"Äiti, olen poika. Pojat tekee kepposia"

Otsikon mukainen lause on keskimmäisen miete. Se jatkui niin, että "Nyt äiti saa tehdä kepposen". Keppostelu on siis olennainen osa poikien -ainakin meidän poikien- elämää. Lähes päivittäin joku pojista tekee jonkun pienemmän tai suuremman kepposen. Alla kepposmallia näyttää kuopus, joka oli saanut käsiinsä lähes täyden Maizena-pakkauksen. Kaveri oli kyllä niin tohkeissaan Maizenasta, etten edes oikein pystynyt esittämään vihaista.

"Ihanaa ainettä tämä Maizena"

"Sitten sitä levitetään näin"

"Ja sitä voi levittää myös koko vartalolla, ja aika mukavasti se toimii yhteen velour-housujen kanssa"

Tälläinen hihittelijä löytyi päiväuniaikaan sängystä. Kevään uutta suojalasimuotia, olkaa hyvät.

Housukoruja

Saanko esitellä: sarjassa höpsöt ideat on vuorossa housukoru :)

Pienillä pojillahan on taskut täynnä aarteita: kiviä, matoja, paperinpaloja, lelunosia tai melkein mitä vaan. Pienet kätöset haluaisivat aina tarpeen tullen hiplata jotakin tärkeää. Ja useinmiten se tärkeä on hukassa. Niinpä keksin tehdä keskimmäiselle "housukorun". Housukorujen materiaalina on kutistemuovi.

Ensimmäinen koru on mato. Sille tuunasin vanhat collegehousut, jotka eivät kelvanneet enää. Niissä on nyt punaiset omput painettuna ja mato kiinnitettynä ylös vyötärölle. Se on juuri sopivasti hiplattavissa, mutta sitä ei oikein voi itse katsella. Niinpä seuraava versiossa suosikki Pikachu roikkuu pitkässä nauhassa, joka on kiinnitetty taskuun sisälle. Pikachun voi sitten sujauttaa taskuun. Pikachulle on painoin Pokémon-housut. Korut tein kutistemuovista. Hiukan oli hakusessa, että minkäkokoinen pitäisi olla aukko nauhaa varten.

Onhan tämä vähän höpsö homma. Mutta täysi menestys. Matohousut sain kuvattavaksi pois päältä vasta sen jälkeen kun niihin tuli pieni vahinkoliraus.

Yritin pitkästä aikaa kuvaeditointia. Meikäläinenhän ei manuaalia lue. Mielummin siis luovutan ;)

EDIT: Kannattaa osallistua arvontaan Tyylikkaat termiitit -blogissa. Siellä seikkailee kaksi söpöä poikaa :)

Eka t-paita kesään ja kuvahaaste

Tällä viikolla jatkuu työväenopiston ompelukurssi ja ajattelin vähän verrytellä. Vaivaiseen t-paitaan upposi aikaa ihan hirveästi -saumuri päätti miljoonista säätöyrityksistä huolimatta tehdä todella huonoa tikkiä. En kyllä keksi, missä vika. Saumat eivät kyllä kestä lähempää tarkastelua, toivottavasti kuitenkin käyttöä. Materiaalina on käytetty Marimekon 150cm paita. Siitä piti tulla pitkähihainen keskimmäiselle, mutta hänellä on punaista jo ihan kyllästymiseen asti, joten tulikin t-paita esikoiselle. Koska lopputuloksen laatu on kuitenkin huono, en viitsinyt kaventaa hihoja ja kainalossakin on pieni ryppy. Lisäksi vielä tein paitaan kokeelliset tikkaukset. Hihansuissa toimii hyvin, mutta ei oikein kaula-aukossa. Anyways esikoinen tykkää paidasta, etenkin kun sai toiveestaan dinon kurkkaamaan taskun suusta. Ja 50 sentin materiaalikuluihin nähden ihan ok paita :)

Kiva kuvahaaste löytyi Aaltopuiston hurjikset blogista.

Etsi digikuvistasi kuva tasan
*puolen vuoden takaa
*yhden vuoden takaa
*kahden vuoden takaa
*jos löytyy, niin myös kolmen vuoden takaa!

Joutsen pariskunta on merenlahtemme vakioasukkaita. Ne muuttavat todella myöhään ja palaavat vielä, kun jäitä on jäljellä. Useampana keväänä olemme syöttäneet niitä. Kun kesä tulee, niin joutsenet eivät enää leipää syö :) Kuva otettu läheisessä venesatamassa.

Vuosi sitten meillä oli ihan pieni vauva. Tuntuu, että tuosta on ikuisuus. Nyyh. Esikoinen sylkyttelee kuopusta.

Kaksi vuotta sitten keskimmäisemme oli 8kk. Hän oli ihana hymypallero vauveli. Ja tuo Marésen unipuku oli kanssa ihana. Keskimmäinen on muuten ainoa kolmikosta, joka on vauvana ollut aina söpösti puettu. Esikoinen ja kuopus kun ovat olleet aikamoisia puklutykkejä.

Kolme vuotta sitten esikoinen on ollut sairaana. Vaari on ollut hoitamassa poikaa. Tälläinen on ollut näky, kun olen tullut töistä kotiin.

 

Pokémon maniaa

Esikoinen ja keskimmäinen perässä fanittavat ihan täysillä Pokemoneja. On muovifiguureita, kortteja, peli, värityskirjakuvia ja netistä etsitään kuvia tulostettavaksi ja kytätään milloin Juniorilta tulisi Pokemon ohjelma. Äidin kankaanpainanta taito on nyt tosi kovassa huudossa, sillä minut on ylipuhuttu Pokemon vaatteiden tekoon. Meillä on jo vaadittu, että isi tekisi kaikki kotityöt, jotta äidillä olisi enemmän aikaa näihin Pokemon puuhiin.

Esikoinen on seurannut suurin piirtein jokaisen painantavaiheen ja kahta kertaa ei tarvinnut kehottaa, että nyt sitä paitaa jo voi varoivaisesti kokeilla :) Paita siis odottaa vielä viimeisten painantakohtien kuivumista ja silitystä. Keskimmäiselle on tulossa Pokemon-housut ja hänellä odottelun tuska jatkuu edelleen.

Minähän olin päättänyt, että yhtään örkkiä en paina, mutta noi Pokemonithan ovat melkein söpöjä -eikös vaan?

Esikoinen on siinä iässä, jolloin valokuvattaessa pitää keksiä koko ajan ihmeellisiä asentoja tai vähintäänkin heilua.

Tekniikassa ei uutta: väreinä Folk Art Fabric, mustat viivat kangastussilla, sabluunat piirtoheitin kalvosta väkerretty, paita uusi H&M perustrikoo

Avatar ja aleostoksia

Elokuvissa käyminen on minulle ja miehelleni (ainakin yhdessä) harvinaista herkkua -kerran max kaksi vuodessa. Eilen meillä oli babysitteri ja kävimme katsomassa Avatarin 3D-versiona. Etukäteen minulla ei ollut odotukset kovinkaan korkealla elokuvan suhteen. Tarina oli tavanomainen, minun makuuni räiskintää hiukan liikaa, mutta elokuva oli visuaalisesti kertakaikkiaan lumoava. Luontokuvat olivat minusta aivan ihanat ja jotenkin nuo lentämispätkät vetoavat aina. Olin siis ihan myyty kyseisen planeetan kuvaukselle! Oli muuten ensimmäinen näkemäni 3D-elokuva ja pidin siitäkin, vaikkakin 3D-rillit omien rillien päällä oli kömpelöä. Voisin katsoa valikoiden osin heti uudestaan tämän leffan. Oli muuten aika luksusta tulla kotiin ja todeta, että babysitteri oli siistinyt esikoisen kanssa olohuoneen :)

Laitetaan sitten vielä perinteinen ostospostaus, kun en ole sellaista vielä ikinä tehnyt. Saalishan jäi varsin pieneksi, hakusessa olisi ollut enemmänkin tavaraaa, mutta ei löytynyt sopivaa. Monta kauppaa kiersimme ja monesta lähdin tyhjin käsin. Noh, yksi trikoopaita jäi tilaamatta, koska mielestäni 4,9€ toimituskuluja on liikaa :(

Vasemmalta: esikoiselle tumman harmaat housut Monsoonilta, alla itselleni Gerry Weberin neule Stockkalta, harmaaraidallinen body ja velourit kuopukselle Jesper Juniorista ja samasta paikasta harmaat velourit keskimmäiselle, POPin sininen body kuopukselle ja punainen collegetakki esikoiselle. Näiden lisäksi pienet aleostoksen tuli tehtyä Citymarketista, niitä en nyt esittele, koska hankin ne tuunattavaksi ja projekti on jo käynnissä -eli kangasväriä vähän siellä sun täällä etäisesti kuvioita muistuttaen.

"Helsinki Hunks" toivottaa hyvää vuotta 2010

Vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin (kolmatta angiinaa lukuunottamatta). Vieraita on käynyt läheltä ja vähän kauempaa. Raketit on ammuttu, kuusi heivattu pihalle, ihanista talvihetkistä ja lumesta on otettu kaikki irti. Alet on katsastettu ja saalis jäi varsin vähäiseksi (en muista pitkään aikaan näin huonoa tarjontaa).

Uuden vuoden lupauksen olen tehnyt: tästä se alkaa (taas) uusi ja ehompi elämä ja terveelliset elämäntavat. Yritän ihan vakaasti tsempata. En lannistu vaikka suuria tuloksia ei heti tulisikaan, mutta aion katkaista karkkiaddiktioni ja lisätä liikuntaa. En ole ihan ainoa näin päättänyt ja yhteistä projektia voi seurata täältä: http://plaihaksi.blogspot.com/.

Meidän pojat ovat kyllä aika vilkkaita ja meno sen mukaista. Kun aloitin katsomaan itselleni perinteistä ja mieluista Wienin Uuden Vuoden päivän konserttia, niin nehän muuttuivat heti meillä tanssiaisiksi. Lattialta siirryttiin varsin nopeasti tanssimaan olohuoneen pöydälle. Ja lähes alaosattomissahan ovat nuo miestanssijat. Oma Hunks-joukkioni :)

Eli näissä Helsinki Hunks tunnelmissa toivotan teille hyvää alkanutta vuotta 2010.