musikaaliset taidot käyvät jonkun verran käsikädessä. Tuosta raameihin ahtamisesta vielä sen verran, että sehän ei pääty opiskeluihin. Kukin saa toki kutsua puolisoaan aivan pariskunnalle keskenään sopii, mutta minä en ymmärrä sitä, että puolisoa kutsutaan ammattinimikkeellä tai sen väännöksellä ;)
Oma opiskeluaika oli kivaa. Vilkkaat ainejärjestöt järjestivät vaikka mitä kerhoa ja tietenkin bileitä. Elämä oli varsin aktiivista ja iso osa vanhoista ystävistä jäi syrjään, koska opiskelijaelämä vie mukanaan. Harjoitustehtäviä olen vääntänyt yhdessä kundien kanssa. Osan kanssa lounastellaan vieläkin satunnaisesti. Tyttöjä opiskelukaveriporukassa oli muutama, yhden kanssa ystävyys on säilynyt voimakkaana, muut on elämä vienyt kauemmas.
Jos jostain olen opiskeluaikana jäänyt paitsi niin se on muoti ja kauneudenhoito. Kyllähän meistä tytöistä 80% meikkasi ja kiinnitti huomiota vaatteisiinsa, mutta ne asiat olivat aina todellakin taustalla. En ole ikinä ollut opiskeluaikoina tyttöporukassa shoppailemassa saati nyt missään kauneusjutussa. Tosin minun opiskeluaikoina ei shoppailtu muutenkaan samalla lailla kuin nykyisin. Kauppakorkean tytöillä ainakin osalla oli aivan toisenlainen touch ulkonäön hoitamiseen. En tiedä olenko niin hirveästi menettänyt :)
Itse satuin saamaan työpaikan sellaiselta toimialalta, joka on elänyt jo pitkään murrosvaihetta. Siksi en omille lapsilleni valintaani ehkä kuitenkaan suosittelisi. Jos minulla olisi tyttäriä, suosittelisin ehdottomasti pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukiossa ja teknisen alan opiskeluja. Nykyisin on erittäin mielenkiintoisen kuuloisia lääketieteeseen liittyviä opiskelupaikkoja ja itseäni kiinnostaisi kaikki uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvät teknologiat.
Pitkän ja polveileman kirjoitukseni viesti on:
Tee palvelus tyttärellesi, kannusta häntä matematiikkaan ja harkitsemaan teknisen alan opiskelua!
Mutta ensin siihen opiskeluun. Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tekniseltä alalta. Vaikka yliopisto on naisistunut, niin tekniikan alalla ilmiö on toistaiseksi tuntematon. Tekniikan alan opiskelupaikat eivät olleet minulle mikään ensisijainen vaihtoehto, mutta sinne oli helppo pyrkiä suoraan lukiosta, koska pääsykokeet käsittävät pääosin lukion matemaattisten aineiden oppimäärän. Minulle auenneista vaihtoehdoista valitsin sen, johon ystäväni meni. Sille nuorelle miehelle kyseessä oli toivepaikka :)
Tyttöjä kannustetaan vähän teknisiin opintoihin. Oman aikani suosikkiaine tuotantotalous sentään veti jonkin verran tyttöjä puoleensa. Ala on kuitenkin pitkään tarjonnut moniin humanistisiin opintoihin verrattuna hyvin töitä ja selvästi paremmalla palkkatasolla.
Ilmeisesti monella on aivan virheellisiä käsityksiä, kuinka erilaisia töitä ala tarjoaa. Yleinen virhekäsitys on se, että tehdään jotain monimutkaista laskentaa tai ohjelmointia yksin päivät pitkät tietokoneella. Minulla työpäivästä kuluu noin puolet tehden töitä toisten ihmisten kanssa. Yleisin työtehtävä on, että asiakas hakee johonkin tiettyyn ongelmaansa ratkaisua ja autan myyntitiimiä suunnittelemaan sitä, valmistelemaan esitystä tai tarjousta siitä, miten meidän tuotteillamme voi ongelman ratkaista. Se on itse asiassa hyvin ihmisläheistä tiimityötä, vaikka tekniikan jutuista puhutaankin. Loppupäivä menee yleensä sähköpostitse saman hoitamiseen ja erilaisten materiaalien tuottamiseen.
En itsekään ymmärtänyt alani monia mahdollisuuksia ja menin opiskelemaan enemmän tai vähemmän sokkona. Koulusta kyllä osattiin tarjota matemaattisissa aineissa kunnostuneelle tytölle lääketieteellistä ja kuvisfanille myös arkkitehdin opintoja, mutta siihen se jäi. Vastaaville pojille suurinpiirtein jaettiin jo Otaniemen opiskelija-asuntojen hakukaavakkeita. Jos koulu ei ohjaa tyttöjä matemaattisten opintojen pariin, se ei myöskään ohjaa niitä vähiä tyttöjä tekniikan aloille. Tämä on toki paljon pienempi ongelma, kuin se, että tytöt opiskelevat matemaattisia aineita poikia vähemmän.
Minä haluaisin ehdottomasti kannustaa tyttöjä opiskelemaan matemaattisia aineita, koska se avaa monia ovia. Minusta olisi erittäin tärkeää, että tytöt saataisiin kiinnostumaan ja oppimaan matematiikkaa samalla lailla kuin pojat. Nykymiehet kokkaa ja hoitaa lapsia ihan yhtä hyvin kuin naiset ja vanhemman polven miehet pyörittelevät silmiään sille. Mutta matematiikan opiskelu on vanhanaikaisissa kantimissa. Pojilla on matikkapäätä ja tytöt voihkivat, että on niin vaikeeta eikä kiinnosta. Miten tässä asiassa ollaan jämähdetty vanhoihin sukupuoliasetelmiin?
Isäni mielestä opiskelupaikkavalintani oli aivan hyvä. Ja toki nuorella ihmisellä olisi ollut mahdollista vaihtaakin ja ehkäpä saada hyötyä jo tehdyistä opinnoista. Äidilleni alan valinta on ollut vaikeammin ymmärrettävissä. Kun muut äidit kehuskelivat työpaikalla lastensa opiskelupaikoilla, minun äitini oli hiljaa. Olihan hän jo kuullut, että kuinka kukaan viitsii jotain tuollaista matematiikkaa vaativaa lähteä lukemaan, koska sehän on ihan hirvittävän tylsää. Taisi äiti olla asiasta ihan samaa mieltä.
Yleinen mielipide on, että teknisen alan opiskelijat ovat hinteliä, finninaamaisia rillipäitä, joilla on heikot ihmissuhdetaidot. Harvaa muuta opiskelijaryhmää tungetaan valmiiseen raamiin niin voimakkaasti ja kuvaillaan usein varsin epämiellyttävästi sekä myös totuudenvastaisesti. Tekniseltä alalta löytyy työtä joitain muita aloja helpommin introverteille. Opiskelijoihin mahtuu monenlaisia persoonia. Niitä introverttejä, sitten niitä suulaita ja niitä keskivertoja. On urheilijoita ja erityisen paljon musiikin harrastajia. Ilmeisesti matemaattiset ja musikaaliset taidot käyvät jonkun verran käsikädessä. Tuosta raameihin ahtamisesta vielä sen verran, että sehän ei pääty opiskeluihin. Kukin saa toki kutsua puolisoaan aivan pariskunnalle keskenään sopii, mutta minä en ymmärrä sitä, että puolisoa kutsutaan ammattinimikkeellä tai sen väännöksellä ;)
Oma opiskeluaika oli kivaa. Vilkkaat ainejärjestöt järjestivät vaikka mitä kerhoa ja tietenkin bileitä. Elämä oli varsin aktiivista ja iso osa vanhoista ystävistä jäi syrjään, koska opiskelijaelämä vie mukanaan. Harjoitustehtäviä olen vääntänyt yhdessä kundien kanssa. Osan kanssa lounastellaan vieläkin satunnaisesti. Tyttöjä opiskelukaveriporukassa oli muutama, yhden kanssa ystävyys on säilynyt voimakkaana, muut on elämä vienyt kauemmas.
Jos jostain olen opiskeluaikana jäänyt paitsi niin se on muoti ja kauneudenhoito. Kyllähän meistä tytöistä 80% meikkasi ja kiinnitti huomiota vaatteisiinsa, mutta ne asiat olivat aina todellakin taustalla. En ole ikinä ollut opiskeluaikoina tyttöporukassa shoppailemassa saati nyt missään kauneusjutussa. Tosin minun opiskeluaikoina ei shoppailtu muutenkaan samalla lailla kuin nykyisin. Kauppakorkean tytöillä ainakin osalla oli aivan toisenlainen touch ulkonäön hoitamiseen. En tiedä olenko niin hirveästi menettänyt :)
Itse satuin saamaan työpaikan sellaiselta toimialalta, joka on elänyt jo pitkään murrosvaihetta. Siksi en omille lapsilleni valintaani ehkä kuitenkaan suosittelisi. Jos minulla olisi tyttäriä, suosittelisin ehdottomasti pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukiossa ja teknisen alan opiskeluja. Nykyisin on erittäin mielenkiintoisen kuuloisia lääketieteeseen liittyviä opiskelupaikkoja ja itseäni kiinnostaisi kaikki uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvät teknologiat.
Pitkän ja polveileman kirjoitukseni viesti on:
Tee palvelus tyttärellesi, kannusta häntä matematiikkaan ja harkitsemaan teknisen alan opiskelua!
24. huhtikuuta 2015
Sateen jälkeen tulee aina pouta
Näyttää siltä, että melkein kahden viikon sairasteluputki on katkennut. Sateen jälkeen on tullut pouta.
Tänään aloitimme aamun makeasti. Esikoisen luokka oli ahkeroinut ja leiponut viisi juustokakkua ja tarjoili vanhemmille kakkukahvit. Juustokakkujen tekeminen oli vaatinut tiedon hakua, listojen kirjoittamista, paljon laskemista, työvaiheiden suunnittelua ja leipomista ryhmissä. Lapset olivat olleet varsin innokkaita leipureita. Ihanaa, kun opettaja jaksaa tehdä tällaisia juttuja!
Kakkukahvien lisäksi oli musiikkia, pieni nokkahuilukonsertti.
Kakkukahveille laitoin uudet korvakoruni. Työkaverini on muiden taitojensa ohella taitava tekemään koruja. Maanantaina ehdin hakea hänen uusimman designinsa mukaiset korvakorut. Niissä on hopeaa ja makeavedenhelmet. Minusta niin ihanat!
Sitten vielä kävin heittämässä pienen lenkin ihanien valkovuokkomättäiden keskellä matkalla hakemaan kuopusta päiväkodilta. Joutomaan pätkä muuttuu keväisin pikkuparatiisiksi, koska se on aivan täynnä valkovuokkoja.
Tätä kirjoitellessa on käynnissä viikon parhaat tunnit. Perjantain työpäivä on takana ja koko viikonloppu edessä.
Hyvää viikonloppua!
Tänään aloitimme aamun makeasti. Esikoisen luokka oli ahkeroinut ja leiponut viisi juustokakkua ja tarjoili vanhemmille kakkukahvit. Juustokakkujen tekeminen oli vaatinut tiedon hakua, listojen kirjoittamista, paljon laskemista, työvaiheiden suunnittelua ja leipomista ryhmissä. Lapset olivat olleet varsin innokkaita leipureita. Ihanaa, kun opettaja jaksaa tehdä tällaisia juttuja!
Kakkukahvien lisäksi oli musiikkia, pieni nokkahuilukonsertti.
Kakkukahveille laitoin uudet korvakoruni. Työkaverini on muiden taitojensa ohella taitava tekemään koruja. Maanantaina ehdin hakea hänen uusimman designinsa mukaiset korvakorut. Niissä on hopeaa ja makeavedenhelmet. Minusta niin ihanat!
Sitten vielä kävin heittämässä pienen lenkin ihanien valkovuokkomättäiden keskellä matkalla hakemaan kuopusta päiväkodilta. Joutomaan pätkä muuttuu keväisin pikkuparatiisiksi, koska se on aivan täynnä valkovuokkoja.
Tätä kirjoitellessa on käynnissä viikon parhaat tunnit. Perjantain työpäivä on takana ja koko viikonloppu edessä.
Hyvää viikonloppua!
21. huhtikuuta 2015
Nöyrtyminen
Taas on ollut aika nöyrtyä.
Ehdin jo hetken tuntemaan, että arkeni voisi olla ellei jopa pitäisi olla enemmän ja parempaa.
Enemmän itsetehtyä, monipuolisempaa ja kekseliäämpään ruokaa, enemmän liikuntaa, enemmän sosiaalisia kontakteja työn ulkopuolella, siistimpi koti, harrastus itselleni ja uusi kevät garderoobi. Ja enemmän jotain vaihtelua.
Pieni tyytymättömyys hiipi mieleeni. Tahdon mielenkiintoisemman ja paremman arjen. Ansaitsen parempaa.
Maailmankaikkeudella on usein tapana iskeä minua tyytymättömille näpeilleni, antaa pieni muistutus siitä, kuinka onnekkaassa asemassa olen. Näpäytykseen en tarvitse elämän perusrakenteet rikkovia mullistuksia. Siihen riittää sairasteluputki. Yksi kunnon vatsatauti ja olen nöyrtynyt.
Haluan takaisin sen tutun arkeni! Arvostan sitä. Lupaan vaalia sitä (realistina vähintään kesälomaan saakka).
Keskimmäiselle nousi kuume 10 päivää sitten. Kuopus toi päiväkodista vatsataudin viikonlopuksi. Sen jälkeen keskimmäinen ja kuopus vaihtoivat lennosta taudit päikseen. Esikoisella ei käynyt tuuri, koska hän nappasi molemmat taudit yhtäaikaa ja entistä rajumpana. Viime yö oli aivan järkyttävä emmekä selvinneet ilman omaisuusvahinkoja. Yksi kappale patjoja on lopullisesti menetetty.
Kun kotona on vuori oksennus- ja ripulipyykkiä, kolme kuumepotilasta ja omassa mahassa myllää vähintään psykosomaattiset oireet, olo on nöyrä. Onni löytyy tavallisesta arjesta! Tahdon sen takaisin!
Pysykää terveinä!
Ehdin jo hetken tuntemaan, että arkeni voisi olla ellei jopa pitäisi olla enemmän ja parempaa.
Enemmän itsetehtyä, monipuolisempaa ja kekseliäämpään ruokaa, enemmän liikuntaa, enemmän sosiaalisia kontakteja työn ulkopuolella, siistimpi koti, harrastus itselleni ja uusi kevät garderoobi. Ja enemmän jotain vaihtelua.
Pieni tyytymättömyys hiipi mieleeni. Tahdon mielenkiintoisemman ja paremman arjen. Ansaitsen parempaa.
Maailmankaikkeudella on usein tapana iskeä minua tyytymättömille näpeilleni, antaa pieni muistutus siitä, kuinka onnekkaassa asemassa olen. Näpäytykseen en tarvitse elämän perusrakenteet rikkovia mullistuksia. Siihen riittää sairasteluputki. Yksi kunnon vatsatauti ja olen nöyrtynyt.
Haluan takaisin sen tutun arkeni! Arvostan sitä. Lupaan vaalia sitä (realistina vähintään kesälomaan saakka).
Keskimmäiselle nousi kuume 10 päivää sitten. Kuopus toi päiväkodista vatsataudin viikonlopuksi. Sen jälkeen keskimmäinen ja kuopus vaihtoivat lennosta taudit päikseen. Esikoisella ei käynyt tuuri, koska hän nappasi molemmat taudit yhtäaikaa ja entistä rajumpana. Viime yö oli aivan järkyttävä emmekä selvinneet ilman omaisuusvahinkoja. Yksi kappale patjoja on lopullisesti menetetty.
Kun kotona on vuori oksennus- ja ripulipyykkiä, kolme kuumepotilasta ja omassa mahassa myllää vähintään psykosomaattiset oireet, olo on nöyrä. Onni löytyy tavallisesta arjesta! Tahdon sen takaisin!
Pysykää terveinä!
19. huhtikuuta 2015
Suklaata roskiin aamutakkisillaan
Some täyttyy usein aktiivisten ihmisten viikonloppuhehkutuksista. On siivottu, lenkkeilty, kokattu, käyty mökillä, reissattu ja tavattu ystäviä. Vietetty upean aktiivista elämää.
Minä olen viettänyt myös upean viikonlopun! Aktiivisuudella en pääse kehuskelemaan, mutta hehkutanpa siltikin ;) Vietin melkein koko viikonlopun aamutakkisillani. Toki vähän on pitänyt kokata ja siistiä, mutta pääasiallinen ohjelmanumero on ollut vetelehtiminen. Koko lauantaipäivä meni aamutakissa. Sunnuntaina jouduin iltapäivästä antamaan periksi ja pukeutumaan, koska piti hoitaa muutama asia ja vierailla kummitytön synttäreillä. Laiskotteluun uhrattu aika ei harmita yhtään. Kylläpäs se tuli tarpeeseen ja tuntui niin hyvältä!
Viikonlopun megalöhöilyn mahdollisti se, että kaksi lasta on edelleen toipilaina ja Hra Kepponen hoiti ruokakauppa-asiat. Pahasti näyttää siltä, että ensi viikkokin starttaa sairastupameiningillä :(
Laiskotteluviikonloppu ei estänyt suuria tunteita. Olemme heittäneet suklaata roskiin! Mikä järkytys!
Enpä olisi uskonut, että näinkin voi käydä. Kyseessä ei ollut mitkään jämät kaapista tai venäläinen suklaaelämys vaan uutuus Primasta. Delicato on yksi suosikkimerkkejämme punssirullien takia. Mikään missään lukee Dajm ei ole vielä ikinä ollut pahaa.
Hra Kepponen oli suurin odotuksin ostanut kaupasta Delicaton Dajm suklaapalloja. Maku oli varsinainen pettymys! Lapset pyysivät lupaa sylkeä suklaata roskiin. Päätimme nakata loputkin roskiin, niin ei tule kiusaus kauheassa herkkuhimossa syödä jotain epäterveellistä ja pahaa vaan sen takia, että sitä sattuu olemaan kaapinpohjalla.
Yritin laiskottelun lomassa nukkua päikkäritkin. En saanut unta, kun tuntui, että kasvojeni lähellä tuli koko ajan jotain ja että joku tuijottaa minua.
Minä olen viettänyt myös upean viikonlopun! Aktiivisuudella en pääse kehuskelemaan, mutta hehkutanpa siltikin ;) Vietin melkein koko viikonlopun aamutakkisillani. Toki vähän on pitänyt kokata ja siistiä, mutta pääasiallinen ohjelmanumero on ollut vetelehtiminen. Koko lauantaipäivä meni aamutakissa. Sunnuntaina jouduin iltapäivästä antamaan periksi ja pukeutumaan, koska piti hoitaa muutama asia ja vierailla kummitytön synttäreillä. Laiskotteluun uhrattu aika ei harmita yhtään. Kylläpäs se tuli tarpeeseen ja tuntui niin hyvältä!
Viikonlopun megalöhöilyn mahdollisti se, että kaksi lasta on edelleen toipilaina ja Hra Kepponen hoiti ruokakauppa-asiat. Pahasti näyttää siltä, että ensi viikkokin starttaa sairastupameiningillä :(
Laiskotteluviikonloppu ei estänyt suuria tunteita. Olemme heittäneet suklaata roskiin! Mikä järkytys!
Enpä olisi uskonut, että näinkin voi käydä. Kyseessä ei ollut mitkään jämät kaapista tai venäläinen suklaaelämys vaan uutuus Primasta. Delicato on yksi suosikkimerkkejämme punssirullien takia. Mikään missään lukee Dajm ei ole vielä ikinä ollut pahaa.
Hra Kepponen oli suurin odotuksin ostanut kaupasta Delicaton Dajm suklaapalloja. Maku oli varsinainen pettymys! Lapset pyysivät lupaa sylkeä suklaata roskiin. Päätimme nakata loputkin roskiin, niin ei tule kiusaus kauheassa herkkuhimossa syödä jotain epäterveellistä ja pahaa vaan sen takia, että sitä sattuu olemaan kaapinpohjalla.
Ainoastaan venäläinen suklaa on aiheuttanut suuremman pettymyksen.
Häpeä Delicato! Niin pahaa! Kepposet suosittelevat jättämään nämä hyllyyn.
Yritän vähentää leivän syömistä. Minä rakastan kaikenlaista leipää ja leipäni voitelen tietenkin Oivariinilla ja päällystän kinkulla. Pieni kaloritarkkailu paljasti, kuinka paljon ylimääräisiä kaloreita saan leivästä. Pitäisi lopettaa leivän syönti kokonaan :( Mutta sitten muistin keskimmäisen kummitädin säännön: jokaisen leivän päällä pitää olla kunnolla vihreätä. Kiristin sääntöä: jokaisen leivän päällä pitää olla vähintään saman verran vihreää kuin leipä painaa. Tadaa: megakurkkuruisleipä. Päihittää Dajm-suklaapallon kirkkaasti.
Kurkut eivät tuolta salaatin seasta erotu lainkaan.
Yritin laiskottelun lomassa nukkua päikkäritkin. En saanut unta, kun tuntui, että kasvojeni lähellä tuli koko ajan jotain ja että joku tuijottaa minua.
Tunsin silmäluomieni lävitse huskypehmojengin pistävän tuijotuksen :)
17. huhtikuuta 2015
Rutistusviikon jälkeen katse kohti vappua
Taas yksi viikko hujahti ohitse hetkessä. Keskimmäinen on sairastanut koko viikon, torstaina sairastui kuopus. Töissäkin oli varsin kiire viikko iltapalavereineen.
Etätyö mahdollistaa sen, että pystymme Hra Kepposen kanssa suhteellisen helposti järjestämään potilaiden hoidon. Ihan joka flunssaan ei tarvitse lähteä jonottamaan sairauslomatodistusta terveyskeskuksesta. Asian kääntöpuoli on usein se, että pikkupotilaiden kanssa työt sujuvat normaalia hitaammin, joten omaa aikaa jää todella vähän. Tällä viikolla pääsin järkiratkaisuun vähäisen vapaa-ajan käytössä, olen ulkoillut :) Pitäisi aina muistaa, että aikapulassa paras ajanvietto minulle on kevyt liikunta ja raitis ilma! Valitettavan usein sorrun syömiseen television ääressä, joka ei todellakaan tee minulle hyvää.
Olen koittanut ehtiä etsimään netistä tietoa Dubrovnikista. Vastaan tuli mahdollisuuksien tulva. Siellä olisi niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää ja meillä niin rajoitetusti aikaa. Minä himoitsisin Game of Thrones kiertokävelyä, viinitilavierailua, veneretkeä ja retkeä Montenegron puolelle. Tietenkin niiden Dubrovnikin perusnähtävyyksien lisäksi. Voi valinnan vaikeutta.
Nyt kaipaan vinkkejä Dubrovnikiin. Mikä oli oman reissusi kohokohta? Mitä ehdottomasti kannattaa mahduttaa lyhyeen reissuun?
Etätyö mahdollistaa sen, että pystymme Hra Kepposen kanssa suhteellisen helposti järjestämään potilaiden hoidon. Ihan joka flunssaan ei tarvitse lähteä jonottamaan sairauslomatodistusta terveyskeskuksesta. Asian kääntöpuoli on usein se, että pikkupotilaiden kanssa työt sujuvat normaalia hitaammin, joten omaa aikaa jää todella vähän. Tällä viikolla pääsin järkiratkaisuun vähäisen vapaa-ajan käytössä, olen ulkoillut :) Pitäisi aina muistaa, että aikapulassa paras ajanvietto minulle on kevyt liikunta ja raitis ilma! Valitettavan usein sorrun syömiseen television ääressä, joka ei todellakaan tee minulle hyvää.
Ei olla aivan maalla vaan 13km Helsingin rautatieasemalta
Nyt tuntuukin erityisen ihanalta, että on viikonloppu edessä. Aah, lauantaiaamun pitkät unet. Mikä voisikaan olla parempaa? Haaveilen lauantaista, jonka vietän suurimmaksi osaksi aamutakkisillani.
Aivan hurjalta tuntuu, että vappuun on enää kaksi viikkoa. Vapulla on erityinen paikka mielessäni tänä keväänä, koska olen lähdössä ystäväni kanssa pitkäksi viikonlopuksi Dubrovnikiin. Toivottavasti siellä paistaisi aurinko, emmekä joutuisi kevätsateiden uhreiksi.
Tämä kaveri oli sitä mieltä, että minulla olisi pitänyt olla eväitä hänelle
Olen koittanut ehtiä etsimään netistä tietoa Dubrovnikista. Vastaan tuli mahdollisuuksien tulva. Siellä olisi niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista nähtävää ja meillä niin rajoitetusti aikaa. Minä himoitsisin Game of Thrones kiertokävelyä, viinitilavierailua, veneretkeä ja retkeä Montenegron puolelle. Tietenkin niiden Dubrovnikin perusnähtävyyksien lisäksi. Voi valinnan vaikeutta.
Nyt kaipaan vinkkejä Dubrovnikiin. Mikä oli oman reissusi kohokohta? Mitä ehdottomasti kannattaa mahduttaa lyhyeen reissuun?
Dubrovnik kuva lainattu http://croatia.hr/en-GB/Homepage
15. huhtikuuta 2015
Lomapalapelin rakentelua
Jos ei ole ollut aikaisempina kesinäkään aivan ongelmatonta koululaisen lomapalapelin kasaaminen, niin tänä kesänä ongelma kasvaa uuteen kokoluokkaan. Koululaisia on nyt kaksi ja valitettavasti tällä kaksikolla menee sukset aika usein ristiin.
Viime kesä oli paljon helpompi, koska esikoinen pärjää tarvittaessa itsekseen lyhyitä päiviä. Hänelle ohjelmaksi riittää sovittu kaverivierailu, hänet voi tiukan paikan tullen ottaa mukaan töihin tai tipauttaa vaarille. Toimintaa ja liikuntaa kaipaava keskimmäinen ei tähän muottiin sopeudu, eikä kahta tappelupukaria voi töihin ottaa eikä pitkäaikaissairaalle vaarillekaan jättää. Onneksi sekä minulla että miehelläni on mahdollisuus tehdä etätöitä. Jonkun verran meidän on pakko limittää lomia. Toistaiseksi yritän kaikin keinoin vältellä tilannetta, että minulla ja miehelläni ei olisi lomaa yhtäaikaa.
Onneksi on leirejä. Esikoinen ei suostu lähtemään yön yli leireille. Keskimmäinen menisi kyllä, mutta minusta 7v on aivan liian pieni. Ehkä parin vuoden päästä, jos hänelle löytyy sopivaa seuraa. Jäljelle jää erilaiset päiväleirit.
Päiväleirit
Viime kesä oli paljon helpompi, koska esikoinen pärjää tarvittaessa itsekseen lyhyitä päiviä. Hänelle ohjelmaksi riittää sovittu kaverivierailu, hänet voi tiukan paikan tullen ottaa mukaan töihin tai tipauttaa vaarille. Toimintaa ja liikuntaa kaipaava keskimmäinen ei tähän muottiin sopeudu, eikä kahta tappelupukaria voi töihin ottaa eikä pitkäaikaissairaalle vaarillekaan jättää. Onneksi sekä minulla että miehelläni on mahdollisuus tehdä etätöitä. Jonkun verran meidän on pakko limittää lomia. Toistaiseksi yritän kaikin keinoin vältellä tilannetta, että minulla ja miehelläni ei olisi lomaa yhtäaikaa.
Onneksi on leirejä. Esikoinen ei suostu lähtemään yön yli leireille. Keskimmäinen menisi kyllä, mutta minusta 7v on aivan liian pieni. Ehkä parin vuoden päästä, jos hänelle löytyy sopivaa seuraa. Jäljelle jää erilaiset päiväleirit.
Päiväleirit
- Kaupunkien tarjonta
Helsingin kaupungilla on paljon koululaisten päiväleirejä tarjolla ja niihin bussikuljetus. Leiripaikat kuulostavat myös kivoilta. En ole ikinä hakenut kaupungin leiripaikkaa, joten en tiedä, kuinka hyvin paikkoja saa. Leirit ovat keskihintaisia. Hyvä puoli on koko päivän kesto. - Seurakunnat
Esikoinen menee jo kolmatta kesää oman seurakuntamme päiväleirille ja keskimmäinen ensimmäistä kertaa. Viime kesän päiväleirit olivat esikoisesta onnistuneet. Aamuhartaus ei jaksa poikaa kiinnostaa, mutta se kuuluu pakettiin. Leirit ovat hinnaltaan edullisia ja meille plussa on hyvä ja tuttu sijainti. Usein mietin kirkosta eroamista, mutta arvostan todella korkealle oman seurakuntamme lapsi- ja vanhustyötä ja siitä syystä maksan edelleen kiltisti kirkollisveroni ja toivon seurakuntien levittävän hyvää ja turvaa ympärilleen. - Urheiluseurat
Yleensä paikallisilla fudisseuroilla on heti kesäkuussa päiväleirejä. Meidän lähiseurallamme on ollut joka kesä fudisleiri. Leiripaikkana on usein tekonurmikenttä ulkona, joka on jarrutellut minun intoani ilmoittaa pojat fudikseen. Meidän tuurillamme koko viikon sataa. Vastaavia leirejä olen löytänyt uima-, yleisurheilu- ja koripalloseuralta. Näihin voi siis osallistua, vaikka ei harrastaisi lajia. Leirit ovat yleensä keskihintaisia. - Kaupalliset sisäleikkipuistot
Leirejä on useassa HopLopissa, Gymillä, SnadiStadilla, laatuleireillä ja muissa vastaavissa paikoissa. Leirit ovat kalliita. Plussaa on se, että monessa paikassa leiri kestää todellakin koko päivän 8-16. Meidän pojat olisivat kovastikin halukkaita menemään HopLopin päiväleirille, mutta tulevana kesänä ei ollut leiriviikkoa tarvitsemallemme ajalle. - Muut kaupalliset toimijat
Liikuntaan ja musiikkiin liittyvää tarjontaa on, muu onkin sitten aika vähäistä. Aivan ihanaa leiriohjelmaa tarjoaa Arkki sekä Heureka. Esikoinen oli viime kesänä Heurekan päiväleirillä ja piti siitä todella paljon. Tänä kesänä molemmat pojat menevät Heurekaan. Heureka on HopLopeja kalliimpi ja päivä lyhyempi, Arkki on jopa Heurekaa tyyriimpi.
Lastenhoitaja
Yksi vaihtoehto on palkata lastenhoitaja. MLL tuntitaksa on 8,2€ + eläkevakuutusmaksut (24,7%-työntekijän osuus 5,7-7,2%). Pikaisen kustannusvertailuni perusteella kahden lapsen leiriviikko ja lastenhoitaja viikoksi 7t/pvä ovat aikalailla saman hintaiset. Oman huippuhyvän lastenhoitajamme löysimme 7 vuotta sitten MLL:n kautta. Joka kesä babysitterimme on hoitanut jonkun pätkän poikia.
- Lastenhoitajia välittää MLL: http://uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/tilapainen-lastenhoitoapu/
- Toiminnallisille pojille voi joskus kannattaa etsiä itse hoitajaa. Monessa urheiluseurassa lastentunteja ohjaa nuoret. Näiltä nuorilta kannattaa kysellä kiinnostusta lastenhoitoon. Omat lapseni ottaisivat innosta kirkuen lasten futiskoulun vetäjän hoitajakseen.
Leikki/asukaspuistot
Helsingissä on aikaisempina vuosina saanut kesä-heinäkuussa leikkipuistoissa kevyen lämpimän ruuan. Toivottavasti tänäkin vuonna. Leikkipuistoon voi mennä koululainen viettämään päivää yksinkin. Siellä on aina kavereita, hyvällä säällä joissakin puistoissa uimamahdollisuus ja se ateria. Paikalla on lisäksi työntekijät, jos tarvitsee aikuisen apua.
Olen itse harkinnut puistoa muutamalle ohjelmattomalle kesäpäivälle. Lounaasta pojat eivät pääse nauttimaan, koska olen suunnitellut, että pojat lähtevät Espooseen tutustumaan työpaikkani lähellä oleviin leikkipuistoihin eväiden kanssa. Haen heidät sitten myöhäiselle lounaalle työpaikalleni ja sieltä jatkamme kotiin.
Meidän kesäsuunnitelma menee näin:
2 vkoa seurakunnan päiväleiriä (joka toinen iltapäivä toinen aikuinen aikaisin kotiin)
1 vkon etelänmatka, jolle lähtö keskellä viikkoa. Ennen lomaa etäpäivien avulla. Loman jälkeen pojat lähtevät tutustumaan työpaikkani lähipuistoihin, jos sää sallii. Jos ei, pojat ovat yksin kotona lyhyttä päivää)
1 vko Heurekaa vaarin avustamana
1 vko lastenhoitajan kanssa
1 vko minun kanssani
2 vkoa koko perheen yhteistä lomaa
1 vko Hra Kepposen kanssa
2 pvä kotona virumista etäpäivien avulla
Joustavilla työajoilla, sillä että loman saa yleensä pitää ainakin osittain heinäkuussa ja sillä, että pystyy maksamaan leirimaksuja saa tälläisen palapelin koottua aika näppärästi. Voin kuvitella, kuinka vaikea tilanne on, jos oma vuosiloma on koululaisten lomakauden ulkopuolella eikä lompakko jousta leirimaksuihin eikä ole tukiverkkoja.
Minulla käy mielessä, että pitääkö koululaisilla olla nykyisen verran lomaa vuodessa? 10 viikon kesälomahan on käsittämättömän pitkä ja siihen päälle syys-, joulu- ja hiihtolomat. Riittäisikö vähempi?
Uskon, että siinä vaiheessa, kun katselen kotona vetelehtiviä teinejä, jotka ovat jääneet ilman kesätöitä ja nukkuvat puolille päivin, olen valmis barrikaadeille lyhyemmän loman puolesta ;)
Miten teillä hoituu lomat? Aiheuttaako kesälomajärjestelyt stressiä?
12. huhtikuuta 2015
Kevättä ja minecraftia
Huh, miten nopeasti viime viikko hurahti ohitse. Tiistai meni rämpiessä, keskiviikkona alkoi arki sujumaan. Niin nopeasti päivät kiisivät ohitse, etten ehtinyt edes bloggaamaan. Aika outo viikko, koska viikolla ei varsinaisesti tapahtunut mitään ja silti oli aikapula :)
Lauantaina lähdin merenrannalle ulkoilemaan. Sää oli han mielettömän hieno ja keväinen. Voi, kuinka tuntui ihanalta tuntea merituuli ja aurinko kasvoilla! Kevät tule jo jäädäksesi!
Kyllä alla näkyvissä merimaisemissa kelpaa lenkkeillä. Oli muuten aikamoinen määrä siikaonkijoita liikkeellä.
Meillä on pyörinyt perheessä pieni kevätflunssa. Itse olen yskinyt öisin niin, että viikolla unet jäivät liian vähäisiksi. Lapset ovat köhineet ja niiskuttaneet ja nyt keskimmäinen on pienessä kuumeessa. Saisi jo tämä flunssasesonki päättyä!
Muu perhe vieraili sunnuntaina mummilassa ja me keskimmäisen jäimme kotiin. Lohdutukseksi vuokrasimme leffan ja askartelimme taas kerran minecraft-hahmoja paperista. Ensin väkersimme tuollaisen isokoisen skeleton-ukkelin. Meinasi lipsahtaa pari kirosanaa, koska ohjeessa oli joku virhe, mutta soveltamalla tuli jonkinlainen ukkeli kasaan.
Keskimmäinen oli pitkään toivonut Herobrinea ja leikkelikin sitä antaumuksella. Lupasin liimata sen kasaan. Poika oli kovin onnellinen ukkelistaan, mutta homma ei auennut minulle lainkaan. Herobrine on täsmälleen muuten identtinen Steven kanssa, mutta sillä on valkoiset silmät. How stupid is that? Kannattiko värkätä?
Minecraft on muutenkin saanut minut tuntemaan oloni kivikautiseksi vanhukseksi, joka ei ymmärrä edes lastensa puheita. Kävimme keskimmäisen kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
poika: Äiti, haluan kusta mappiin
minä: Älä nyt höpsi. Käyt tietenkin tavallisesti vessassa!
poika: Ei mulla ole vessahätä, haluan kusto mapin.
minä: Sanos vielä, että mitä haluat.
poika: Kusto mapin tänne minecraftiin
Aivot surisevat tyhjää, kunnes välähtää! Custom map :D
Tietenkin joudumme odottamaan, että Hra Kepponen tuli pelastamaan tilanteen :)
Lauantaina lähdin merenrannalle ulkoilemaan. Sää oli han mielettömän hieno ja keväinen. Voi, kuinka tuntui ihanalta tuntea merituuli ja aurinko kasvoilla! Kevät tule jo jäädäksesi!
Kyllä alla näkyvissä merimaisemissa kelpaa lenkkeillä. Oli muuten aikamoinen määrä siikaonkijoita liikkeellä.
Mä niin haluaisin tämän talon, josta on merinäköala kahteen suuntaan
Meillä on pyörinyt perheessä pieni kevätflunssa. Itse olen yskinyt öisin niin, että viikolla unet jäivät liian vähäisiksi. Lapset ovat köhineet ja niiskuttaneet ja nyt keskimmäinen on pienessä kuumeessa. Saisi jo tämä flunssasesonki päättyä!
Muu perhe vieraili sunnuntaina mummilassa ja me keskimmäisen jäimme kotiin. Lohdutukseksi vuokrasimme leffan ja askartelimme taas kerran minecraft-hahmoja paperista. Ensin väkersimme tuollaisen isokoisen skeleton-ukkelin. Meinasi lipsahtaa pari kirosanaa, koska ohjeessa oli joku virhe, mutta soveltamalla tuli jonkinlainen ukkeli kasaan.
Päiväsi ovat luetut! Olen näivettäjäluuranko ja minulla on timanttimiekka!
Keskimmäinen oli pitkään toivonut Herobrinea ja leikkelikin sitä antaumuksella. Lupasin liimata sen kasaan. Poika oli kovin onnellinen ukkelistaan, mutta homma ei auennut minulle lainkaan. Herobrine on täsmälleen muuten identtinen Steven kanssa, mutta sillä on valkoiset silmät. How stupid is that? Kannattiko värkätä?
Minecraft on muutenkin saanut minut tuntemaan oloni kivikautiseksi vanhukseksi, joka ei ymmärrä edes lastensa puheita. Kävimme keskimmäisen kanssa seuraavanlaisen keskustelun:
poika: Äiti, haluan kusta mappiin
minä: Älä nyt höpsi. Käyt tietenkin tavallisesti vessassa!
poika: Ei mulla ole vessahätä, haluan kusto mapin.
minä: Sanos vielä, että mitä haluat.
poika: Kusto mapin tänne minecraftiin
Aivot surisevat tyhjää, kunnes välähtää! Custom map :D
Tietenkin joudumme odottamaan, että Hra Kepponen tuli pelastamaan tilanteen :)
7. huhtikuuta 2015
Olipas taas tuskaa arkeenpaluu
Vapaapäivät suorastaan kiisivät ohitse. Aika soljui kuin vesi sormien välistä. Vaikka kaikenlaista ehdimmekin tehdä, jäi niin paljon tekemättä. Nukuttua tuli riittävästi. Kaikinpuolin kelpo vapaat, joiden jälkeen pitäisi olla ihan ok palata töihin. No, ei ollut.
Aamulla väsytti aivan törkeästi. Uni liimasi silmäluomet kiinni ja peitto yritti puristaa minut takaisin sänkyyn. En varmaan olisi päässyt ylös lainkaan, jollei pääsiäisruuilla venytetty mahani olisi niin kovaäänisesti vaatinut tukevaa aamiaista. On siinäkin ensimmäinen arkiaamu, ensin syöt hyvin koko pääsiäisen ja heräät ensimmäisenä arkiaamuna nälkäkuoleman partaalla. Jotenkin sain kahvin avulla kammettua itseni työnteon alkuun.
Töissä yllättävän moni kolleega oli valinnut strategiaksi pistää kaikki epäselvät asiat pääsiäisenä kiertoon sähköpostitse. Sellainen torstai-illan tyhjennys. Noin puolet yllättäjistä kehtasi teeskennellä lounasaikaan tuohtunutta, kun vieläkään ei ole tullut vastausta. Siitä huolimatta, että out-of-office tool oli kilkutellut jokaiselle vastauksen pääsiäisvapaista sisältäen kehotuksen erittäin kiireellisissä asioissa soittaa tai tekstata. Normiaamuna tällainen sählinki ei olisi ottanut hermoon -ainakaan pahasti, mutta tänä aamuna otti. Onneksi tein etäpäivän ja saatoin ventiloida vapautuneesti kotonani.
Kesken merimieskiroiluni sain kauhushokin. Varis päätti pistää paremmaksi raakkumalla katolla suoraan liesituulettimen hormiimme, joka saa äänen kuulostamaan sieltä, että raakunta tapahtuisi sisällä ihan selkäni takana. Ei ollut ensimmäinen kerta, silti hätäpäissäni kaadoin kahvini. Onneksi tietokoneeni säästyi suuremmilta roiskeilta. Tehotyöskentelyrytmini koki vakavan hidastumisen, koska merkkittävä osa aivokapasiteetistani kului varisten joukkosurmatapojen mietintään.
Lounaskin oli ihan surkea. Mikrolohikeittoni ei jostain syystä lämmennyt kunnolla, mutta silti roiskui mikroon. Niinpä kiukuissani söin sen kylmänä. Melkein koko päivä meni sähköpostin purkuun, siitä huolimatta, että laitoin aika reippaasti vahinkoa myös kiertoon. Jäi vielä sellainen tympeä iltaurakka. Yök! Kahvia olisi mennyt enemmänkin, mutta purut loppuivat.
Työpäivän päätteeksi kampesin itseni kampaajalle. Siellä olisi pitänyt esittää jotain mielipiteitä siitä, että mitä laitetaan. Olin varmaan aluksi vähän naama näkkärillä sielläkin, koska kahvi ja karkit tulivat eteeni aika nopsaan. Täydellisessä päättämättömyyden tilassani annoin kampaajalle aivan uusia vapausasteita. Hän pääsi kokeilemaan uusia helmiäissävyjä sillä tuloksella, että päässäni on vaalean violetteja raitoja. Olen vieläkin hämmentynyt tapahtuneesta.
Hiushämmennyksen vallassa sain puserrettua osan iltaurakastani valitettavasti lasten kustannuksella. "Äiti ei tule nyt katsomaan mitä olet tehnyt. Äidin on pakko tehdä töitä" * 10 toistoa. Viimeisillä toistoilla ääni oli sen verran falsetissa, että lapset tajusivat siirtyä pommittamaan isäänsä.
Perheen ihmisjäsenet onnistuivat ärsyttämään minua yllättävän vähän. Mutta nuo *keleen matelijat. Ne mokomat laiskimukset viettivät KOKO PÄIVÄN mittaista SIESTAA lämpölampun alla. Vähän kuin olisivat etelän lomalla mokomat konnat! Ja sitten ne vielä kehtasivat nauttia toistensa seurasta. Päiväunet ovat melkein parasta maailmassa. Ja päiväunet voittaa ainoastaan jaetut päiväunet.
Niin oli hyvä päivä, että kadehdin kilpikonnia ;)
Aamulla väsytti aivan törkeästi. Uni liimasi silmäluomet kiinni ja peitto yritti puristaa minut takaisin sänkyyn. En varmaan olisi päässyt ylös lainkaan, jollei pääsiäisruuilla venytetty mahani olisi niin kovaäänisesti vaatinut tukevaa aamiaista. On siinäkin ensimmäinen arkiaamu, ensin syöt hyvin koko pääsiäisen ja heräät ensimmäisenä arkiaamuna nälkäkuoleman partaalla. Jotenkin sain kahvin avulla kammettua itseni työnteon alkuun.
Töissä yllättävän moni kolleega oli valinnut strategiaksi pistää kaikki epäselvät asiat pääsiäisenä kiertoon sähköpostitse. Sellainen torstai-illan tyhjennys. Noin puolet yllättäjistä kehtasi teeskennellä lounasaikaan tuohtunutta, kun vieläkään ei ole tullut vastausta. Siitä huolimatta, että out-of-office tool oli kilkutellut jokaiselle vastauksen pääsiäisvapaista sisältäen kehotuksen erittäin kiireellisissä asioissa soittaa tai tekstata. Normiaamuna tällainen sählinki ei olisi ottanut hermoon -ainakaan pahasti, mutta tänä aamuna otti. Onneksi tein etäpäivän ja saatoin ventiloida vapautuneesti kotonani.
Kesken merimieskiroiluni sain kauhushokin. Varis päätti pistää paremmaksi raakkumalla katolla suoraan liesituulettimen hormiimme, joka saa äänen kuulostamaan sieltä, että raakunta tapahtuisi sisällä ihan selkäni takana. Ei ollut ensimmäinen kerta, silti hätäpäissäni kaadoin kahvini. Onneksi tietokoneeni säästyi suuremmilta roiskeilta. Tehotyöskentelyrytmini koki vakavan hidastumisen, koska merkkittävä osa aivokapasiteetistani kului varisten joukkosurmatapojen mietintään.
Lounaskin oli ihan surkea. Mikrolohikeittoni ei jostain syystä lämmennyt kunnolla, mutta silti roiskui mikroon. Niinpä kiukuissani söin sen kylmänä. Melkein koko päivä meni sähköpostin purkuun, siitä huolimatta, että laitoin aika reippaasti vahinkoa myös kiertoon. Jäi vielä sellainen tympeä iltaurakka. Yök! Kahvia olisi mennyt enemmänkin, mutta purut loppuivat.
Työpäivän päätteeksi kampesin itseni kampaajalle. Siellä olisi pitänyt esittää jotain mielipiteitä siitä, että mitä laitetaan. Olin varmaan aluksi vähän naama näkkärillä sielläkin, koska kahvi ja karkit tulivat eteeni aika nopsaan. Täydellisessä päättämättömyyden tilassani annoin kampaajalle aivan uusia vapausasteita. Hän pääsi kokeilemaan uusia helmiäissävyjä sillä tuloksella, että päässäni on vaalean violetteja raitoja. Olen vieläkin hämmentynyt tapahtuneesta.
Hiushämmennyksen vallassa sain puserrettua osan iltaurakastani valitettavasti lasten kustannuksella. "Äiti ei tule nyt katsomaan mitä olet tehnyt. Äidin on pakko tehdä töitä" * 10 toistoa. Viimeisillä toistoilla ääni oli sen verran falsetissa, että lapset tajusivat siirtyä pommittamaan isäänsä.
Perheen ihmisjäsenet onnistuivat ärsyttämään minua yllättävän vähän. Mutta nuo *keleen matelijat. Ne mokomat laiskimukset viettivät KOKO PÄIVÄN mittaista SIESTAA lämpölampun alla. Vähän kuin olisivat etelän lomalla mokomat konnat! Ja sitten ne vielä kehtasivat nauttia toistensa seurasta. Päiväunet ovat melkein parasta maailmassa. Ja päiväunet voittaa ainoastaan jaetut päiväunet.
Niin oli hyvä päivä, että kadehdin kilpikonnia ;)
Konnakehvelit
6. huhtikuuta 2015
Suomen Pääsiäiskaupunki
Ystäväni kertoi, että Riihimäki on julistautunut Suomen pääsiäiskaupungiksi. Siellä on paljon kaikenlaista nähtävää ja tekemistä lapsille sekä aikuisille. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä lähdimme kahden perheen voimin tarkastamaan tarjontaa.
Aamutorkkuina olimme matkassa vähän liian myöhään, sillä iso osa paikoista sulkeutui jo klo 15. Ehdimme silti tekemään ja näkemään vaikka mitä kivaa ja vältyimme suuremmilta jonoilta ja tungokselta. Aloitimme kierroksemme Vihreästä talosta, jossa oli soitinpaja. Ystäväni lapset tekivät bambusta rutisteltavan kepin, jossa oli ihan miellyttävä ääni sekä enemmän soittotaitoa vaativan lusikkatikkusoittimen. Meidän jengi teki mehupilleistä pillit. Loistava vaihtoehto kovaäänisille vappupilleille!
Pillit syntyivät siten, että suoristusraudalla painettiin parin sentin matkalta pilli lituskaksi. Samaa voi kuulemma yrittää kuuman veden avulla. Sitten lituskan osan taitoksiin tehdään 3-4mm viillot taitoksen suuntaisesti. Pilliin voi leikata muutaman reiän eri korkusten äänien tuottamista varten. Minulla ei ole suoritusrautaa, mutta aion kokeilla näitä vapuksi.
Samassa paikassa oli myös paperiaskartelua. Teimme kortit illan kyläpaikkaan.
Aamutorkkuina olimme matkassa vähän liian myöhään, sillä iso osa paikoista sulkeutui jo klo 15. Ehdimme silti tekemään ja näkemään vaikka mitä kivaa ja vältyimme suuremmilta jonoilta ja tungokselta. Aloitimme kierroksemme Vihreästä talosta, jossa oli soitinpaja. Ystäväni lapset tekivät bambusta rutisteltavan kepin, jossa oli ihan miellyttävä ääni sekä enemmän soittotaitoa vaativan lusikkatikkusoittimen. Meidän jengi teki mehupilleistä pillit. Loistava vaihtoehto kovaäänisille vappupilleille!
Esikoinen ja kuopus pillipiipareina
Pillit syntyivät siten, että suoristusraudalla painettiin parin sentin matkalta pilli lituskaksi. Samaa voi kuulemma yrittää kuuman veden avulla. Sitten lituskan osan taitoksiin tehdään 3-4mm viillot taitoksen suuntaisesti. Pilliin voi leikata muutaman reiän eri korkusten äänien tuottamista varten. Minulla ei ole suoritusrautaa, mutta aion kokeilla näitä vapuksi.
Samassa paikassa oli myös paperiaskartelua. Teimme kortit illan kyläpaikkaan.
Kuopuksella on kortti jo hyvässä vaiheessa
Yksi vetonauloista oli Hembölen kotieläinpiha. Pojat olisivat viihtyneet siellä helposti parikin tuntia silitellen eläimiä. Tarjolla oli lisämaksusta talutusratsastusta poneilla ja kyytiä lampaan vetämänä.
Vuohi oli meidän poikien suosikki
Kanit ovat niin pehmeitä!
Jonkun koira hinkui kanitarhaan
Ongimme, ystäväni ja hänen poikansa osallistuivat luutakouluun ja tekivät luudat, kävimme museokierroksella ja vähän herkuttelimme.
Meistä kohokohta oli ehdottomasti Noitametsä. Pätevän oppaan johdolla koimme siellä aikamoisen seikkailun etsiessämme pääsiäisloitsun hukkuneita osia. Kävimme pyramidilla, kiipesimme vuorelle, kuljimme suolla ja jopa veden alla. Mikä reissu! Meistä Noitametsä oli hienosti toteutettu ja vetäjät olivat varsin mukaansatempaavia ja erinomaisella huumorilla varustettuja :)
Keskimmäinen ja seikkailuoppaamme Beta, jota myös kutsuttiin Vladimiriksi.
Veden alla
Loitsu löytyi ja veimme sen noidalle. Palkinnoksi lapset saivat peikon räkää :)
Jurymme on sitä mieltä, että Riihimäki on tittelinsä Suomen pääsiäiskaupunkina ansainnut! Suosittelemme! Tämä vinkki kannattaa muistaa ensi vuodeksi. Ainakin tänä vuonna ohjelma ja tiedot löytyivät osoitteesta: http://www.paasiaiskaupunki.fi/
Meidän perheellämme ilta jatkui vielä isotädin ja hänen miehensä kotona. Pojilla ilta oli täynnä vauhtia. Paikalla oli aikuisia jakamassa runsaasti huomiota, niin paljon herkkuja ja karkkia kuin jaksoi syödä sekä 1v8kk pikkuserkku halittavana. Voi sitä menoa ja meinikiä! Keskimmäistä puhutin autossa paluumatkalla liian riehakkaasta käytöksestä, johon poika totesi:
"Äiti, 7-vuotias ei mahda sille mitään, kun innostuu niin kovasti, kun on tosi ihanaa".
Mitäpä tuohon voisi todeta?
5. huhtikuuta 2015
Kun minä meikkaamaan aloin
Taas sattui sellainen päivä, jona näytin tavallistakin valjummalta. Niitä tuntuu nykyisin tulevan aikaisempaa useammin. Peilistä nuutunutta namaani tuijotellessa sain hyvän idean. Alan käyttämään poskipunaa ja luomiväriä! Perustoimistomeikkiini kuuluu joku kevyehkö meikkivoide, huulikiiltoa, ripsiväriä ja aika usein hiukan kajalia. Harvoin sipaisu aurinkopuuteria. Käykö teillekin niin, että aurinkopuuterit aina tippuvat ja murenevat atomeiksi jo ensimmäisestä kolauksesta?
Helmikuussa suoritin meikkiostoksia lentokentällä. Päädyin siihen, että ostan jotkut pienet napit turvallisesti ruskeaa luomiväriä, vaikka en edes erityisesti pidä ruskeasta ja jonkun aika neutraalin poskipunan. Oikeastaan halusin ostaa tumman luumun ja lilan värisiä luomivärejä, mutta ajattelin ensin harjoitella neutraalilla ruskealla. Olen käyttänyt luomiväriä aktiivisemmin viimeksi viime vuosituhannella. Kaikki ajattelemani tuotteet löytyivät yhdestä tarjouspaletista ja päälle tuli muutakin, jota voisin kokeilla, kuten melkein mustaa luomiväriä voimmakkaaseen iltameikkiin (heh, minulleko?)
Pari päivää sitten katsoin, että mikäs ihmeen samettipussukka tuossa pöydällä pyörii koko ajan. No kas, sehän onkin minun uusi meikkipalettini. Puolentoista kuukauden jäljiltä vielä täysin korkkaamattomana.
Kun kävin läpi isompaa meikkipussiani löysin sieltä minikokoisen luomivärisetin. Sellaisia ruskeita luomivärejä. Ja sellaisen neutraalin poskipunan. Näköjään olen aikaisemminkin päätynyt aivan samanlaiseen ideaan nuutuneen ulkonäön kohentamiseksi :D Noita tuotteita olen selvästi ainakin muutaman kerran kokeillut.
Olen aika ulalla nykyisistä meikkitrendeistä, etenkin erilaisten pohjustusaineiden määrästä. Että erilainen pohjustustuote kasvoille, silmäluomille ja huulille. Aivan hämmentyneeksi menin, kun myyjän mielestä minun kannattaisi kokeilla myös kulmakarvatuotteita luontaisesti hyvin tummiin kulmiini muodon ja paksuuden lisäämiseen. Ei tullut kauppoja tuossa kohtaa :) Tässä on hiukan kirittävää, jos aion saada meikkini päivitettyä tälle vuosituhannelle. Olisi paljon kivempaa, jos luontaisesti tuntisin meikkaushommaan kiinnostusta. Silloin voisin vaikka oppiakin sen.
Täytyy aloittaa varovaisin askelin. Niistä ensimmäinen olkoon:
Helmikuussa suoritin meikkiostoksia lentokentällä. Päädyin siihen, että ostan jotkut pienet napit turvallisesti ruskeaa luomiväriä, vaikka en edes erityisesti pidä ruskeasta ja jonkun aika neutraalin poskipunan. Oikeastaan halusin ostaa tumman luumun ja lilan värisiä luomivärejä, mutta ajattelin ensin harjoitella neutraalilla ruskealla. Olen käyttänyt luomiväriä aktiivisemmin viimeksi viime vuosituhannella. Kaikki ajattelemani tuotteet löytyivät yhdestä tarjouspaletista ja päälle tuli muutakin, jota voisin kokeilla, kuten melkein mustaa luomiväriä voimmakkaaseen iltameikkiin (heh, minulleko?)
Pari päivää sitten katsoin, että mikäs ihmeen samettipussukka tuossa pöydällä pyörii koko ajan. No kas, sehän onkin minun uusi meikkipalettini. Puolentoista kuukauden jäljiltä vielä täysin korkkaamattomana.
Noista pinkeistä helmiäisistä luomiväreistä en kyllä innostu yhtään.
Kuka haluaa meikata itselleen luomitulehduksen? Kysyn vaan.
Kun kävin läpi isompaa meikkipussiani löysin sieltä minikokoisen luomivärisetin. Sellaisia ruskeita luomivärejä. Ja sellaisen neutraalin poskipunan. Näköjään olen aikaisemminkin päätynyt aivan samanlaiseen ideaan nuutuneen ulkonäön kohentamiseksi :D Noita tuotteita olen selvästi ainakin muutaman kerran kokeillut.
Olen aika ulalla nykyisistä meikkitrendeistä, etenkin erilaisten pohjustusaineiden määrästä. Että erilainen pohjustustuote kasvoille, silmäluomille ja huulille. Aivan hämmentyneeksi menin, kun myyjän mielestä minun kannattaisi kokeilla myös kulmakarvatuotteita luontaisesti hyvin tummiin kulmiini muodon ja paksuuden lisäämiseen. Ei tullut kauppoja tuossa kohtaa :) Tässä on hiukan kirittävää, jos aion saada meikkini päivitettyä tälle vuosituhannelle. Olisi paljon kivempaa, jos luontaisesti tuntisin meikkaushommaan kiinnostusta. Silloin voisin vaikka oppiakin sen.
Täytyy aloittaa varovaisin askelin. Niistä ensimmäinen olkoon:
1. Käytä ostamiasi tuotteita!
PS. Sanokaa nyt joku muukin keski-ikäinen, että olette out näistä jutuista ja että ei niin hirveästi kiinnostakaan... vai olenko sittenkin ainoa...
2. huhtikuuta 2015
Helppoa pikainspiraatiota pääsiäiseen
Kyllä se pääsiäinen pääsi taas yllättämään. Ylimääräiset vapaapäivät tulevat tarpeeseen ja niistä olisi kiva nauttia pääsiäistunnelmassa, mutta mahdollisimman vähällä vaivalla. Tässä on minun helpot pikavinkkini pääsiäisfiiliksen luomiseen.
Koristelut
Maljakollinen oksia käy pääsiäiskoristeesta. Laita sinne virpojilta saamasi oksat tai käy keräämässä koivunoksia. Lämpimässä ja vedessä koivunoksiin tulee nopeasti hiirenkorvat. Tai osta ruokakaupasta iso kasa tulppaaneja.
Ruoka
Lammas kuuluu perinteisesti pääsiäispöytään. Sen voi valmistaa hyvin helposti ja nopeasti. Osta kaupasta lammasfilettä, pakastekin käy. Poista lihasta näkyvä rasva ja kalvot. Sekoita marinadi, sen voi hyvin tehdä näppituntumalla esim. näin reilu 1dl oliiviöljyä, 0,25dl soijaa, loraus sitruunamehua, valkosipulia puserrettuna, sipulihakkelusta, timjamia ja rosmariinia. Yrttejä voi laittaa reippaasti. Helppouden vuoksi käytän kuivattuja ja laitan niitä n. 2 tl kumpaakin. Parasta tulee, jos liha saa olla marinadissa yön ylitse.
Laiska laittaa kaveriksi kaupan pakastealtaan valkosipuliperunat ja salaattia. Ota lihat ajoissa lämpenemään ennen paistamista. Paista voissa pannulla maun mukaan muutama minuutti per puoli.
Jos mämmi ei maistu, niin tekaise helppo kakku kääretorttupohjasta tai oikaise vielä enemmän, kuten minä. Koristele mikä tahansa jälkiruoka pääsiäiskarkeilla, minä tein pääsiäistiramisun.
Siivous
Ratkea kaupassa ostamaan kaikkia uutuussuklaamunia tai muuten vaan hyväksi havaittuja. Kerro lapsillesi, että pääsiäsimunavarastoon voi kajota vasta, kun koti on imuroitu. Saatat yllättyä siivousmotivaatiosta. Mikäli joudut käyttämään miestyövoimaa, kokeile samaa erikoisoluilla tai punaviinillä. Helpointa on teeskennellä, että koti on jo siivottu :)
Musiikki
Pääsiäiseen liittyy uskomattoman kaunista klassista musiikkia. Pidän todella paljon Bachin Matteus-passion kuorokohtauksista ja baritoniosuuksista. Kotisohvalla onkin helppo valita parhaimmat pätkät pitkästä teoksesta.
Viihde
Lastenleffojen tarjonta on juuri nyt erinomainen. Siellä menee ainakin Me Rosvolat, ihan uusi Asterix-piirretty ja Tuhkimo käy ainakin kouluikäisille.
Pääkaupunkiseutulaiset pääsevät ihailemaan maksutta pääsiäiskukkia Talvipuutarhaan, jossa on myös ilmaisia nukketeatteriesityksiä lapsille, katso lisää.
Fallkullassa pääsee ihailemaan karitsoja ja odotettavissa on tipuja ja ankapoikiakin pääsiäiseksi, katso lisää.
Ajattelin, että meidän ohjelmamme olisi leffa ja ehkäpä Fallkulla, sillä kuka voisi vastustaa tipuja pääsiäisenä :)
Mitkä ovat sinun helpot vinkkisi rentoon pääsiäiseen?
Koristelut
Maljakollinen oksia käy pääsiäiskoristeesta. Laita sinne virpojilta saamasi oksat tai käy keräämässä koivunoksia. Lämpimässä ja vedessä koivunoksiin tulee nopeasti hiirenkorvat. Tai osta ruokakaupasta iso kasa tulppaaneja.
Koristelu valmis.
Muista myös pyyhkiä pöytä :)
Ruoka
Lammas kuuluu perinteisesti pääsiäispöytään. Sen voi valmistaa hyvin helposti ja nopeasti. Osta kaupasta lammasfilettä, pakastekin käy. Poista lihasta näkyvä rasva ja kalvot. Sekoita marinadi, sen voi hyvin tehdä näppituntumalla esim. näin reilu 1dl oliiviöljyä, 0,25dl soijaa, loraus sitruunamehua, valkosipulia puserrettuna, sipulihakkelusta, timjamia ja rosmariinia. Yrttejä voi laittaa reippaasti. Helppouden vuoksi käytän kuivattuja ja laitan niitä n. 2 tl kumpaakin. Parasta tulee, jos liha saa olla marinadissa yön ylitse.
Laiska laittaa kaveriksi kaupan pakastealtaan valkosipuliperunat ja salaattia. Ota lihat ajoissa lämpenemään ennen paistamista. Paista voissa pannulla maun mukaan muutama minuutti per puoli.
Jos mämmi ei maistu, niin tekaise helppo kakku kääretorttupohjasta tai oikaise vielä enemmän, kuten minä. Koristele mikä tahansa jälkiruoka pääsiäiskarkeilla, minä tein pääsiäistiramisun.
Tiramisu Stockmannin valmisruokatiskistä. Piti tehdä tälläinen koeannos :)
Siivous
Ratkea kaupassa ostamaan kaikkia uutuussuklaamunia tai muuten vaan hyväksi havaittuja. Kerro lapsillesi, että pääsiäsimunavarastoon voi kajota vasta, kun koti on imuroitu. Saatat yllättyä siivousmotivaatiosta. Mikäli joudut käyttämään miestyövoimaa, kokeile samaa erikoisoluilla tai punaviinillä. Helpointa on teeskennellä, että koti on jo siivottu :)
Musiikki
Pääsiäiseen liittyy uskomattoman kaunista klassista musiikkia. Pidän todella paljon Bachin Matteus-passion kuorokohtauksista ja baritoniosuuksista. Kotisohvalla onkin helppo valita parhaimmat pätkät pitkästä teoksesta.
Viihde
Lastenleffojen tarjonta on juuri nyt erinomainen. Siellä menee ainakin Me Rosvolat, ihan uusi Asterix-piirretty ja Tuhkimo käy ainakin kouluikäisille.
Pääkaupunkiseutulaiset pääsevät ihailemaan maksutta pääsiäiskukkia Talvipuutarhaan, jossa on myös ilmaisia nukketeatteriesityksiä lapsille, katso lisää.
Fallkullassa pääsee ihailemaan karitsoja ja odotettavissa on tipuja ja ankapoikiakin pääsiäiseksi, katso lisää.
Ajattelin, että meidän ohjelmamme olisi leffa ja ehkäpä Fallkulla, sillä kuka voisi vastustaa tipuja pääsiäisenä :)
Mitkä ovat sinun helpot vinkkisi rentoon pääsiäiseen?