Perheen yhteinen askarteluilta

Tein viikonloppuna pari prototyyppiä ja ne nähtyään pojat olivat heti innostuneita askartelemaan.
"Äiti, voidaanko me ihan oikeasti tehdä tuollaisia lego-ukkoja?"
"Äiti, tehdään niitä heti!"

Idean nappasin jenkkiäidin blogista, johon sattumalta eksyin (urlin olen valitettavasti jo hukannut). Jalostin sitä sen verran eteenpäin, että taikataikinan tai vaalean perusaskartelumassan sijasta käytimme värillisiä Fimo-massoja. Muotit olen hankkinut Legon omasta webbikaupasta. Muotti on alunperin tarkoitettu jääpalojen tekoon. Jääpalojen sijasta olen pakastanut niissä mehua, pojista on ihanaa syödä pieniä legoukkomehujäitä.

Homma on yksinkertaista: täytetään muotti eri värisillä fimoilla. Me teimme esikoisen kanssa vähän ohuempia ukkoja, koska suurin osa niistä menee meidän seuraavaan projektiimme. Mies ja pienemmät pojat tekivät paksumpia ukkeleita, jotka kestävät leikkiä paremmin. Ukkelit pellille ja paistumaan ohjeen mukaisesti. Jäähtyneitä ukkeleita voi koristella permanent tusseilla tai maaleilla. Värikkäille Fimo-ukoille riittänee silmät ja suu.

Väsymyksestä huolimatta innostusta projektiin riitti -jopa kaksivuotiaalla, joka nyt nukkuu nyrkit täynnä ukkeleita.

Isi auttaa ja neuvoo

 2v jaksoi hienosti

 6v tekee jo kaiken itse ja suunnittelee homman etukäteen

 Jääpalamuotti täynnä Fimoa

 

 Uuniin menossa

Omat ukot valmiina -jee!

Ainakin näillä ukkeleilla jatkamme askarteluprojektia

Pahikset on pop

Pojat fanittavat tällä hetkellä Star Warsia. Suurimmat suosikit ovat pahikset: Darth Vader, Darth Maul, Keisari Palpatine ja Jabba the Hut. Esikoisen ykkössuosikki on Jabba, koska netistä löytyy Jabban superhieno ilmalaiva tehtynä legoista. Esikoinen ihailee sitä päivittäin. Nuivilla vanhemmilla ei kuitenkaan ole budjettia eikä kiinnostusta sijoittaa 500 euroa kyseiseen keräilyharvinaisuuteen. Esikoisen toiveen Jabba-paidasta pystyin toteuttamaan. Tässä päivän asu.

Tästä vihreä-valkoisesta asusta tuli heti meidän molempien suosikki. Se on sinänsä pieni saavutus, koska äiti ei todellakaan pidä actionhahmoprinteistä ja Jabbaa tuskin kukaan pitää miellyttävän näköisenä.  Jabban kuva löytyi netistä valmiina ja leikkasin sen perusteella sabluunan. Kuvan painoin H&M trikoopaidalle. Kangasväreinä edelleen 1,5v vanhat FolkArt Fabricit. Paidan parina H&M vihreät puuvillahousut.

Lisätoiveena on vielä Darth Vaderin kypärä roikkumaan housujen vyölenkistä. Sen ajattelin tehdä samalla lailla kuin aikaisemmat housukorut kutistemuovista, kunhan sen arkin jämän varastoistani löydän.

Mukavaa viikonloppua!

Varma maku

Meidän pojat ovat olleet helppoja puettavia. Satunnaisia inhokkeja lukuunottamatta hyllystä on voinut tempaista mitä vaan ja pyytää vetäisemään päälle. Kuopus on toista maata. Hän tietää, mitä haluaa. Paidassa pitää olla autoja, muita kulkuneuvoja tai työkoneita. Tai Bamse. Asiasta ei neuvotella.

Jos vaate ei miellytä kuopus keskittää koko kaksivuotiaan tarmonsa pukemisen vastustamiseen ja jos aikuinen päätyy voitolle kaveri siirtyy vähin äänin nurkkaan riisumaan. Mitä tekee äiti? Tietenkin ottaa tilanteen mielenkiintoisena mahdollisuutena opetella tahtomista ja sen hallitsemista. Hän kärsivällisesti hymyilee "tänään on raitapaita ja huomenna Bamse" ja pukee saman paidan kuudetta kertaa päälle.

Ja p*kat. Näillä voimavaroilla minun pitää harkita tarkkaan, että mihin taistoon ryhdyn. Tämä ei ole niitä. Kaivan hyllystä autopaitaa, silitän Salama-merkkejä vaatteisiin ja suunnittelen täsmäiskua Lindexin Bamse-hyllylle.

Voittajan on helppo hymyillä!

Myytävänä pojalle 74 - 92

Tässä postauksessa on myytävänä olevia vaatteita. Olen siivoillut kaappejani ja minulla oli pöytä Piilossa. Olen tyytyväinen tavarankiertoon: myin Piilossa poikien siistejä käytettyjä perusvaatteita ja kesävaatteet menivät viimeistä myöden.
 
Nämä vaatteet ovat olleet käytössä siistimmässä menossa ja olen ostanut ne lastenvaateliikkeistä / Stockkalta meille. En raskinut laittaa näitä vielä kirpparille. Toivottavasti löytävät uuden kodin tavalla tai toisella. Vaatteet ovat säilytyksen jäljiltä rypyssä.

1. Burberry vaaleansininen kaulusbody
Mansetit ja kaulus novaa, mutta ei sitä perinteistä ruskeaa. Erittäin laadukas trikoo. Bodya on käytetty 10-15 kertaa ja pesty muutaman kerran. Erittäin hyvä kunto. Koko 12-18 months. Vastaa kokoaan, sanoisin että 80cm tai reilu. HP 22 +pk

2. Catimini neuletakki
Puuvillainen neuletakki. Ollut 1v kuvauksessa ja pari kertaa pidetty sen jälkeen. Koska neule on puhdas olen vain tuulettanut sen (toki voin pestä). Melkein kuin uusi siis. Ihanat värit. 18 months vastaa n. 80cm. HP 25+pk

 

3. Monsoon liivi juhlaan
Ostin häitä varten keskimmäiselle, joka jäikin kotiin. Laput edelleen kiinni. Koko 12-18months. Sanoisin, että noin 80cm tai reilu. HP 12+pk

4. Burberry t-paita
Paita osa trikoota, hihan suissa ja helmassa novaa lilana. Siisti käytetty kunto. Vaikka ei ole kovin usein pesty, tämä trikoo ei ole niin huippua kuin bodyssä. Koko 12-18months eli n. 80cm. HP 13+pk

5. Timberlandin farkkuhaalarit
Ohutta tummansinistä farkkua, takana isot taskut joissa limeä ja vetskarit. Alemmassa kuvassa sävy lähempänä oikeaa. Edessä teksti. Kulutuspesua. Jääneet todella vähäiselle käytölle, koko 18 months n. 80cm (pieni mitoitus). HP 20 +pk

6. Pellavainen kesähaalari ja hattu
Kirkkonummelaisen käsityöläisen merkillä Anna & Matti tekemä haalari. Värinä vaaleansinistä ja suklaanruskeaa. Taskusta kurkkaa pieni pupu. Suklaanruskea sävy hiukan haalistunut, muuten siistissä käytetyssä kunnossa. Koko noin 86cm. HP 20 +pk.

7. Burberry college
Kahdesti pesty uudenveroinen college. Värinä vaaleansininen, olkapäillä novaa. Koko 2 years, nafti 92cm. HP 22+pk

8. Burberry paitapusero
Novaa lilanharmahtavassa sävyssä. Ollut aika aktiivisessa kyläilykäytössä, mutta mielestäni vielä varsin siisti. Koko 3, n. 98cm. HP 16+pk.

Lisäksi:
-Monsoon formulafarkkutakki 12-18 months, kulutuspesty rajusti. käytetty. 10+pk
-GAP keltainen puuvillatakki, verkkovuori. Koko 2 (pieni mitoitus). 10 +pk
-Reimatec sininen vk-haalari, 86cm. Kädellä tuntuvaa karheumaa polvissa, väri siisti. 20 +pk
-Tummansiniset Superfit sandaalit, koko 24. Vähän käytetyt, mutta olleet hiekkiksellä jalassa, joten eivät enää uuden näköiset
Näistä kuviä pyynnöstä.

Lisää kuvia pyynnöstä. Vaatteen voit varata kommenttiin ja sähköpostia perään pikkukepponen(at)live.com. Vaatteet voi myös noutaa (Helsinki) ja tarkastaa ennen kauppaa.

Aina voi myös tarjota :)

Hyvää viikonloppua!

Sitä sun tätä ja kuudetta

Paketoinpas nyt oikein sillisalaattipostauksen. Aloitan vaihteeksi ompelujutuista. Olen ostellut kankaita vähän sieltä sun täältä ja suurin osa niistä odottaa (valitettavan pitkään tai jopa ikuisuuden ;) työn alle päässyä). Tänään hain postista uusimmat. Kiitos Tiinalle Tosimummo-blogiin mahdollisuudesta päästä mukaan kimppatilaukseen.

Tilauksessani oli vähän perusvelouria ja paljon resoreita. Ainoa trikoo oli ihan täysosuma, kangas josta esikoinen ja kuopus sanoivat haluavansa paidan. Itsekin yllätyin iloisesti, kuvittelin ostavani sinipohjaista kangasta, mutta onhan se ihan selvä turkoosi -yksi lempiväreistämme! Tekisi oikeastaan mieli yrittää tehdä pätkästä jokaiselle pojalle t-paita yhdistäen siihen jotain muuta kangasta.

 Värivertailuna kuvassa kirkasta sinistä ja petroolia

Edellisen ostossatsin kankaista ensimmäisenä vaatteeksi pääsi musta robottikangas. Siitä tuli  peruspaita esikoiselle syksyyn keltaisella kaula-aukon kanttauksella.

Ompeluista vielä Kroatian reissuun.

Minusta ihan parasta Kroatiassa olivat valloittavat pienet rannikkokylät. Niissä oli tunnelmaa: kapeita mukulakivikatuja, lempeä merituuli ja usein vielä vuoretkin taustalla. Ensimmäinen kuvasarja on matkalta Makarskan Rivieralle. Itse Makarska oli pieni kaupunki yhden rantabulevardin varrella. Alueen rannat ja hotellit jäivät bongaamatta, koska satoi. Suurinosa valmismatkoista kohdistuu Makarskaan tai Dubrovnikiin.

Valloittavin pikkukylistä oli Trogir. Jos menen Splitin alueelle uudestaan ei-rantalomalle, haluan asua Trogirissa.

Shoppailumahdollisuudet olivat ihan hyvät ja yhdessä ostoskeskuksessa kävin hakemassa tuliaisia kotiin. Minulla on antishoppailu-kausi (mikä ei koske vielä kankaita), mutta jaksoin sentään valita itselleni sandaalit. Ne on mun konservatiivisella ja käytännöllisellä mittapuulla suorastaan repäisevät :D

Bosnia-Hertsegovina

Yhtenä päivänä päätimme hurauttaa naapurimaahan Bosnia-Hertsegovinaan. Paikka on tuttu Balkanin sodasta, jossa maan kolme etnistä ryhmää sotivat toisiaan vastaan syyllistyen siviilien järjestelmälliseen terroriin.

Vierailukohteemme oli Mostar, joka on 1400-luvulla perustettu idyllinen vanha kaupunki. Mostarissa käytiin myös taisteluita. Uuden kaupungin puolella on jäljellä emmentaliksi ammuttuja taloja ja pommien jäljiltä olevia raunioita. Osa taloista on saneerattu, ja osaan niistä on jätetty yksittäisenä raitana näkyviin sodanjälkeinen kunto.

Mostarin vanha kaupunki on täysin kunnostettu. Kroatit tuhosivat kuuluisan vanhan sillan sodanaikana ilmeisesti vain huvikseen -sekin on korjattu. Vanha kaupunki on kuin karamelli, todella ihastuttava paikka! Matkailijat on siellä otettu hyvin huomioon, kaikki puhuvat englantia, maksaa voi maan oman valuutan lisäksi euroilla ja Kroatin kunilla. Vanha kaupunki on pieni, mutta muutama tunti siellä kuluu helposti nauttien kahviloiden tarjoilusta ja ihaillen kaupunkia. Ruoka oli hyvää ja jäätelö italialaistyyppistä ja maksoi 50c tötterö :)

Näkymiä Mostarin vanhasta kaupungista

Sodanjälkiä

Tie Bosnia-Hertsegovinaan oli hyvä, pieni vuori oli matkalla ylitettävänä. Paikalliset ajavat rinteillä kuin kaistapäiset. Matkalla pysähdyimme Kroatian puolella syömään pieneen kylään, jossa oli yksi ravintola. Ravintolassa oli yksi lounasvaihtoehto. On kyllä aikaa, kun olen moiseen silavapossuun törmännyt...

Luvassa vuorten ylitystä. Autosta räpsäisty.

Maistuisiko lounas?

Terveisiä Kroatiasta

Ensiksi matkailijaa kiinnostavat perustiedot: Kroatia on siisti ja turvallinen. Palvelu pelaa ja ihmiset ovat ystävällisiä, mutta eivät tunkeilevia. Turistikohteissakin saa kävellä rauhassa ilman, että joku on kauppaamassa jotain. Maisemat ovat kauniita, rannat suurimmaksi osaksi kivisiä. Isoissa kaupungeissa ja turistikohteissa ruoka oli hyvää, menu kansainvälinen ja ravintolahinnat selvästi Suomea alhaisemmat. Matkailijoita palveltiin sujuvasti englanniksi, myös pikkukaupungeissa puhuttiin auttavasti englantia. Tiet ovat uusia ja hyväkuntoisia, maksullinen moottoritie todella hyvä. Hotellien hinnat olivat yleiseurooppalaista tasoa, Splitissä 4-tähden hotellissa huone oli 100e/yö, sisältäen aamiaisen ja parkin.

Split
Split on sympaattinen rannikkokaupunki. Päänähtävyys on Rooman valtakunnan aikainen Diolyctian palatsi -tai siis sen rauniot. Kellarit ovat säilyneet hyvin, samoin vanha kellotorni. Rantakadulla huojuu komea palmurivistö ja terassit houkuttelevat merimaiseman ääreen. Vanhan kaupungin talojen kivijalat ovat täynnä pikkukauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Satamasta pääsee läheiselle Bracin saarelle sekä myös Italiaan saakka tai vaan ihailemaan rannikkoa. Split on ihan kunnon kaupunki, joten yöelämää löytyy, ravintoloita joka lähtöön ja ostoskeskuksiakin.

Plitwice lakes
Splitistä Plitwice järville matkaa tulee vajaat 300km, josta suurin osa on huippuhyvää moottoritietä pitkin. Menomatka kesti sellaisen 2,5 tuntia. Järvillä voi valita, minkä mittaisia kävelyreissuja haluaa tehdä ja osan matkasta voi kulkea "junalla" ja järvi ylitetään veneillä. Osa reiteistä on kevyitä ja osalla on paljon nousuja laskuja.

Maisemat ja äänimaailma ovat lumoavat. Vuorenrinteiltä solisee puroja ja pauhaa vesiputoksia. Kristallin kirkas vesi kerääntyy altaisiin eritasoille, samalla kohtaa saattaa olla useita tasoja. Ja niistä vesi jatkaa konserttiaan solisten eteenpäin. Kevään vihreys oli upeaa.

Plitwicessä voi myös yöpyä, luonnonpuiston reunalla on muutama hotelli. Puisto sopii myös lapsille, mutta suuren vesiputouksen reitin jättäisin väliin, koska pudotusta on huimasti ja reitin varrella ei ole kaiteita. Ja kovin vilkkaat tenavat kastuvat reissussa varmasti.

Paluumatka Splittiin meni ihan extremen puolelle. Plitwicessä jo alkoi satelemaan ja takaisin päin ajellessa tuuli vaan yltyi. Myrskyn takia moottoritie oli suljettu. Niinpä ajelimme suht kapeaa tietä vuoren ylös ja sitten alas. Tiellä ei ollut kaiteita ja vieressä helkkarinmoinen rotko. Kun pääsimme alas laaksoon, ajourakka ei suinkaan helpottunut. Laaksossa tuuli aivan hirveästi, oli vaikeuksia pidella pikku-Suzuki oikealla kaistalla. Kävimme toiveikkaana katsomassa seuraavan moottoritienliittymän. Suljettuhan sekin oli, eikä ollut ihme. Suzuki nimittäin pomppi tuulen tahdissa parkissa. Takaisin pääsimme ehjinä, mutta tuo ajoreissu ei ihan äkkiä unohdu ja nyt tiedän millaista on kun vuorilla myrskyää!

Plitwicen maisemia

Tästä tuli sen verran pitkä postaus, että laitan vielä erillisen postauksen reissusta Bosnia-Hertzegovinassa sijaitsevaan Mostariin ja Splitin ympäristön lumoavista pikkukylistä.

Leppoisaa viikonloppua!

Kohta

Kohta pitää soittaa taksi ja lähteä matkaan. Keskimmäinen heräsi kukonlaulun aikaan ja kertoi rakastavansa äitiä loputtomasti. Ikävä kaihertaa jo mieltä, vaikka en ole vielä edes lähtenytkään. Toivottavasti sen kohta päihittää jännityksen kihelmöinti. Odotettu loma alkaa nyt. Täältä tullaan Split.

Plitvice järvet ovat näin ennakkoon matkan kohokohta.

Ihanan aurinkoista viikonloppua kaikille!
Hyvää äitienpäivää!

Mikä maa, mikä valuutta? -Mikä viikko?

Minulla on (tai siis oli) hyvä muisti. Kaikki hoidettavat asiat (vaikkakin sitten viime tingassa hoidettavat) ovat hyvässä järjestyksessä kalenterissa ja mielessä. En ole vuosiin unohtanut yhtään tapaamista. Mitäs nyt sitten kävikään...

Kaverin kanssa jutellessa paljastuikin sellainen yllättävä käänne, että Kroatian matka onkin viikkoa aikaisemmin kuin olen kalenteriini merkinnyt. Siis kuka unohtaa lomamatkansa ajankohdan?? Tietysti reissun ajaksi olin tehnyt vaikka mitä muita varauksia. Ja osa on pakko yrittää hoitaa ennen matkaa. Työtkin painaa päälle. Tämä grande kalenterisotku on saanut kaiken sekaisin -ja minä en muista enää mitään. Tämä on ihan kamalaa. Tällainenko on vanhuuteni tai keski-ikäni? Vai olenko jo silloin unohtanut unohtaneeni?

Kaiken hullunmyllyn seassa kävin nopsasti viemässä Piilo-kirppikselle vähän pöydän täytettä. En päässyt avajaisiin, mutta vielä eilen illalla tangossa roikkui kaksi kolmesta paidasta, joita himoitsin jo silloin, kun Piilo oli auki vain tavaroiden laittoa varten. Kannattaa tutustua Piiloon Vuosaaressa.

MeandIn todella siistit paidat esikoiselle ensi syksyä odottelemaan. Koko 134/140. Kääks, mikä koko! Vastahan esikoinen käytti 104cm. Hänellä on nyt käytössä 128cm ja noissa Me&I paidoissa tuplakoko 122/128 on kohta pieni.

Sekasortoviikolla keskimmäisemme täytti 4v. Koettelen keskimmäisen joustokykyä, hän joutuu odottelemaan synttärijuhliaan vielä hyvän aikaa. Matka painaa päälle. Vanhempien paketin sentään poika sai avata virallisena syntymäpäivänään.

Kukkuu - mä oon 4v!

Lähden pelonsekaisin tuntein töihin. Ihan kuin olisin unohtanut jotain tärkeää -argh!

Kortteja ja vapunviettoa

Vapunvietosta tuli tarjoilujen osalta poikkeava. Mies lähti vappuaattona neljän maissa kauppaan ja jäimme ilman tippaleipiä!! Munkkeja oli jäljellä vain yksi muovipussiin pakattu ankea satsi. Kauppojen viimeinen. Mies sentään kävi tsekkaamassa Prisman, Citymarketin ja Alepan. Eipä hankittu simaakaan, kun ei ollut mitään tarjottavaa sen kanssa. Lapsia tilanne ei harmittanut, koska vappupalloja oli sentään jäljellä ja puuttuvat vappuherkut korvasimme sipseillä ja pullalla. Juhliminen typistyi meillä ilmapalloihin ja vappupilleihin.

Pääsiäistä ennen meille sattui loistava mahdollisuus yhdessä Mirkan ja Leonidan kanssa viettää lomapäivä Kätsyjen tyyliin - eli askarrellen. Kiitos Mirkalle emännöinnistä! Olipas kiva päivä. Päivän teema omalta osaltani oli itselleni "kokeellisissa" tekemisessä. Tuotokset ovat sitten vähän sitä sun tätä. Gessokokeiluun meni aikaa pari tuntia, tulos on sellainen, että meidän 3v tekaisee vastaavan tai paremman 5 minuutissa :)

Valmiiksi kortiksi saakka tuli tämä surumielinen nainen, joka kulkee nimellä "I lost my love in Paris". Tosin kätsyt keksivät kortille iskevämmän nimen "Syfilis".  Nainen saattaisi olla ajatunut uralle, missä helposti saa tuollaisen taudin.
Kerropas sitten harrastuksesta tuttaville...
-Mitä teit lomalla?
-Kävin yhdellä kaverilla ja tein siellä "syfiliksen". Siis sellaisen syfilis-kortin.
-???

Kuva on on leimattu sinisellä ja embossattu kirkkaalla. Sen jälkeen väritelty Promarkereilla ja perhosessa on Glossyä päällä. Nappi omatekoinen, höyhenet värjätty Distresseillä, taustoja olen käsitellyt myös Distresseillä.

Syfilis-neidolla on myös sisar, joka on päätynyt viettämään hiljaisempaa eloa. Tämän kortin nimi on "Haluan sulautua tapettiin".

Molempien korttien tekeminen oli ihanaa. Mutta hankalahan näille korteille on keksiä käyttöä -kenelle kehtaa lähettää kortin, jonka lemipinimi on syfilis?